Hmmm... :))

Peräänantoa on ehkä vähä vaikea selittää muille kun mäki ku hyppään selkään ja otan ohjat nii nenä tipahtaa heti alas. Ja mitä nyt tuolla ylhäällä on puhuttu asettamisesta niin itse teen siten että jos hevonen ei anna asetusta/taivutusta johonkin suuntaan läpi, en ala runnomaan, repimään ja potkimaan sitä vaan automaattisesti otan vaan yhden selkeämmän puolipidätteen ja väistätän pyllyä ulospäin. Olen menny paljon hevosella joka jännittää vasenta ohjaa joten en vaan voi vetää ja runnoa koska se ei ole suora ja kyljestä läpi! Itse suosin asettavan käden viemisen enemmän omaa rintakehää kohti kuin sivulle. Ulko-ohjaan vaan selkeä tuki ja hevonen taipumaan pohkeesta ei kädestä, mutta unohtamatta pohkeita. Itse tykkään esim käynnissä kopauttaa aina säännöllisesti jaloilla että takajalat muistavat polkea, mutta tahti pysyy rauhallisena. Ravissa pohkeet on rennosti kyljissä tai vähän irtonaisemmin mukana ja käytän vaan säännöllisesti, jotta poljenta säilyy. Laukassa poni jolla ratsastan on aika haastava ja tarvitsee paljon apua ratsastajalta, joten silloin pohkeet on tiiviisti kyljissä kiinni ja raipalla muistutan takajalkoja jos on tarvetta. Ja tämän ponin olen juuri opettanut laukkaamaan peräänannossa valmentajani avulla tekemällä selkeän puolipidätteen ja väistättämällä pyllyä, koska niinkuin ylhäällä mainittiin, hevosta ei voi pakottaa peräänantoon sen vaa pitää tajuta se ensin itse. Toivottavasti oli jotai apua :)