Kolme sanaa

Tuo naida-verbin objektin sijamuoto vaikuttaa myös huomattavasti verbin merkitykseen. Nominatiivi määrittää varsin finaalisen merkityksen, kun taas partitiivi on vasta pientä kokeilua.

Tosin muillakin verbeillä esiintyy vastaavanlaisia ilmiöitä. Esimerkiksi "Kaisa yritti iskeä Kallea" tarkoittaa aivan eri asiaa kuin "Kaisa iski Kallen", ampumisesta tai puukottamisesta sitten puhumattakaan.

Jo vain kirjoitti:

Tuo naida-verbin objektin sijamuoto vaikuttaa myös huomattavasti verbin merkitykseen. Nominatiivi määrittää varsin finaalisen merkityksen, kun taas partitiivi on vasta pientä kokeilua.

Tosin muillakin verbeillä esiintyy vastaavanlaisia ilmiöitä. Esimerkiksi "Kaisa yritti iskeä Kallea" tarkoittaa aivan eri asiaa kuin "Kaisa iski Kallen", ampumisesta tai puukottamisesta sitten puhumattakaan.

Lue lisää

>Tuo naida-verbin objektin sijamuoto vaikuttaa
>myös huomattavasti verbin merkitykseen.

Näinhän se on. Tässä konkreettinen esimerkki suomen(kin) kieliopin käsitteisiin kuuluvasta REKTIOSTA. Sehän tarkoittaa sitä, että sana "vaatii" oheensa tietynmuotoiset komplementit.

"Minä nain Elinan", sanoi Koskelan Akseli Kivivuoren Otolle aikoinaan. Vähän myöhemmin sama mies joutui tunnustamaan Elinalleen että "nain mä sitä [Leppäsen Aunea], ei siitä kummene". Erilainen rektio - eri merkitys.

Vaan jatketaanpa arvuuttelun linjalla: tällä foorumilla on esiintynyt muuan nimimerkki, joka vahvasti viittaa rektion suuntaan... Rektio ei kuitenkaan ole englanniksi "Rection".
Siis mikä se on?

arvuuttaja kirjoitti:

>Tuo naida-verbin objektin sijamuoto vaikuttaa
>myös huomattavasti verbin merkitykseen.

Näinhän se on. Tässä konkreettinen esimerkki suomen(kin) kieliopin käsitteisiin kuuluvasta REKTIOSTA. Sehän tarkoittaa sitä, että sana "vaatii" oheensa tietynmuotoiset komplementit.

"Minä nain Elinan", sanoi Koskelan Akseli Kivivuoren Otolle aikoinaan. Vähän myöhemmin sama mies joutui tunnustamaan Elinalleen että "nain mä sitä [Leppäsen Aunea], ei siitä kummene". Erilainen rektio - eri merkitys.

Vaan jatketaanpa arvuuttelun linjalla: tällä foorumilla on esiintynyt muuan nimimerkki, joka vahvasti viittaa rektion suuntaan... Rektio ei kuitenkaan ole englanniksi "Rection".
Siis mikä se on?

Lue lisää

Minun CD-sanakirjani mukaan rektio (suom.) = rection (engl.). Muita vastineita se ei tunne.

Kielenoppineilla humandereilla rektio voisi olla englanniksi kenties government? Minä en sen kummemmin tiedä, kun en ole kieliin vivahtavia oppiaineita yli 35 vuoteen lukenut.

Rectum kirjoitti:

Minun CD-sanakirjani mukaan rektio (suom.) = rection (engl.). Muita vastineita se ei tunne.

Kielenoppineilla humandereilla rektio voisi olla englanniksi kenties government? Minä en sen kummemmin tiedä, kun en ole kieliin vivahtavia oppiaineita yli 35 vuoteen lukenut.

Lue lisää

"Laitteessa ei ole insinöörien keksimiä kivoja pikku nappeja, jotka keräävät paskaa ja joita kukaan ei koskaan käytä. Siinä ei myöskään ole saranoita tai törröttäviä vipuja, jotka takertuvat joka paikkaan ja murtuvat."
http://www.vetele.com/ultra.htm

Rectum kirjoitti:

Minun CD-sanakirjani mukaan rektio (suom.) = rection (engl.). Muita vastineita se ei tunne.

Kielenoppineilla humandereilla rektio voisi olla englanniksi kenties government? Minä en sen kummemmin tiedä, kun en ole kieliin vivahtavia oppiaineita yli 35 vuoteen lukenut.

Lue lisää

Oikein. Kyllä se kielioppikäsitteenä tosiaan on government. Lisätietoa löytyy tarv. Googl. hakus. rektio government...

