Elämä ilman ystäviä

Paljon onnea! Kyllä sinua tarvitaan tässä elämässä, jokaista tarvitaan.
Itsekin täytän pian 40, vanhemmat ja sisarukset varmaan lähettävät onnittelut. Varsinaisia ystäviä ei ole oikein minullakaan.

Paljon onnea :).

onnea sinulle - ei minullakaan ystäviä ole.

Onneksi olkoon sulle! Itse olen saman ikäinen
kuin sä, eikä mullakaan ole lainkaan kavereita.

Hanki kirjekaveri ulkomailta, netistä löytää. Minulla on kaksi, ja aina muistavat syntymäpäiväni, ja vielä lähettävät jonkun pienen söpön lahjankin. Tunnettu yli kymmenen vuotta.

Onnea sinulle kun kirjoitit että täytit vuosia!!! Ei täällä monellakaan ole niin paljon ystäviä että onnitteluja saa.. Itsekin mietin, että jos pitäisi syntymäpäiväkutsut nyt yli nelikymppisenä, niin lopulta...ketä sinne etes tulisi....no ehkä lähisukulaisia ehkä isolla kysymysmerkillä, koska ei kukaan jouda nykyään enää mihinkään! Enkä voi syntymäpäiviä järjestää kenenkään muiden menojen mukaan. Yksinäisyys rasittaa ihan oikeasti... sydäntä..
ja ei minuakaan kukaan muu paitsi äitini onnitellut ...vaikka ystäviä myönnän että on joskus ollut .. johonkin ne ovat kadonneet...

Ei elämässä ystäviä tarvitse, perhe riittää. Elämässä on suurempiakin tarkoituksia. :)

Olen 40 v tosi yksinäinen. Ei ketään soita, ei ketään käy kylässä, olen työtön. Elämäni on turhaa. Kukaan ei vaan tykkää minusta vaikka olen rauhallinen, en tee rikoksia, en käytä huumeita, juon harvoin. En tiedä mitä tehdä milloinkaan.

Minä olen 45 vuotta, eikä minullakaan ole ystäviä. Kukaan ei hyväksy minua ystäväkseen, sillä olen seksuaalisesti epäonnistunut, ja vaikutan päällepäin vähemmän älykkäältä sosiaalisen kömpelyyteni takia. Opiskelen tällä hetkellä yliopistossa, mutta en tule todennäköisesti saamaan työtä, vaan joudun työllistämään itse itseni. Minulla ei ole lapsia eikä kumppania. Ystävää ei ole ollut 20 vuoteen. Nuorena olin täydellinen hylkiö, ja yhden ystävän lisäksi minulle ei edes puhunut kukaan, jollei ollut pakko.

Pahinta yksinäisyydessä on se, että yksinäinen syyllistetään yksinäisyydestään, esim. antamalla ymmärtää, että hän on epäsosiaalinen, ja siten paheksuttava ihminen. Tätä harrastavat erityisesti koulutetut ihmiset, sillä he eivät halua nähdä, että myös he, korkeasta moraalistaan huolimatta, syyllistyvät sosiaaliseen torjuntaan ja syrjintään.

Onnittelut sinulle syntymäpäiväsi johdosta. Minäkin saan onnittelut vain vanhemmiltani ja joiltakin sukulaisilta.

Minäkin olen jo 64v.eikä minulla ole yhtään ns.ystävää. Poika käy joskus katsomassa.
En käy juurikaan missään ,kun eläke on pieni.
Sen vuoksi kai on vaikea löytääkkään ystäviä,kun ei ole edes varaa käydä missään.Joskus on vaan niin yksinäinen olo.
Yritän ulkoilla paljon,se on ilmaista. Menee päiviä joskus jopa viikko/pari etten juuri puhu mitään kenellekään,kun ei ole ketään.
Tähän on kai vaan sopeuduttuva,itsellä kun ei ole rohkeutta lähteä etsimään ketään ja kotoahan ei kukaan osaa hakea : )) Ollaan siis yhdessä yksinäisiä !

aina elämästä jotain positiivista löytyy helpolla tai vaikeammalla tavalla ja onnea toivotaan että seuraavat 10v olisi elämäsi parhaita!

Jospa tottuisit itseesi?

Minä täytin 50 vuotta ja ketään ei ollut paikalla, ainoastaan Dobermanninit.

Vietin hyvät syntymäpäivät Dobermannien kanssa.

Koira on ihmisen paras ystävä ja todella luotettava. Pitää vain asettua koiran tasolle henkisesti, niin niiden hyvästä huolenpidosta tulee paljon enemmän positiivista palautetta, kuin teennäisistä ja valehtelevista ihmisistä.

Olen liian ruma saamaan ystäviä. Naisetkin vihaa minua eikä minulla ole koskaan ollut nais ystäviä

Täytän myös pian 40 eikä minulla oikein ole ketään ystäviä. Aiemmin oli iso perhe mutta nyt kun erosin enkä asu miehen kanssa niin olenkin koko ajan yksin. Kostautuu nyt ylimielisyyteni kaverien pyyntöjen suhteen vuosien varrella. Oma syy siis varmaan. Olin myös ärsyttävä ja nokkava, jyrkkäkin kavereilleni. Nyt olen sitten yksin. Uusia kavereita on tosi vaikea löytää tämän ikäisenä.

Hei kaikki.


Yksinäisyys on monelle suurin elämänlaatua heikentävä tekijä. Jos ystävää ei ole, joskus tulee jopa vetäneeksi siitä sen johtopäätöksen, että olisi jotenkin ansainnut yksinäisyyden tai olisi epäkelpo - ystävän puute siis heikentää myös oman arvon kokemusta. Kuitenkin on monen tekijän summa, löytyykö elämän varrelta ystäviä ja esimerkiksi pysyvätkö jo hankitut, jos asuinpaikka, työpaikka tai harrastus, joka yhdisti, muuttuukin.

