Ukinhautajaiset hyvin kauan sitten. Oli kai loppusyksyä. Linja-auto ajoi Peltosalmen lossille. Oikeasti oli välirauhan aikaa. Ehkä.
Huusin kuin syötävä; nyt hukutaan nyt hukutaan kun linski lossirampilla keinahteli.
Reissusta selvittiin hengissä. Seuraava muistikuva on ukin pojasta, sedästäni. Sanoi pitopöydässä, nyt se ukkokin viimein lähti.
Maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni tahkojuustoa. Kuin hapanta tiskirättiä olisi syönyt. Jokaiselta vuodelta ei ole muistikuvaa.
Olin autistinen lapsi. Tiesin sen vasta 57vuotta myöhemmin.
Muistan asioita vasta 4 vuotiaasta lähtien.
ette.pidä.jatkan.silti
8
139
Vastaukset
- jotenälämitätöi
Eiköhän se ole aika normaalia, että ensimmäisiä muistoja jää kolmen neljän vuoden iästä. Jos on ollut erittäin rankka ja traumaattinen lapsuus, niin saattaa olla että ei muista mitään alakouluajoiltakaan.
Useimmalla ensimmäiset muistot liittyvät hautajaisiin, makuun, johonkin jännittävää uuteen asiaan.
Taidat olla sittenkin ihan normaali muistelija.- kerron.silti
Noin varmaan eli melko tavallista sen ikäisille. Paitsi ettei kehitykseni ollut tavanomaista vaan hyvin hidasta, ominaista paljon nuoremmille.
Pikkuveljen syntymä v. 1941 syksyllä romahdutti maailmani. Olin 3v. Seurasi valta sisarkateuskausi joka pimensi mielen. Siks en muista.
Lapset muistavat talvikauden pimeyden, lumen ja kylmän. Samoin kesän valon ja ihanuuden.
Seuraava poikalapsi, uusi pikkuveli syntyi kun olin viiden. Tämä tapahtui v. 1943. Olin viiden vanha. Olin täynnä vihaa ja pelkoja.
Jossakin vaiheessa oli omasta mielestäni näin vanhana muistellen, lievästi lapsipsykopaatti.
Löin isoveljeäkin suuttuessani mikä vaan sattui lähellä olemaan. Yritin polttaa kotini, mutta korkea kivijalka tyrehdytti palon.
Kun vanhempani ja isommat sisarukseni olivat heinäpellolla pudotin ruokapöydältä kaikki astiat ikkunasta alas kivikkoon.
Isossa perheessä isommat veljet pitivät nuoremman häirikkö ipanan aisoissa.
Talvet olivat pahoja pimeyttä pelkäävälle pikkusantulle korpitalossa, jossa ei ollut sähköä ennen kuin olin teini-ikäinen.
Tietysti joulut olivat ainoa pimeyden valopilkku. Äidin sairastelu raastavan synkkiä päiviä.
- kerron-silti
Kouluun meno oli iso tapaus. Olin niin pieni ja surkea, että äiti saattoi ilmoittautumiseen asti.
Pian se kolun meininki imaisi. Näin jälkeen päin ajateltuna varmaan pelasti. En muista osasinko edes tavata.
Oppiminen oli helppoa ja mielellään sitä kouluun lähti vaikka matka oli pitkä. Isoveli jo yläluokalla. Piti vähän puolia, jos välitunnilla olin liikaa alakynnessä.- kerron-silti
Koulunkäynti oli niitä syrjäseudun pojan tukipylväitä, joiden avulla saattoi omaksua ulkopuolista tietoa.
Kotona tietenkin vain uskonnollista herätyskirjallisuutta. Kolmannella luokalla sai jo lainata kai suppeaa koulun kirjastoa.
Siinäkin erillinen outo pakkotoiminto; tylsäkin kirja piti edes läpikahlata.
Olin 12v. kun jäin puutyötunnilta kotiin, koska inhosin niitä kaikella kybällä. Yritin kotona olla jotenkin hyödyksi.
Hain totutun tavan mukaan hakemassa puhdasta vettä saavilla niin että se oli suksen päällä. Savin sai hilattua saunamäkeä ylös.
Äiti tuli nuhtelemaan lintsaustani koulutunnilta. Kimmastuin ja menin lyömään äitiä rukkasella korvalle. Valitti menneen siitä kuulon.
Oli la.12.3.1950. Tätä 64 vuotta sitten syntymättä traumaa olen työstänyt tänäkin vuonna joka päivä. Pahin on jo takana.
Sama maisema tulee meditaatioharjoituksen aikana aina mielikuviin. Kuitenkin vain pelkkä maisema, ei ihmiset, ja vain meditaation aikana.
