Sanomalehti Keskisuomalaisessa on julkaistu erittäin mielenkiintoinen kuntouttavaa työtoimintaa käsittelevä lehtiartikkeli. Jutussa kerrotaan, että työelämään kuntouttavaa työvoimatoimintaa on tarjottu kevään aikana selvästi useammalle kuin viime vuonna.
Kuntouttava työtoiminta on olemassa työttömän auttamiseksi ja pelastamiseksi syrjäytymiskierteeltä, jotta saadaan tarmokkaita ja aktiivisia työttömiä.
Kuntouttavasta työtoiminnasta koituu työttömille erittäin suuri hyöty. Suomihan on yhteiskunta, joka auttaa kaikin tavoin syrjäytymiskierteessä olevia työttömiä. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva laki tuli voimaan 1.9.2001. Työttömiä suuresti hyödyttävä tehoaktivointi aloitettiin siis jo miltei 14 vuotta sitten. Työttömillä on siten erittäin hyvä syy tanssia riemusta ja ylistää kuntouttavaa työtoimintaa. Kaikkien työttömänä olevien on nyt syytä lukea tämä erittäin mielenkiintoinen lehtiartikkeli:
"Kerrankin hyvä uutinen: Yhä useampaa kuntoutetaan takaisin työelämään pitkän työttömyyden jälkeen
Kuva: Risto Aalto Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille.
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille.
03:00
Työelämään kuntouttavaa työvoimatoimintaa on tarjottu kevään aikana selvästi useammalle kuin viime vuonna. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille. Toiminnassa opetellaan työelämä- ja elämänhallintataitoja
Kasvua oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 28 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Pelkästään työmarkkinatuella kuntouttavan toiminnan aloittaneita oli maaliskuussa miltei 8500, kun vuosi sitten luku oli noin 6800.
Taustalla on lähinnä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen.
Muita kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat kuntien palveluvelvoitteisiin vaikuttaneet lakimuutokset, jotka ovat kannustaneet kuntia ohjaamaan työttömiä erilaisten aktivointipalveluiden piiriin. Esimerkiksi vuodenvaihteen jälkeen kunnat ovat joutuneet ottamaan vastuulleen 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta puolet. Aiemmin raja oli 500 päivää.
Heinäkuun alusta lähtien kuntouttavaa työvoimatoimintaa voidaan tarjota enintään neljänä päivänä viikossa. Viitenä päivänä viikossa töihin kykenevien katsotaan kuuluvan muiden kuin kuntouttavan työvoimatoiminnan piiriin. Päivien vähentämisellä pyrittiin kustannussäästöihin, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu uhkaa tavoitetta.
Teppo Koskinen"
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/yha-useampaa-kuntoutetaan-takaisin-tyoelamaan-pitkan-tyottomyyden-jalkeen/2083767
Kuntouttava työtoiminta on olemassa työttömän auttamiseksi ja pelastamiseksi syrjäytymiskierteeltä, jotta saadaan tarmokkaita ja aktiivisia työttömiä.
Kuntouttavasta työtoiminnasta koituu työttömille erittäin suuri hyöty. Suomihan on yhteiskunta, joka auttaa kaikin tavoin syrjäytymiskierteessä olevia työttömiä. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva laki tuli voimaan 1.9.2001. Työttömiä suuresti hyödyttävä tehoaktivointi aloitettiin siis jo miltei 14 vuotta sitten. Työttömillä on siten erittäin hyvä syy tanssia riemusta ja ylistää kuntouttavaa työtoimintaa. Kaikkien työttömänä olevien on nyt syytä lukea tämä erittäin mielenkiintoinen lehtiartikkeli:
"Kerrankin hyvä uutinen: Yhä useampaa kuntoutetaan takaisin työelämään pitkän työttömyyden jälkeen
Kuva: Risto Aalto Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille.
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille.
03:00
Työelämään kuntouttavaa työvoimatoimintaa on tarjottu kevään aikana selvästi useammalle kuin viime vuonna. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille. Toiminnassa opetellaan työelämä- ja elämänhallintataitoja
Kasvua oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 28 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Pelkästään työmarkkinatuella kuntouttavan toiminnan aloittaneita oli maaliskuussa miltei 8500, kun vuosi sitten luku oli noin 6800.
Taustalla on lähinnä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen.
Muita kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat kuntien palveluvelvoitteisiin vaikuttaneet lakimuutokset, jotka ovat kannustaneet kuntia ohjaamaan työttömiä erilaisten aktivointipalveluiden piiriin. Esimerkiksi vuodenvaihteen jälkeen kunnat ovat joutuneet ottamaan vastuulleen 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta puolet. Aiemmin raja oli 500 päivää.
Heinäkuun alusta lähtien kuntouttavaa työvoimatoimintaa voidaan tarjota enintään neljänä päivänä viikossa. Viitenä päivänä viikossa töihin kykenevien katsotaan kuuluvan muiden kuin kuntouttavan työvoimatoiminnan piiriin. Päivien vähentämisellä pyrittiin kustannussäästöihin, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu uhkaa tavoitetta.
