Miksi sitä sanotaan "luovuttanut ja tyytynyt sinkkuuteen"? Olenko todellakin ainoa mies joka ei vain yksinkertaisesti halua parisuhdetta? Onko se niin luonnotonta haluta olla siten yksin, että kavereita kyllä on miehissä ja naisissa, mutten halua enempää? 2011 kyllä koitin väkisin "ihastuttaa" itseni naiseen mutta se oli typerää ajan haaskaamista. Olen onnellinen sinkkuna ja todennäköisesti vietän sinkkuna koko elämäni, ellen nyt sitten kovin rakastu joskus. Suhdetta vain suhteen takia en kyllä todellakaan halua. Ajatus vieraan ihmisen kanssa elämisestä joka päivä ja kaiken jakamisesta tämän kanssa ei todellakaan viehätä minua. Nyt olen vapaa. En ole kenellekään menemisistäni enkä tulemisistani tilivelvollinen, saan flirttailla ilman että joku tulee mustasukkaiseksi(en kyllä tuota juuri harrasta), voin juoda kaljan jos toisenkin milloin mielin eikä kukaan motkota asiasta. Jos taas haluan seuraa, soitan kavereilleni ja pyydän mukaani milloin minnekin tai sitten vain kahville luokseni. Elämä on ihanan simppeliä näin. Onko siis muita jotka viettävät mieluummin sinkkuelämää kuin parisuhde-elämää?
Ikisinkkuuden ihanuus.
08mies83
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mä seurustelen mun haarakeppini kanssa. Revi sä siittä!