Tulisiko latinan rex - regere sanakannasta? Se rektio meinaan.

Arv. kirjoitti:

Oikein. Kyllä se kielioppikäsitteenä tosiaan on government. Lisätietoa löytyy tarv. Googl. hakus. rektio government...

Tulisiko latinan rex - regere sanakannasta? Se rektio meinaan.

Lue lisää

Mikäs se konepellin (machine sheet metal vai bonnet?) alla oleva 'governor' mahtaa ollakaan?

Arv. kirjoitti:

Oikein. Kyllä se kielioppikäsitteenä tosiaan on government. Lisätietoa löytyy tarv. Googl. hakus. rektio government...

Tulisiko latinan rex - regere sanakannasta? Se rektio meinaan.

Lue lisää

http://www.ascension-island.gov.ac/

Niinhän tuossa linkissä lukee. Ylösnousemus- tai taivaaseenastumissaaren rektioko sitten lienee?

Luulenpa, että vain harva suomalainen merenkulkija on käväissyt Ascensionin saarella. Monikin merenkulkua opiskellut on sen sijaan ollut tekemisissä niinkin takaperoisen ylösnousemuskäsitteen kuin rektaskension (engl. rectascension) kanssa. Mikähän tuo rektaskensio lienee?

Lammikkolaivuri kirjoitti:

http://www.ascension-island.gov.ac/

Niinhän tuossa linkissä lukee. Ylösnousemus- tai taivaaseenastumissaaren rektioko sitten lienee?

Luulenpa, että vain harva suomalainen merenkulkija on käväissyt Ascensionin saarella. Monikin merenkulkua opiskellut on sen sijaan ollut tekemisissä niinkin takaperoisen ylösnousemuskäsitteen kuin rektaskension (engl. rectascension) kanssa. Mikähän tuo rektaskensio lienee?

Lue lisää

>The group of islands is presided over by a
>single Governor who is resident on St Helena.

Erästä suomalaista finanssikeskittymää johtaa ja omistaa mies, jonka nimestä löytyy niin karhua kuin mursuakin. Hänen isänsä toimi aikanaan valtionhallinnon kärkipaikoilla, ei kuitenkaan kuvernöörinä vaan ministeriön kansliapäällikkönä. Buntta-nimellä tunnetun isän virallisemmat etunimet ovat Bror Erik Napoleon. Buntan sisaren nimi on Helena.

Buntta on kertonut hävenneensä lapsena sitä isänsä vieraille esittämää ohjelmanumeroa, jossa Helena oli käsketty lattialle kontilleen ja Bror-veli istumaan hänen päälleen. Kiperä kysymys: "Mitä tämä esittää?"

Oikea vastaus oli kuulemma ollut "Napoleon på St. Helena."

Tuohan on varsin selvää: Jos saapas vedetään jalkaan, niin kenkä todella laitetaan jalkaan. Jos taas on kyse rantasandaalista, niin tällöin on ilmiselvää, että jalka laitetaan kenkään.

Sama pätee myös tulen ja tuvan suhteen: Jos tuli laitetaan tupaan, niin tuli sytytetään tuvan sisälle eli tavallisesti tällöin uuniin. Jos tupa pistetään tuleen, niin tupa joutuu tulen sisään ja palaa lopulta poroksi, tuskin sentään sarvipääksi.

Jo vain kirjoitti:

Tuohan on varsin selvää: Jos saapas vedetään jalkaan, niin kenkä todella laitetaan jalkaan. Jos taas on kyse rantasandaalista, niin tällöin on ilmiselvää, että jalka laitetaan kenkään.

Sama pätee myös tulen ja tuvan suhteen: Jos tuli laitetaan tupaan, niin tuli sytytetään tuvan sisälle eli tavallisesti tällöin uuniin. Jos tupa pistetään tuleen, niin tupa joutuu tulen sisään ja palaa lopulta poroksi, tuskin sentään sarvipääksi.

Lue lisää

>Tuohan on varsin selvää: Jos saapas vedetään
>jalkaan, niin kenkä todella laitetaan jalkaan.
>Jos taas on kyse rantasandaalista, niin tällöin
>on ilmiselvää, että jalka laitetaan kenkään.

En kyllä itse sanoisi noin. Käyttäisin tässä yhteydessä paljon mieluummin verbiä panna: kenkä pannaan jalkaan - jalka pannaan kenkään.

"Laittaa" synnyttää mielikuvan lähettämisestä tai [matkaan]saattamisesta: laitan tytön kouluun.