Teppo Koskinen"
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/yha-useampaa-kuntoutetaan-takaisin-tyoelamaan-pitkan-tyottomyyden-jalkeen/2083767
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuten on jo huomautettu, itse "avun" kohteita = työttömiä ei jostain syystä koskaan näissä kalevin linkittämissä lehtijutuissa haastatella. Aina vain kysellään mielipiteitä joiltain jotka saavat "työttömien auttelu" työstään palkkaa tai muuten suoranaisesti hyötyvät työttömien "auttelusta".
Olo on noita sanoimalehtihöpötyksiä lukiessa kuin olisi Stalinin Neuvostoliitossa, totuus aiheesta on aina vain se yksi ja virallinen.
Mutta asiaan, oletikkin jossain hakemisto sivuilla 5 - 10 lienee jokin aloitettu ketju tai kommentti johonkin kalevin höpinään, joka on aiheuttanut kaleville pakonomaisen tarpeen suoltaa pastaa jotta sen viestin esiintuoma totuus jostakin työttömyyttä sivuavasta aiheesta painuisi silmistään hakemistojen syvyyteen.
Kuin strutsi on kalevin mieli totuuden suhteen, jos sitä ei näe sitä ei kalevin mielelle ole olemassa.
Mutta kerrataanpa silti ydinasioita. Työttömyyden ytimessä ei koskaan ole yksittäinen työtön vaan yksittäinen puuttuva työpaikka. Se on työttömyyttä koskeva perusfakta jonka omaksuminen on monille erittäin vaikeaa.
Koska työpaikkojen olemassaolosta että olemattomuudesta päättävät pääsääntöisesti vain työnantajat, niin jos jonkin nyt olemattoman työpaikan halutaan muuttuvan olevaksi työpaikaksi jonkin kuntouttamisen kautta niin tuo kuntoutus tulisi kohdistaa pääsääntöisesti silloin työnantajiin.
Työttömien kuntoutus jostain-jotenkin-.johonkin on pelkkää silmänlumetta, jolla pyritään aiheuttamaan illuusio että tässä sitä tälle pulmalle "mistä lisää työpaikkoja" jolle pulmalle ei tosiasiassa mitään ei ole tehtävissä silti jotain tehdään.
Työnantajat nimittäin palkkaavat väkeä töihin jos sitä niihin tarvitsevat. Ja vastaavasti eivät palkkaa jos eivät tarvitse.
Siinä hetkessä kun yksittäinen työnantaja pohtii tarvitseeko hän lisää työvoimaa vaiko eikö tarvitse, jotkin kuntouttavat työtoiminnat työttömille tai että sellaisia ei järjestetä eivät merkitse tuolle työnantajalle yhtään mitään.
Ja jos tarvetta lisätyövoimalle ei ole, niin jokin työttömien "kuntoutus" vaikka sitä kuinka lehdissä ylistettäisiin ei työnantajalle sitä tarvetta aiheuta tai herätä.
Vastaavasti, työtön on hankalassa välikädessä. Monet uskovat että jos häntä työtöntä riittävästi kiusataan vaikkapa nöyryyttämällä häntä palkattomin pakkotöin jotka on sokerikuorutettu höpinöillä jostain kuntouttamisesta, niin silloin hän työtön muka ottaisi ja menisi töihin jopa semmoiseen työpaikkaan jota ei ole olemassakaan, ei ole koska sen avaamiselle tuolloun tosiasiassa ei ole mitään muuta tarvetta kuin nöyryytetyn työttömän kasvava alati vitutus.
No yli 10 vuotta tuota "Management by vitutus" on nyt tehty kuntouttavaksi työtoiminnaksi kutsutun kyykkymenetelmän avulla. Tulokset puhuu puolestaan, työttömyys kasvaa kasvamistaan ja pitkäaikaistyöttömyys on lukuisampaa kuin koskaan aiemmin.
Jokaiselle firmalle ilmainen ja osaava työntekijä kelpaa. Sitten, kun aletaan puhumaan palkasta, ei löydy sitä kaivattua työpaikkaa. Huomaa, ketkä ei kelpaa töihin
Yksi hyvä esimerkki on tuossa
Virallinen nimi: Suomen Festariduuni OyYTJ
Y-tunnus: 25725585YTJ
Toimiala: Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille (TOL: 88992) YTJ
Ja sitten kun tarkastellaan asiaa lisää:
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä:
Y-tunnus tullut voimaan 24.09.2013 YTJ
Kaupparekisteri:
Rekisterissä 30.09.2013 PRH
Ennakkoperintärekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Ennakkoperintärekisterin tarkistuspäivä Ei rekisteröintiä
Arvonlisäverovelvollisuusrekisteri:
Liiketoiminnasta Ei rekisteröintiä
Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta Ei rekisteröintiä
Työnantajarekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Vakuutusmaksuverovelvollisuusrekisteri:
Rekisterissä Ei rekisteröintiä
Verohallinnon perustiedot:
Rekisterissä 30.09.2013 YTJ
Noiden perusteella, ei siis maksa palkkaa, vaan käyttää ilmaista työvoimaa