Kuinka monen kunto kestää esim. 10 km metsäjuoksua? Siis polkujen ulkopuolella koskemattomassa metsässä.
Suunnistajatason kunnolla tuo on peruskauraa, mutta juoksuharrastajalle tuossa on haastetta. Juoksuharrastajalta puuttuu ns. suunnistajan askel ja silmä nopeimmalle reitille.
Nopeassa kangasmetsässä pitäisi mennä alle 5 minuuttia kilometrillä. Raskaassa maastossa alle 7 minuuttia kilometrille. Siis 10 kilometrin lenkillä pitäisi pysyä tuo vauhti. Kilpatasolla mennään sitten paljon kivempaa.
Suunnistuskartta auttaa suunnan pitämisessä ja pahimpien paikkojen kiertämisessä.
Hapoista huolimatta tekniikan pitää pysyä hyvänä ja tajua sumentavasta happivelasta huolimatta järjen pitää juosta terävästi.
Kokeilkaapa helteisenä päivänä, jos sellaisia joskus saadaan ja ilman juomapulloa.
Suunnistajatason kunnolla tuo on peruskauraa, mutta juoksuharrastajalle tuossa on haastetta. Juoksuharrastajalta puuttuu ns. suunnistajan askel ja silmä nopeimmalle reitille.
Nopeassa kangasmetsässä pitäisi mennä alle 5 minuuttia kilometrillä. Raskaassa maastossa alle 7 minuuttia kilometrille. Siis 10 kilometrin lenkillä pitäisi pysyä tuo vauhti. Kilpatasolla mennään sitten paljon kivempaa.
Suunnistuskartta auttaa suunnan pitämisessä ja pahimpien paikkojen kiertämisessä.
Hapoista huolimatta tekniikan pitää pysyä hyvänä ja tajua sumentavasta happivelasta huolimatta järjen pitää juosta terävästi.
Kokeilkaapa helteisenä päivänä, jos sellaisia joskus saadaan ja ilman juomapulloa.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Puoli metriä korkea tiheä
suopursu on kiva este.
Vähän suometsää ja hakkuuaukeata ja hakkuun jälkeistä pusikkoa.
No jos jotakuta tuo kiinnostaa, niin suunnistus on jo keksitty.
Siihen väliin pari kallion ylitystä ja yksi kunnon pummi.
Juoksen tiellä 14 km tasan tuntiin, mutta sujuvaan suunnistukseen kuntoni ei tahdo riittää. Välillä menee kävelyksi.
Mutta nimenomaan suunnistuksen ansiosta juoksuvauhtini parani selvästi.
Jotain intervallia pitäisi muistaa tehdä.
Ihminen on kummallinen.. ensin se kiroaa ja toivoo että olisipa kunnon tiet missä pääsisi hevoskärryillä menemään eikä tarvitsisi rämpiä metikössä kinttupolkuja pitkin. No, lopulta ihminen saa sen.
Sitten se toivoo että olisipa nopeampi menopeli kuten auto ja hyvät tiet missä ajella. Vuosikymmenet vierii ja lopulta huristellaan menemään.
Mutta, loppujen lopuksi, minne ihminen palaa - metsään!
Metsään, mistä se lähtikin toivoen edistystä ja helpotusta kulkuunsa. Kahjoja ovat siis ihmiset.
Haista vittu
Sehän on paljon maastosta, kunnosta ja taidoista kiinni jaksaako. Harrastelijamaratoonarin kunnolla ei tee metsässä oikein mitään - se on nähty.
Nykyajan mukavuushakuisilta juoksuharrastajilta metsäjuoksu ei onnistu. Sehän on kamalaa, jos pitää juosta yli tunnin ajan äärettömän hengästyneenä, jalat hapoilla käsivarret verinaarmuilla likaisena ja märkänä.
Tarve loppui joskus pronssikauden aikoihin tuolle.
On aika paljon muutakin, mikä on tarpeetonta. Katsele ympärillesi.
Paukkuu siellä polvet ym. pian rikki... ja muihinkin axidentteihin paljon suurempi todennäköisyys.
Kyllä metsäjuoksukuntoisella paikat kestää metsässäkin.
Haista vittu
Haista vittu
Tekis kyllä terää rata- ja maantiejuoksijoille poiketa mehtään juoksemaan. Sais kroppa vähän efektiä eri tavalla. Kestävyysjuoksu on vajonnut Suomessa pohjamutiin. Yksi syy on se, että harjoittelu on täyttä pelleilyä.
Jep. Meidän miessuunnistajat juoksevat sileän 10 000 m aikaan 28 - 29 minuuttia, vaikka eivät sitä treenaakaan. :O
ei pidä paikkansa.