Laittaa on nykyään latistunut melko värittömaksi verbiksi, mikä johtunee sen runsaasta käytöstä monissa sellaisissa yhteyksissä, joihin löytyisi värikkäämpiä ja kuvailevampia teonsanoja.

Sama taitaa kohta kohdata tuota "pistää" -verbiäkin; alkuperäiseen merkitykseen liittyy yleensä jollakin terävällä esineellä tuikaiseminen: pistän neulan neulatyynyyn,... Pistää-verbillä korvataan myös monesti ihan aiheetta panna-verbi.

>Jos tuli laitetaan tupaan, niin tuli sytytetään >tuvan sisälle eli tavallisesti tällöin uuniin.

Tässä sanoisin mieluummin että "uuniin pannaan tuli"

>Jos tupa pistetään tuleen,...
Miksikä ei vaikka: tupa tuikataan tuleen,?...

Topias kirjoitti:

>Tuohan on varsin selvää: Jos saapas vedetään
>jalkaan, niin kenkä todella laitetaan jalkaan.
>Jos taas on kyse rantasandaalista, niin tällöin
>on ilmiselvää, että jalka laitetaan kenkään.

En kyllä itse sanoisi noin. Käyttäisin tässä yhteydessä paljon mieluummin verbiä panna: kenkä pannaan jalkaan - jalka pannaan kenkään.

"Laittaa" synnyttää mielikuvan lähettämisestä tai [matkaan]saattamisesta: laitan tytön kouluun.

Laittaa on nykyään latistunut melko värittömaksi verbiksi, mikä johtunee sen runsaasta käytöstä monissa sellaisissa yhteyksissä, joihin löytyisi värikkäämpiä ja kuvailevampia teonsanoja.

Sama taitaa kohta kohdata tuota "pistää" -verbiäkin; alkuperäiseen merkitykseen liittyy yleensä jollakin terävällä esineellä tuikaiseminen: pistän neulan neulatyynyyn,... Pistää-verbillä korvataan myös monesti ihan aiheetta panna-verbi.

>Jos tuli laitetaan tupaan, niin tuli sytytetään >tuvan sisälle eli tavallisesti tällöin uuniin.

Tässä sanoisin mieluummin että "uuniin pannaan tuli"

>Jos tupa pistetään tuleen,...
Miksikä ei vaikka: tupa tuikataan tuleen,?...

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000005587880#22000000005587880

Voidaanhan sitä sanoa vaikka näinkin:

Puu on jo lehdessä.
Lehti on jo puussa.
Tarkoittanevat samaa asiaa mutta eri näkökulmasta.

Rapakko on riitassa.
Riitta on rapakossa.
Voivat tarkoittaa eri asioita tai sitten yhtä ja samaa eri näkökulmasta.

Rockhard E. Rection kirjoitti:

Voidaanhan sitä sanoa vaikka näinkin:

Puu on jo lehdessä.
Lehti on jo puussa.
Tarkoittanevat samaa asiaa mutta eri näkökulmasta.

Rapakko on riitassa.
Riitta on rapakossa.
Voivat tarkoittaa eri asioita tai sitten yhtä ja samaa eri näkökulmasta.

Lue lisää

>Rapakko on riitassa.
>Riitta on rapakossa.

Minulle tuo "riitta" tulee tuossa ensimmäistä kertaa vastaan merkityksessä "ohuenohut jääpeite". Olen tottunut näkemään sen tilalla sanan "riite". Vaan enpä ryhtyisi riitelemään moisesta.

Riittahan voi tietenkin hojeltua rapakkoon. Riippuu vähän siitäkin, missä kunnossa Riitta näin pikkujoulusesonkina sattuu olemaan.

Divetymonoksidin eri faasien yhteydessä olen törmännyt sellaiseenkin (murteelliseen?) sanaan kuin "siite". Kun sataa siitettä, niin auton tuulilasiakaan ei tahdo saada pysymään läpinäkyvänä. Siite on siis sitä "alijäähtynyttä vettä", joka jämähtää jääksi heti paikalla johonkin osuessaan.

Etymologisesti ajatellenhan siite voisi kaiketi tarkoittaa sitäkin urosihmisen rauhaseritettä, jota saattaa ryöpsähtää tuollaisen "rockhard e. rectionin" päätteeksi.

Siitäpä saatiinkin Pons asinorum pottivalaisiin eli kaskelotteihin. Sanokaapas, mistä tuo cachalotin englanninkielinen synonyymi "sperm whale" tulee? Se EI viittaa tuon hammasmammalin mälleihin!

H2O kirjoitti:

>Rapakko on riitassa.
>Riitta on rapakossa.

