Minä olen tässä kohta 20 vuotta ollut sinkkuna ja en tahdo enää löytää syitä miksi kumppania etsisin. Mihin minä toista tarvitsisin. Enkö oikeasti tarvitse vai olenko unohtanut syyt miksi tarvitsisin. Minusta tässä sinkkuelämässä ei ole mitään vikaa.
Miksi pariutua
sinkkumuija
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sinkkuuden ainoa huono puoli on seksin puute. Ja senkin voi paikata irtosuhteilla ja/tai maksullisilla.
Mieluummin otan koiran kuin naisen.
Juu ei siihen seksiin parisuhdetta tarvita. Ja moni parisuhteessa oleva vasta seksin puutteessa onkin. Eikä tarvi irto tai maksullisiakaan, voi hankkia seksikaverin.
Fuckbuddy-järjestelyssä on aina se riski, että tuttavuus syvenee, ja sitten huomaa pian olevansa parisuhdehelvetissä, tai ainakin liian kiintynyt. Itselleni tulee myös sellainen olo, että on jollakin tavalla siteessä toiseen, vaikka kyseessä kuinka olisi vain fuckbuddy. Ei tunne itseään 100% vapaaksi.
Mieluummin käyn naapurikaupungissa irtosuhteilemassa täysin ventovieraiden naisten kanssa. Siinä sitä vapaan seikkailun meininkiä on! En aio ottaa pienintäkään riskiä, että kiintyisin johonkin naiseen yhtään.
Minä kyllä mielummin sen vakkarin kanssa sekstailisin. MInusta se seksi paranee kun kumppaninsa oppii tuntemaan, en saisi irtosuhteista mitään itselleni.
Ei tuo kyllä enää miltään sinkkuudelta kuulosta. Miksi avaat sinkkuuden puolesta puhuvan ketjun, kun et kerran itse sellaista elämää edes elä?
Mulle ei kävisi kumpikaan, ei panosuhde eikä irtoseksi.
Joko hyvä parisuhde tai aina vaan ja ikuisesti toimiva sinkkuus.
Siis enhän minä kertonut mitään harrastavani, ihan aitona sinkkuna olen. Tässä mietittiin vaihtoehtoja.
No fuckbuddy-järjestely on joka tapauksessa enemmänkin löyhä parisuhde kuin sinkkuelämän muoto.
Toi on kyllä paha. Mitä pidemmän aikaa on yksinään, sitä hankalammalta tuntuu ajatus olla jonkun kanssa. Kun kerran tulee ihan hyvin toimeen yksinkin, kaikin puolin. Tietää että pärjää. Seksittömyyteenkin tottuu, samoin siihen ettei tarvitse huomioida ketään muuta. Yksi epäonnistunut tapailuyritys väliin, ja taas on entistä varmempi että yksin on hyvä.
Mut sitte kuiteski... :( Olisi paikka jollekin. Epäusko että koskaan mitään löytyisi mutta pieni kipinä jos jossain olisikin sopiva.
Ei sinkkuelämässä olekaan vikaa, mutta siinä on kuitenkin puutteensa niin kuin on suhteessa elämisessäkin. Molemmissa on puolensa ja molempien hyviä puolia ei voi saada. Mutta tällaista varmuutta ei voi saada ennen kuin on kokeillut kumpaakin.
Molempien hyvät puolet voi saada etäsuhteessa. Elät sinkkuna mutta jossain on joku sinua varten ja tarvittaessa näette.
Olen elänyt sinkkuna, liitossa ja etänä. Sopivin oli etä ja nyt hakusessa samanlainen suhde mutta miehet ei kovin kiinnostuneita sellaisesta ole.
Vain rumat ajattelee noin että ei tarvii parisuhdetta. Sitä on niin kuin hyväksynyt että ei kelpaa kenellekkään. Olen ruma mutta haluan parisuhteen.
Olet ihan metsässä. Komealla nimenomaan on varaa olla takertumatta yhteen kumppaniin. Hän voi elellä sinkkuna ilman pelkoa, että joutuisi olemaan ilman seksiä, koska irtosuhteen saaminen ei ole hänelle ongelma. Näin ainakin minun kohdalla homma menee.
Hmm...en kyllä ajattele ettenkö kelpaisi kenellekkään. Se on ehkä enemmänkin omaan elämään tottumista , on omat tavat jne. Olen toki ehdokkaita tavannut mutta kukaan ei tunnu "sopivan" omaan elämäntapaani kun kuitenkin tarvetta yksinolemiseenkin on. Ehkä suurin yksittäinen syy miksi en jostain ehdokkaasta kiinnostu on tietynlainen esittäminen ja sulkeutuneisuus. Tuntuu hirveän vaativalta asialta alkaa selvittämään minkälainen ihminen tuon kaiken alla oikein on? Ei jaksa nähdä vaivaa. En jaksa miettiä mitähän tuo toinen nyt oikein tarkoittaa ja ajaa takaa...