Hävitkää muistot!

Täysin sama tilanne, mutta olen itse mies. Nyt oikeastaan vaan toivon etten olisi ikinä kyseisen naisen kanssa tavannutkaan. Sitä vaan haikailee perään vaikka tietää että todennäköisyys yhteen paluuseen on lähellä nollaa :(

Täällä toinen mies samassa tilanteessa.

Yli vuosi tiivistä seurustelua takana ja yhdessä suunniteltu myös tulevaisuutta. Yhtenä päivänä törmää sitten seinään. Ei halua nähdä, mitään kunnollista selitystä ei saa, vaan selityksenä on "en itsekään tiedä mikä tuli". Kertoo tunteita kuitenkin olevan edelleen, mutta ei halua silti jatkaa, ei edes keskustella siitä voisiko tilannetta jotenkin korjata. Ymmärtäisin edes jotankin, jos olisi ollut riitaa, mutta ei. Kuvittelisi nelikymppisen, toisella kierroksella olevan osaavan hoitaa tälläiset jo fiksummin.

Kuluu useita viikkoja, nähdään kerran ja molemmilla tunteet edelleen voimissaan. Mainitsee, että tulikohan hätiköityä ja tehtyvä virhe? Sovitaan uusi tapaaminen muutaman viikon päähän - joka sitten edellisenä iltana perutaan. Syynä se, että ahdistaa koska tunteita on ja tapaamisen jälkeen olisi sen takia tunteet enemmän sekaisin.

Mulle riitti. Kun tarpeeksi monta kertaa saa näpeilleen, niin tyhmempikin oppii.
Mikä lie paniikki, sitoutumiskammo, toinen mies? Sama se. Vaikka olenkin erittäin pitkäpinnainen niin kaikkea en siedä. Parempi kääntää uusi sivu elämässä!
Paras lääke tähän tautiin on aika - ja uusi romanssi sitten aikanaan.

Voimia myös AP:lle!

Juuri tässä kyyneleita kuivailen täysin samasta syystä.. Lauantaina jäähyväiset. Puhelinumerot pois FB-kaveruus pois, hulluna lenkkeilyä, leipomista, töitä jne jne.. vaan ei sitä saa pois valtavaa ikävää toisen luo :(

Sydän on säröillä täälläkin. Tapaat ihmisen josta todella pidät, ja kaikki tuntuu ihan yliluonnolliselta, ja saa kerrankin vastakaikua naiselta. Sitten yhdessä hetkessä kaikki muuttuu, ja kumppani kylmenee ja etääntyy, alkaa vedota menkkoihin, mutta unessani sain vastauksen, joka piti paikkansa. Nainen alkoi kaivata jotain miestä menneisyydestä, ja tylysti ilmoitti ettei pysty ystävyyttä enempään. Aikansa se ottaa päästä yli näiden, mutta seuraavakin partneri teki lähes samoin, joten sydän on rikki monesta kohdasta, ja sitä pohtii, kannattaako särkeä enempää, kun en kerran riitä kenellekään :( Ikävintä on muistot, jotka tulee mieleen paikoista, joissa yhdessä tuli käytyä. Kunpa olisi nappi, jota painamalla pääsisi eroon näistä muistoista.