Minulle tuo "riitta" tulee tuossa ensimmäistä kertaa vastaan merkityksessä "ohuenohut jääpeite". Olen tottunut näkemään sen tilalla sanan "riite". Vaan enpä ryhtyisi riitelemään moisesta.

Riittahan voi tietenkin hojeltua rapakkoon. Riippuu vähän siitäkin, missä kunnossa Riitta näin pikkujoulusesonkina sattuu olemaan.

Divetymonoksidin eri faasien yhteydessä olen törmännyt sellaiseenkin (murteelliseen?) sanaan kuin "siite". Kun sataa siitettä, niin auton tuulilasiakaan ei tahdo saada pysymään läpinäkyvänä. Siite on siis sitä "alijäähtynyttä vettä", joka jämähtää jääksi heti paikalla johonkin osuessaan.

Etymologisesti ajatellenhan siite voisi kaiketi tarkoittaa sitäkin urosihmisen rauhaseritettä, jota saattaa ryöpsähtää tuollaisen "rockhard e. rectionin" päätteeksi.

Siitäpä saatiinkin Pons asinorum pottivalaisiin eli kaskelotteihin. Sanokaapas, mistä tuo cachalotin englanninkielinen synonyymi "sperm whale" tulee? Se EI viittaa tuon hammasmammalin mälleihin!

Lue lisää

Se alijäähtynyt vesi ainakin meilläpäin on siiStettä. Ja joo, kyllä rapakko voi olla riitassa. Ennemmin kyllä riitteessä. Tuntemani Riitat ovat niin reippaita, että selvittävät rapakot pikkujoulu- ja kevätmenojen aikaan turhia kompuroimatta oli niissä riittaa, riitettä tai ei kumpaakaan - ja satoi sitten siitettä tai siistettä tai jotain muuta.

H2O kirjoitti:

>Rapakko on riitassa.
>Riitta on rapakossa.

Minulle tuo "riitta" tulee tuossa ensimmäistä kertaa vastaan merkityksessä "ohuenohut jääpeite". Olen tottunut näkemään sen tilalla sanan "riite". Vaan enpä ryhtyisi riitelemään moisesta.

Riittahan voi tietenkin hojeltua rapakkoon. Riippuu vähän siitäkin, missä kunnossa Riitta näin pikkujoulusesonkina sattuu olemaan.

Divetymonoksidin eri faasien yhteydessä olen törmännyt sellaiseenkin (murteelliseen?) sanaan kuin "siite". Kun sataa siitettä, niin auton tuulilasiakaan ei tahdo saada pysymään läpinäkyvänä. Siite on siis sitä "alijäähtynyttä vettä", joka jämähtää jääksi heti paikalla johonkin osuessaan.

Etymologisesti ajatellenhan siite voisi kaiketi tarkoittaa sitäkin urosihmisen rauhaseritettä, jota saattaa ryöpsähtää tuollaisen "rockhard e. rectionin" päätteeksi.

Siitäpä saatiinkin Pons asinorum pottivalaisiin eli kaskelotteihin. Sanokaapas, mistä tuo cachalotin englanninkielinen synonyymi "sperm whale" tulee? Se EI viittaa tuon hammasmammalin mälleihin!

Lue lisää

...ei varmaan ole tuota nimitystä ainakaan aiheuttanut?

Rohkenen veikata että se liittyy jotenkin elukan elintoimintoihin tai anatomiaan ja ammoisiin väärinkäsityksiin ja virheellisiin tulkintoihin? Noin isoa ja harvoin nähtävää otustahan ei ole ollut aikoinaan kovin helppo tutkia?..

Murre kirjoitti:

Se alijäähtynyt vesi ainakin meilläpäin on siiStettä. Ja joo, kyllä rapakko voi olla riitassa. Ennemmin kyllä riitteessä. Tuntemani Riitat ovat niin reippaita, että selvittävät rapakot pikkujoulu- ja kevätmenojen aikaan turhia kompuroimatta oli niissä riittaa, riitettä tai ei kumpaakaan - ja satoi sitten siitettä tai siistettä tai jotain muuta.

Lue lisää

En yhtään odottanutkaan, että sana "siite" merkityksessä "alijäähtyneestä vedestä muodostuva tihkusade" olisi kaikille tuttu. On lukemattomia sanoja, jotka esiintyvät eri puolilla Suomea hieman eri asuissa.

Joku kielentutkija näkyy näkevän siite-sanalla yhteyksiä jopa hiisi-sanaan!
http://jumalasuomi.tripod.com/sieidde.htm

Yhdyssanassa "siitepöly" tuo siite tietenkin esiintyy merkityksessä, jolla on selvä yhteys siittää-verbiin.