Ei mitään järkeä kun voi valita tasaisen ja turvallisen juoksualustan.
Suurimmalta osalta ei onnustu, ja tähän on tyytyminen.
t.asioista jotain tietävä
Metsäjuoksu on uusavuttomien vielä avuttomimmille keksimä termi maastossa kirmailusta.
Metsässäkin juostaan aina polkuja pitkin jos ulkolutietä ei ole lähellä.
Kuntopolutkin (luonnonsuojelualueella) on jo keksitty aikapäivää sitten ja meillä ne menee tuosta läheltä.
Metsässä polkujuoksu on itse asiassa ihan mukavaa. Tekee hyvää jopa nivelille, kun permanto joustaa ja askelkin pitenee. Askelpituutta oppii vaihtelemaan, jotta vauhti pysyy, mutta nilkat ei nuljahda. Vaikeaa on mielestäni suojuoksu. Ja siitä extreme-versiona voisin sanoa, että talvella kun puhaltaa metrin kinoksen suon päälle, niin suksijuoksu tuon yli on varsin antoisa kokemus. Puhurin vinkuessa 20C pakkasessa, aivan hapoilla keskellä suota hikisenä ja parta jäässä miettimässä, että mitenkäs tästä eteenpäin..
Tekee hyvää nivelille, mitä nyt polvet vääntyy ja kierukat naksahtaa ja nivelsiteet väljääntyy...
Pakkasella ulos? No just ja just autolla paikasta a paikkaan b, sisäliikunta on keksitty.
1 000 kilometrin suunnistuskokemuksella voin sanoa, että kestää, mutta alussa kyllä teki tiukkaa. Ehdottomasti oikeat nastarit alle - maastojuoksukengät eivät yksinkertaisesti kestä tuota touhua. Nastari ei myöskään ime vettä eikä päästä oksantynkiä pohjan läpi.
Suojalasejakin suosittelen, esimerkiksi Exelin salibandy-lasit ovat hyviä, kunhan pannan varmistaa nippusiteillä. Suunnistajankaupasta saa kevyitä säärisuojia suojaamaan housuja repeämiseltä.
Ennen suunnistusharrastusta siirtyminen asvaltilta purulle sai hengästymään. Nyt juoksu sujuu molemmissa ja siellä metsässäkin.
Metsässä olisi kiva juosta mutta sinne pitäisi kunnan tai kaupungin asentaa valopylväitä, jotta näkisi missä juosta. Riittävän tiheään, jotta ei eksy niin helposti.
Lisäksi paikalliset urheiluseurat voisivat järjestää ainakin viikonloppuisin juomapisteitä ja makkaranpaistonuotioita.
Tämä vetäisi varmasti ihmisiä kuntoilemaan pimeinä syysiltoina.
LOL! Odotan ilolla seuraavaa Mammuti-kisaa. :D
Heh, otsavalo on keksitty.
Mutta kuka ne otsavalot käy kiinnittämässä sinne metsään?
Haista vittu.
Viimeksi kun vain kävelin umpimetsässä niin oli se väliin lähinnä kiipeilyä sekä ryömimistä, ja koko tuon illan nypin päässäni käveleviä lukemattomia hirvikärpäsiä.
Jukolassa nähtiin, että aika monella loppuu kunto kesken, vaikka siellä mentiin metsiin syntyneitä uria pitkin. Alku mentiin ylväästi kuin polulla, mutta sitten tuli noutaja monelle.
Polkujuoksu antaa täysin väärän kuvan juoksukunnosta.
Onko polkujuoksumattoja sisäjuoksuun? Voiko olla muhkuramatto, risutkin ja jos vielä saisi siihen naamaan ylettyviä oksiakin?
Espoossa arenalla piti olla 3. kerroksessa maastojuoksurata missä jalkapallokenttä. Ei tainnu siitä hankkeesta tulla mittää.
Ehotan kivikon hiihtohallin muuttamista maastojuoksuhalliksi. Ajetaan kuorma-autolla tarpeeksi soraa pohjaksi.
Jos kunnossa on sellaisia rajoitteita, että paikat ei kestä, niin silloin kannattaa tyytyä polkuihin ja asvalttiin.
Ratajuoksu on paljon raskaampaa. Kokeilkaa vetää kymppi aamulenkillä pitkällä askeleella alle puolen tunnin. Ei onnistu!
Tämän vuoden Jukolassa voi kokeilla 15 - 16 kilometrin metsäjuoksua ja tuo 15-kilometrisen voi suorittaa yön pimeydessä rastille löytäen.
Koita juosta samalla marjastaen
ookko kokeillut hangessa?