Narsisti mies ?

Olen 45 vuotias nainen, joka elää tosi vaikeassa suhteessa. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 25 vuotta. Koko meidän suhteen aikana mieheni on ollut sellainen, että kun miestä vituttaa niin myös minulla tulee olla paha mieli, loukkaa minua niin kauan, että on saanut minulle pahan mielen, niin sitten sillä on parempi mieli. Koko meidän suhteen aikana minä olen tehnyt enemmän töitä, eli olen tuonut elannon meidän perheeseen. Meillä on kaksi lasta, lapsia mieheni kohtelee hyvin, koska jos yrittääkin loukata lapsi niin puolustan lapsia kun leijona emo. Tällä hetkellä tilanteemme on tosi vaikea, niin siksi rupesin kirjoittamaan tänne. Sairastuin vuonna 2011 vaikeaan masennukseen, kun en vaan enää jaksanut. Minulla ei ole koskaan ollut helppo elämä, äitini on narsisti, joka jyrää kaikki. Veljelläni ja minulla ei ollut koskaan helppo lapsuus, ja siksi olimme tosi läheisiä, veljeni kuoli 2012 syöpään 34 vuotiaana. Vuonna 2013 minulla meni välit poikki vanhempien kanssa, lapseni saavat edelleen tavata vanhempiani jos näin haluavat. Kun sairastuin vuonna 2011 masennukseen, niin ensimmäinen vuosi oli minulle ja tottakai perheelleni vaikeaa, silloin mieheni tuki minua, mutta kun vähän toivuin masennuksessa (edelleenkin syön masennus lääkkeitä) niin seuraava vuosi oli kauheeta, mieheni rupesi ryyppäämään (miehelläni on ollut aikaisemminkin ongelmia alkoholin käytössä, on ollut siitä hoidossakin) ja mieheni saa aina sitä rähinä viinaa, niin silloin saan henkisesti päihini todella raskaasti, jouduin menemään useasti töihin silmät turvoksissa itkusta. Mieheni tietää millä minua loukata kun on vittumaisella päällä. Vuonna 2014 alussa jouduin sairaalahoitoon masennuksesta, kun halusin tappaa itseni. Mutta lasteni ansiosta jaksoin jatkaa jotenkin elämää. Meillä on nyt tosi vaikeeta, kun mieheni mukaan meillä ei ole tarpeeksi seksiä, niin olen kuulemma kylmä, tunteeton ihminen. Meillä on seksiä, mutta myönnetään että harvemmin kun ennen. Lääkäri on kertonut, että osaksi siihen vaikuttaa syömäni masennuslääke. Mutta nyt tämä kevät on ollut tosi vaikeeta, olisiko jollakin vastaavia kokemuksia tai hyviä neuvoja ? Pidin itseäni ennen voimakkaana ihmisenä, joka ei anna kohdella itseään huonosti, mutta miten väärässä sitä voi olla.