Rockhard E. Rection kirjoitti:

...ei varmaan ole tuota nimitystä ainakaan aiheuttanut?

Rohkenen veikata että se liittyy jotenkin elukan elintoimintoihin tai anatomiaan ja ammoisiin väärinkäsityksiin ja virheellisiin tulkintoihin? Noin isoa ja harvoin nähtävää otustahan ei ole ollut aikoinaan kovin helppo tutkia?..

Lue lisää

Vajaa vuosi sitten Tainanissa (Taiwanissa) oli halukkailla kadunmiehilläkin tilaisuus päästä tutkimaan kaskelottia – jos hajuaisti ja sisuskalut vain kestivät! Siellä nimittäin useamman kymmenen tonnin painoinen pottivalas (Physeter macrocephalus) poksahti keskelle katua. Tapahtumasta raportti täällä:
http://www.msnbc.msn.com/id/4096586/

"More than 100 Tainan city residents, mostly men, have reportedly gone to see the corpse to 'experience' the size of its penis," the newspaper reported.

Mutta mutta. Edelläolevalla lainauksellakaan ei ole suoranaista yhteyttä tuohon nimitykseen ’sperm whale’. Odottelen uusia kannanottoja.

H2O kirjoitti:

Vajaa vuosi sitten Tainanissa (Taiwanissa) oli halukkailla kadunmiehilläkin tilaisuus päästä tutkimaan kaskelottia – jos hajuaisti ja sisuskalut vain kestivät! Siellä nimittäin useamman kymmenen tonnin painoinen pottivalas (Physeter macrocephalus) poksahti keskelle katua. Tapahtumasta raportti täällä:
http://www.msnbc.msn.com/id/4096586/

"More than 100 Tainan city residents, mostly men, have reportedly gone to see the corpse to 'experience' the size of its penis," the newspaper reported.

Mutta mutta. Edelläolevalla lainauksellakaan ei ole suoranaista yhteyttä tuohon nimitykseen ’sperm whale’. Odottelen uusia kannanottoja.

Lue lisää

Nyt kun on ollut tilaisuus tutkia, niin arvataanpas uudestaan: mahtaa liittyä kellosepänöljyyn?

Ja siitä edelleen valmistettavaan saapasrasvaan ja saippuaan...

Eli olisikos avainsana "spermaceti"?

http://www.encyclopedia.com/html/s1/spermoil.asp

Rockhard E. Rection kirjoitti:

Nyt kun on ollut tilaisuus tutkia, niin arvataanpas uudestaan: mahtaa liittyä kellosepänöljyyn?

Ja siitä edelleen valmistettavaan saapasrasvaan ja saippuaan...

Eli olisikos avainsana "spermaceti"?

http://www.encyclopedia.com/html/s1/spermoil.asp

Lue lisää

"Ambra, spermaseetti, valaanrasva ja valasöljy" ovat kiellettyjen aineiden listalla. Laki kieltää niiden tuonnin Suomeen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1982/19821112

Ostin kerran (1986?) uteliaisuuttani kimpaleen valaanlihaa trondheimiläisen marketin pakastealtaasta. Dombås taisi olla nimeltään se paikka, missä majailtiin leirintäalueen mökissä seuraava yö. Valasklöntti paistiaispannulle siellä. Tuoksu oli kuin kalaa olisi paistanut, mutta maku toi mieleen melkeinpä nautaelikon lihan.

Kaskelottia tuo valas ei tietenkään ollut eikä paistamiseen käytetty spermaseettia.

Rockhard E. Rection kirjoitti:

Nyt kun on ollut tilaisuus tutkia, niin arvataanpas uudestaan: mahtaa liittyä kellosepänöljyyn?

Ja siitä edelleen valmistettavaan saapasrasvaan ja saippuaan...

Eli olisikos avainsana "spermaceti"?

http://www.encyclopedia.com/html/s1/spermoil.asp

Lue lisää

Anjovisöljy onkin sitten ihan oma lukunsa. Koko Uusikaupunki sähköistettiin sen voimalla aikoinaan Pär Bonkin toimesta.
http://www.bonkcentre.fi/p1_fin.htm

"Men om man är oviss
om sillen är anjovis
så tager man några supar
till, till, till!"

(Laulusta "Vi gå över ån efter sprit, fallera")

On vaan aika harvassa kaltaisesi Agricolat.

mitä? kirjoitti:

On vaan aika harvassa kaltaisesi Agricolat.

"Ovat vain aika harvassa kaltaisesi Agricolat."