Yksi näkökulma jonka haluaisin tuoda esiin on vapaaehtoistyö. Toimiessaan mielekkään ja merkityksellisen asian parissa ihminen ensinnäkin kokee elämänsä paremmaksi ja elämänlaatu nousee. Lisäksi saman tavoitteen eteen työskennellessään ihmiset yleensä kokevat suurta yhteyden kokemusta ja ihmiset hitsaantuvat yhteen. Vapaaehtoistyötä voi tehdä monien harrasteiden lisäksi myös esimerkiksi luonnon parissa. Seurakunnilla on koko Suomessa paljon erilaisia vapaaehtoistehtäviä kuten esimerkiksi kerhojen ja ryhmienohjausta, leiriavustajan hommia, ystäväpalvelua, työttömien ruokailussa toimimista ja yksittäisiä kampanjoita. Jos omassa seurakunnassa ei jostain syystä löydy tehtävää, voi vapaaehtoisena toimia vaikkapa Yhteisvastuukeräyksen tai muiden valtakunnallisten tai kansainvälisten projektien tiimoilta.

Toivotan jokaiselle lisääntyviä mahdollisuuksia avata sydämensä ja tutustua uusiin, ihaniin ihmisiin (kenties hekin yksinäisiä!)

Merja, diakoni

Jeesus kortti vedetty esiin. Jeesus tulee ja pelastaa. Kuuntelu ei auta eikä puhuminen, vain konkreettiset toimet että saat oikean kaverin jonka kanssa tehdä juttuja. Jumalaa ei ole olemassa eikä se auta

miksi ap et itse järjestänyt itsellesi niitä 40 v juhlia? Ei kukaan muu niitä sinulle järjestä jos et itse, eikä ole puolisoa tms. Miten luulit että ystävä osaa tulla kotiisi juhlimaan jos et KUTSU KETÄÄN? itse ne juhlat on järjestettävä! miten muut voi edes muistaa syntymäpäiviä,jos joku ei muistuta?
Mulla on yksi ystävä joka on aina tiennyt synttärini, koska olemme muistaneet tosiamme, mutta kun täytin pyöreitä, sain häneltä vain kortin. Se oli aikamoinen pettymys, joten sitten kun tuli hänen juhlapäivä, tein saman hänelle, eli lähetin vain kortin, mikä minusta on vähän loukkaus.Mutta mitä muutakaan olisin voinut tehdä,kun hän ei edes kutsunut juhliinsa?????

En tiedä kuka tai mikä olet, mutta se mitä voin lukea netistä ei yleensä pidä paikkaansa, joten tuskin olet surkimus. Jos et pahaa muille tee ja jos elämässäsi pyrit kohtelemaan muita hyvin, et koskaan ole surkimus. Riippuen toki siitä, mitä käsite tossa tarkoittaa ja: En tiedä kuka olet ja tämä on nimetön palsta. Minä olen siitä vähän erikoinen ihminen, että en ole koskaan ajatellut olevani surkimus. Viimeksi mulle tuli surkimuksen tunne itsestäni ihmisenä, kun juttelin yhden koodaajanörtin kanssa, fiksu ja ihmisenä hyvä ja uskon että voi olla tulevaisuuden linusthorvaldseja se etiikassaan - mulla on oudosti jopa ikävä sitä, mutta en ikinä sanoisi sitä missään, koska en alennu pyytämään puhelinnumeroa tuntemattomilta satunnaistuttavuuksilta ja mulla muutenkin on ystäviä. Minulle se tuntematon ihminen sanoi, että olen hänen mielestään autisti tai asperger, koska en muka ymmärrä kommunikaatiota: no kyllä ymmärrän ja ymmärrän kaikkea muuta, paitsi internetin "sosiaalisuutta". Internetissä on helppo olla sosiaalinen niidenkin, jotka eivät reaalimaailmassa ole sosiaalisia ja oma mielipiteeni on sellainen, että internet vie sosiaalisilta taidoiltaan lahjakkailta ihmisiltä kaikki eväät osoittaa sosiaalisia vahvuuksiaan jos vahvuutena pidetään internetin ymmärtämistä atk- taitoa. Olisinko väärässä, jos väittäisin, että irl sosiaalisesti lahjakkaimmat ystävälliset ihmiset näyttäytyvät netissä aina kaikkein taitamattoimpina ja sosiaalisesti taidottomimpina?


Onko tämä internet leikkikenttä, jossa leikitään ihmisillä kuin pelinappuloilla? Tsemppiä vaan, mutta ehkä jos kovin yksinäinen olet, et ainakaan täältä hyvää mieltä saa, vaan facebook- jäsenet saavat ainoastaan makusteltavia uusia sensaatioita vääristeltyyn todellisuutensa ihmisistä tai asioista.


Tulkitsen virtuaalia, että jos joku sanoo Suomi24:ssa olevansa yksinäinen keskustelunloituksella, jokainen sellainen on kaikkea muuta kuin ystäviä omaamaton.

Mitä ystävillä tekee. ne valehtelee, käyttää hyväksi, huijaa ja puhuu paskaa susta selän takana. Minä elän elämää ilman ystväviä ja en tarvitse hyväksi käyttäjiä elämääni.

Ei ole ollut kavereita myöskään. Kai sekin tuuriasia. Ei vain kemiaa muiden kanssa ja aina kiusattu. Synnyin väärään maahan.