Milloin on aika lähteä?

Kysy nalkuttavalta ilkeältä akalta miksi sillä ei ole mitään posittivista ja rakentavaa sanottavaa!
Kysy siltä kuinka kauan se luulee että sinä haluat enää kuunnella sitä.
Kysy siltä miksi se ei itse halua olla tuottava jäsen teidän yhteiseen taloudelliseen budettiin.
Onko lapsenne vielä koulussa? Jos on, niin ei ole minkään valtakunnan syytä ilkeän akan lahota kotona ja kuunnella kun sammal kasvaa lapsen ollessa koulussa/leirillä!
Akan on mentävä toihin! Pistä se firmaasi vaikka siivoamaan aamuisin ennenkuin muut tulevat paikalle!
Ei Ihme jos akka on ilkeä, se on täysin turhautunut kun tuntee olevansa tarpeeton.

:( mut tsemppiä sulle

https://www.youtube.com/watch?v=_vsnhb4FakI

kyllä töissä käy,helpohkossa konttorityössä mutta se kuulemma imee niin mehut ettei muulle jää aikaa.tässä suhteessa minä olen se tarpeetonm kun kaikki on jo mieheltä saatu,eli lapsi ja oma asunto.
ainoat keskustelut ovat näitä yhärityökavereiden huolia.
lapsen yläasteelle menokin on sitä että valitaan helpoin koulu missä ei tarvitse ponnistella-äitinsä suvun mallin mukaisesti.

"Kaikkeni olen yrittänyt ja antanut"

Et ole pitänyt kumppaniasi tyytyväisenä. Kuuntele häntä. Nalkuttaminen ei synny tyhjästä, ei kukaan siitä iloa saa. Teiltä puuttuu läheisyys, ja myös ystävällisyys. Älä ikinä enää nimittele kumppania "kurpaksi", älä edes ajattele. Siitä lähtee suhteenne eheytyminen.

Kylläpä olet katkera ja täynnä vihaa! Sanoiko hän todellakin että olet ''halveksittava yrittäjä''? Eiköhän nyt katkeruus puhu suusi kautta!
Sanot että olet tehnyt kaikkesi. Että vaimo ei arvosta sinun työtäsi. Sitten heti nimittelet häntä nalkuttavaksi kurpaksi, jonka työ on vain helppoa toimistotyötä. Oletko tehnyt päivääkään hänen työtään? Nykyään tuskin missään työssä on helppoa.
Sitten lopuksi haukut vaimosi suvun. Siis kaikki mikä liittyy häneen, on halveksittavaa.
Kiinnität kovasti huomiota rahaan. Mutta koska olet tehnyt lapsen tähän maailmaan, olet myös vastuussa hänestä. Sinun on rahallisesti tuettava häntä ja varmistettava että hänellä on koti. Et voi kuvitella, että jos eroatte, saat vain lähteä kävelemään ilman mitään vastuuta. Sekö sinua itseasiassa jurppii, ettet voi lähteä viettämään poikamieselämää pitämällä kaikki tienaamasi rahat itselläsi?
Tekstistäsi välittyyi aikamoinen itsesääli, suorastaan kellut siinä.

Huhhuh... ai että ihan nalkuttava, rupsahtanut ja kurppa? Ei ihme, ettei mene hyvin jos noilla sanoilla kutsut häntä kotonasikin - ja toisaalta kertoo valitettavan paljon asenteestasi kumppaniasi kohtaan.

Ai että hän sai kaiken sinulta, kodin lapset jne? No ootkos miettinyt, että jos olet rahan pöytään tuonut niin on se vielä vaativampi duuni olla siellä kotona ja hoitaa kodin ja lapset? Kannattaa hetkeksi asettua toisen asemaan ja miettiä, mitä olet itse mahdollisesti häneltä saanut - kenties jotain sellaista mitä ei voi mikään raha tuoda elämään? Euroja pystyy tienaamaan kyllä kuka vaan, jos niikseen päättää mutta lapsia ei voi rahallakaan tehdä jos niitä ei luonto anna siunaantua.

On aika lähteä, kun lapsesi muuttaa kotoa. Jos arvelet avioeron parantavan lapsesi elintasoa, aika on lähteä heti.

Vaikka vaimo olisi inhottava, näytä sinä positiivista elämän mallia.

AINA on hyväaika tehdä ero . Elämä saattaa olla hyvinkin lyhyt joten sitä ei pidä tuhlata huonossa suhteessa . Jos taasen on huonoa tuuria ja elät pitkään niin harmittelet pahemman kerran hukkaan heitettyä aherrustasi .

Hyvä herra, mitalilla on kaksi puolta ja vaikuttaa siltä, että ette kumpikaan arvosta toistenne tekemisiä.
Jos kelaat ajassa taaksepäin, niin mietipä, missä vaiheessa yhteishalveksuntanne alkoi?
Se alkaa pienestä teoista ja sanoista, mutta kasvaa lumipalloefektimäisesti ja loppuhuipennus on tietenkin törmäys ja tuho.
Jos olet viisaampi osapuoli ja haluat jatkaa suhdettanne, niin ensitöikseen on muutos aloitettava... itsestä.
Toinen tulee mukaan, jos tulee. Jos ei tule, niin silloin on aika lähteä.
Ja mitä olisi tehtävä: kunnioituksen ja arvostamisen opettelusta. Jos sinä arvostat avorouvasi työtä konttorissa, sekä kuunnellen kohteliaan ymmärtäväisesti hänen puheitaan työkavereistaan (vaikka asia ei kiinnostaisikaan), niin vastavuoroisesti saanet piakkoin lahjaksi arvostusta rouvasi puolelta.
Ritarillinen ja ymmärtäväinen käytös rouvahupakkoasi kohtaan luo liittoonne lämpöä ja rakkautta. Nyt rakkauden tyhjään kaivoonne olisi saatava vettä, ja sinä urhoollisena miekkosena voit tuon lähteen aukaista.
Jos rouvasi ei tartu tilaisuuteen, niin voimme kaikki todeta hänet tyhmääkin tyhmemmäksi. Siitä kärsii hän kyllä sitten aiheesta.
Sinulle jää palkinnoksi hyvä omatunto, että olet todellakin tehnyt kaikkesi, mikä kelpo miehelle kuuluukin.

Ei huonossa suhteessa tarvitse olla. Puhu vaimollesi siitä, että et ole tyytyväinen. Ehkä hän herää.

puheet on jo puhuttu nyt on tekojen aika.ei huonossa suhteessa kannata roikkua mikäli siltä ei saa mitään.irtautuminen on alkanut.mikäli aina tyytyy vain ehdottomaan minimiin ja aina mennään riman yli hipoen ei elämältä saa mitään.

onnellisuus ei tule tavarapaljouden myötä mutta jatkuva aliarvioiminen ja vähättely syö suhteesta mehut alta ohmin.

olen muten laihtunut nyt kesä-heinäkuun aikana jo toistakymmentä kiloa ja tänään ostin uudenkarheahkon AMG-Mersun.
Vittuuntuneena painuin sen jälkeen pankkiin ja kysäisin asuntolainaa,että...