Sinkkuus pian ohi?

Kevät oli mulle tosi raskasta aikaa. Tapasin kivan tyypin mutta sitten tapahtui juttuja joiden silloin olisi toivonut pysyvän ikuisesti piilossa. Oli draamaa ja asioita jotka löi mut maahan. Hakeuduin psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle ja minulle teetettiin masennustesti maaliskuussa josta sain pisteitä 31. Sain lääkityksen jota en uskaltanut ensin aloittaa. Ihmiset joilta hain tukea eivät sitä minulle antaneet vaan käänsivät selkänsä. Käsittelin asioita yksin. Luulin ensin että tarvitsen vierelleni ihmisen joka rakastaa minua kunnes tajusin että yksin olo on hyvästä. Kävin kuukausi sitten psyk sairaanhoitajan vastaanotolla ja se teetti minulle uudelleen testin. Tulos yllätti (pisteitä oli vain 13) koska en lääkkeitä ollut syönyt kuin vähän aikaa ja hän sanoi että suurimman työn tein itsenäisesti. Siitä tuli hyvä olo. Poistin tietyt ihmiset elämästäni ja olen siitä lähtien voinut hyvin. Ja miksi kerron tätä? Siksi että haluan että ihmiset ymmärtäisivät että se iloisin ihminenkin voi olla sairas ja voida pahoin. Ehkä eniten minua surettaa se että en saanut tietyiltä ihmisiltä tukea mutta siinä se mitattiin ketkä on niitä aitoja ystäviä. Vuoden joudun popsimaan lääkkeitä, mutta mulla on nyt hyvä ystävä piiri ja läheisiä jotka kyllä kertoo jos mun tilanne muuttuu. Ja juuri kun totean että minun on hyvä olla näin. Yksin. Niin sitten tapahtuu jotain mitä ei edes unelmissa tapahdu..
Sain tuossa pari viikkoa sitten viestin Facebookissa mikä oli mennyt muut kansioon. Mies oli löytänyt mut tinderistä ja päätti ettei odota matchin tapahtumista vaan etsi mun profiilin ja pyysi minua viinilasilliselle tai kahville. Minusta se oli kovin söpöä ja oma-aloitteista joten suostuin kahville. Puhuttiin kaksitoista tuntia kaikesta. Sitten halattiin ja hän lähti kotiin. Seuraavana päivänä soiteltiin ja kolmantena otin bussin Tampereelle häntä tapaamaan. Taidan olla vähän innostunut..mutta en ole kuulemma ainoa. Katsotaan päivä kerrallaan mutta so far so good et taitaa tämä tyttö olla mennyttä naista ;) mulla on tunnetusti ollut heikko kohta rokkari miehiin tummilla piirteillä.. Plussaa että hänellä on myös lapsi ja mitä seksiin tulee.. *huokaus* :P mulle ei koskaan ole mies tehnyt itse alusta asti pastaa ruoaksi.. Hän löysi mun erogeeniset alueeni, niitä nyt ei oo kovin vaikea löytää mut ei niitä muut ole löytäneet ja voin olla oma itseni hänen seurassaan. Voin olla hölmö, röyhtäillä, hymyillä, nauraa räkäisesti, minun ei tarvitse hävetä mitään. Tunnen oloni kauniiksi ilman meikkiä hänen kanssaan, hän ottaa kädestä kiinni kaupassa, pussaa julkisesti eikä häpeä minua. Haluaa selkeästi näyttää että tämä on minun kanssani. Olen vihdoinkin onnellinen!