Keskustelun aihetta SuomiAreenaan

Suomessa alkaa olla kohta liki puolet työvoimasta määräaikaisten työsopimusten alla. Pätkätyöläinen ei pysty suunnittelemaan tulevaisuuttaan, eikä myöskään uskalla kuluttaa, koska työn jatko on aina epävarmaa. Määräaikainen joutuu sopeutumaan jatkuvasti uusiin työympäristöihin ja työtehtäviin eikä perehdytystä uusiin tehtäviin annetaan välttämättä ollenkaan. Tämä voi olla äärimmäisen stressaavaa ja kuluttavaa. Lomaakaan ei välttämättä ehdi kertyä, jos työsuhteet ovat hyvin lyhyitä. Entä miten muut työntekijät ottavat pitkäaikaisesta työsuhteesta unelmoivan työtekijän vastaan työyhteisössä? Näinä epävarmoina aikoina ei useinkaan kovin hyvin. Työpätkiä tekevän ammatillinen uskottavuus myös kärsii siitä, jos ansioluettelossa on pelkkiä lyhyitä työsuhteita, koska rekrytoivissa on paljon niitä ikäpolvia, joille nykyinen pätkätyömaailma on täysin vieras.

Nyt kun puhutaan paljon työurien pidentämisestä, näihin epäkohtiin tulisi puuttua välittömästi. Miksi meillä ei palkata vakituiseksi työntekijäksi vaan lyhyisiin pätkiin? Kaikkia määräaikaisia ei voida selittää kausityövoiman tarpeella. Määräaikaisuuksia solmitaan myös tekaistuin perustein eikä näitä taida valvoa kukaan. Miksi ei määräaikaista kohdella tasavertaisesti? Kuinka kauan ihmisen voidaan odottaa jauhautuvan tällaisessa lihamyllyssä, joka vie lopulta pienemmätkin itsekunnioituksen rippeet.