Koen tuon riippuvuuden hyvin kiusallisena.
Nyt tämän kuun aikana tuota traumaattista maisemankohtaa olen voinut ohittaa mielikuvaharjoituksen avulla niin ettei se niin kiusaisi.
Meditaatio on minun yksityistä psykoanalyysiani. Jotkut uskovaiset ihmiset pitävät elämäntapaani noituuden harjoittamisena. - kerroin.silti
Oli se eilispäiväkin yks päivä tässä elämänpituisessa sarjassa. Syntymäkodistani perin surkean itseluottamuksen.
Olin ison sisarussarjan rumin ja epäonnistunein hyypiö. Sodasta fyysisesti ehjänä palanneelle isälleni valtava pettymys.
Hän antoi sen näkyä.
Se eilinen päivä. Tupsin siinä mitä tupsin. Pihalla. Mieliala alkoi vaan laskemaan. Illalla jo aivan romuna sisäisesti.
Koskaan en niin poikki ole ettenkö menisi meditaatiota tekemään sitä varten hankitulla Jaccaran hoitopöydällä.
Väsyneenä pöydällä helposti torkahtelee. Se on luonnon latautumiskeino henkistä ja fyysistä rasitusta vastaan.
Niin piristyin. katsoin telkkaa, kuuntelin musiikkia. Sain hyvän unen. Sellaisen virkistävän. Koko tämä päivä oli hyvä.
- kerroin.silti
Mökin lapsen elämä ei kiinnosta. Etenkään kun ei siitä ollut edes isänsä työn jatkajaksi . Kysyttiin kyllä.
Syrjäseudun mökin isännän paikka ei kiinnostanut vaikka metsääkin oli. Uskonnollissävytteinen koti. Maalaisliittoa sielä enimmin äänestettiin.
Nousin junaan Int'in palveluksen päätyttyä. Tai ei heti. Metsähallituksen mailla istutettiin männyntaimia Sotkamon suurilla aukkohakkauksilla.
Ostin taskukellon ja pussihousut Iisalmesta. niillä rahoilla. Myyjä yritti myydä suoria housuja. Kelpasi vain pussihousut ja jatsarivartiset nahkasaappaat.
Ne pöllittiin Valkeakoskella kortteerini yläkerran lukitsemattomasta komerosta. Eihän niitä voinut ulkona pitää kuitenkaan. - kerroin.silti
Tehdastyössä sai varman leivän. Nuukasti eläjät saivat säästetyksi ajanoloon vielä talonkin. Me muut hampparit pelasimma ja joimma tilimme.
Halvoissa murjuissa asuimma.
Piti nähdä muitakin paikkoja, työ ja muutenkin. Pisin työsuhteeni kesti 6 vuotta. Pätkätöistä pätkäeläke ja silleen.
Nyt mallas maistuis, mutta siitä on mennyt hohto. Naisetkin vain kertaluontoisia. Löysin hyvän naisen. Hän kuitenkin sairastui ja kuoli.
Tänään askel oli jo raskas. Sinä kupsahdat ennen 69v. Se on ihannesaavutus kulkujätkälle. Tämä on elämäniltaa ja jo pitkällä, totesin. - oman.elämänsä.tunari
Elämä on latistumassa harmaaksi laahustamiseksi. Nyt tuntuu kuitenkin hyvältä, ettei asuntoni joudu vasaran alle pankkiluottojen takia.
Yksin eläjänä voi laittaa hyvää ruokaa ja järjestää asioitaan. On varaa tilata ammattimies hommiin joita ei osaa tai joita ei vaan tule itse tehdyksi.
Toivoin elämältä enemmän, mutta kunnianhimo on vaan latistunut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä et pääse yli, mä en pääse yli
Jäädäänkö kuinka pitkäksi aikaa kärvistelemään omissa kuplissa näihin tunteisiin vai aletaanko puskemaan jo tätä läpi. V1281488- 371401
- 671215
Hei sinä nainen
Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa541149- 69994
Mitäs te venäjän puolustajat tekisitte, jos venäjä todella hyökkäisi tänne?
Tää on se mielenkiintoinen kysymys. Tehän olette lähinnä vasemmistolaisia, eikä armeijaa ole käyty, eikä rintamalle mi254954Kelan perkeleellinen käytäntö
Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei193934- 73911
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask napauttavat - Tällaisten ihmisten ei kannata muuttaa Italiaan: "Ei..."
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask toteuttivat oman unelmansa Italiassa. He ostivat kakkoskodin Italian Pugliasta. Lue lisää15823Miksi kaikki jauhaa KAJ:sta
Se bastulauluhan on todella huono, vanhanaikainen ja oikea junttilaulu. Oikein ällöttää, kun idiootit hehkuttaa sitä ps106818