Verkkokalvon irtauma

Hei!
Minulla oli verkkokalvon irtauma, neljäsosa silmästä, ja se hoidettiin laserilla ja kaasulla. Sairaslomaa oli kaksi kuukautta, pitkäkestoinen kaasu haihtui hitaasti ja tunsin valtavaa epätoivoa ja pelkäsin koko ajan että kalvo repeää uudelleen. Ymmärrän tunteesi erittäin hyvin. Minua helpotti, kun soitin aina heti sairaalaan, kun tuntui hankalalta tai usko alkoi pettämään, siellä suhtautuivat hyvin ymmärtäväisesti huoleeni ja sain hyviä neuvoja ja apua tilanteeseen. Kaasun seurauksena tuli kaihi,joka korjattiin puoli vuotta verkkokalvon leikkauksen jälkeen. Silmälasien hankkiminen ja löytäminen oli työlästä eriparisilmien vuoksi, eivätkä nämä nykyisetkään tunnu ihan parhailta mahdollisilta, mutta pärjään kuitenkin. Tuskinpa piilolinssien käytölle on mitään esteitä, kysy lääkäriltä! Eli summa summarum, kaiken kaikkiaan vuosi tuohon sähellykseen meni, mutta silmä on kunnossa, enkä tarvitsisi laseja muuten kun lukiessa. Seuraava vuosi oli rauhallinen mutta nyt on alkanut terve silmä oireilemaan, mutta siitäkin aion selvitä, kuten ensimmäisestäkin. Yritä säilyttää mielenrauhasi, todennäköisesti verkkokalvosi on kunnossa ja kestää hyvin, päästä pelosta irti, mustelmat katoavat kyllä samoin kuin pikkuhiljaa myös pelko. Kyllä sinä tästä ikävästä kokemuksesta selviät! Voimia sinulle!

Kiitoksia vastauksestasi :) ei tässä auta kuin päivä kerrallaan elellä ja toivoa parasta. Ihan mielenkiinnosta, miten terve silmäsi on alkanut oireilla? Onkohan miten yleistä että tämä sama tulee myös toiseen silmään?

Katselen vielä näitä "näkösivuja" silloin tällöin. Samalla otsikolla 25.1.2007 aloitettuun keskusteluun kirjoittelin aika paljon. Sivu lopetettiinkin 12.1.2015, viimeiseen.
Olisin mielelläni lukenut miten kohtalotoverit pärjänneet jatkossa. Minulla oikea silmä leikattiin kolmesti vajaan puolen vuoden aikana. Öljynpoisto olikin sitten 2014 vuoden alussa.
Sinulla varmaan menee hyvin, eikä ole tarvinnut vajaan kuukauden jälkeen heti uutta leikkausta, kuten minulla.
Aika hyvin noin muuten jaksoin, totesin vaan olevani taas leikkauspöydällä kolmatta kertaa 17.9.-13. Ensimmäinen kun oli 19.7.-13. Nyt jäi vääristymät, jotka ilmaantui toisen leikkauksen jälkeen. Muuten aika mukavasti, kun vasemman silmän kaihi leikattiin alkuvuodesta.
Jos haluat lukea noita aikaisempia, löytyy sivulta 8. Verkkokalvorepeämäsivut varmaan jo aikaisemmin. Toivotan keskusteluja Sinulle.

Joo tuli luettua tänään noita aikaisempia viestejä. :) vielä viikko olisi sairaslomaa ja sen jälkeen pääsisin töihin palaamaan jos ei mitään erikoista tule, toivottavasti ei. Viime viikon kontrollissa sanottiin että verkkokalvo on kiinni mutta sen alla on vielä nestettä joka haihtuu ajan kanssa. Jatkokontrolleista ei ollut puhetta enkä tajunnut lääkäriltä asiaa kysyä. Mitenköhän usein tämmöistä pitää kontrolloida nyt tulevaisuudessa. Soitin jo silmäpolillekin, mutta siellä tuntuvat olevan melko tietämättömiä ja vähättelevän asiaa, vaikka minulla on kova huoli silmistäni.

Hei! Olen itse samassa tilanteessa, leikattiin vastikään verkkokalvoirtauma oikeasta silmästä ja samalla havaittiin heikkoja kohtia myös vasemmasta, jotka hoidettiin pariin otteeseen laserilla. Aikamoinen järkytys oli myöskin nuorelle ihmiselle, eli ymmärän erittäin hyvin huolesi! Minullakin heti leikkauksen jälkeen tosi iso pelko siitä että irtoaa uudelleen, heräilin yöllä tarkistamaan näkökenttääni yms, mutta kyllä se alun ahdistus siitä pikkuhiljaa lientyy. Leikkaava lääkäri sanoi, että suurin vaara ohi kun leikkauksesta kulunut muutama viikko, eli alat varmaan itsekin olla jo turvallisimmilla vesillä. Saman neuvon annan kuin edellinenkin vastaaja, eli soittele ja kysele heti jos tulee mieleen asioita, minäkin olin ensimmäiset viikot koko ajan puhelimessa osastolle:) Koin myös saman että lääkäreillä on niin kova kiire koko ajan että on vaikea ehtiä esittämään kaikkia mielessä olevia kysymyksiä; täytyy vain yrittää olla sinnikäs ja sain myös pyydettäessä vielä jälkikäteen soittoajan leikanneelle lääkärille.

Minulle lääkäri jopa suositteli piilolaseja, saan kokeilla heti kun silmän pinta paranee; niillä ilmeisesti saa paremmin tasoitettua näköä jos jää silmien välille iso ero kuten minulla kävi. Kolmen kuukauden kulutta sitten näkee, minkäläiseksi näkö lopulta jää. Minulle sanottiin, että alkuun olisi hyvä puolen vuoden välein tarkistaa silmät, sitten vuoden välein. Läkäri kyllä rohkaisi, että normaalia elämää voi elää tämänkin jälkeen, sama pätee varmasti sinuun:) Kovasti tsemppiä sinulle! Ja mielelläni vaihdan vielä ajatuksia, jos haluat kirjoitella.

Moikka! Hyvä tietää että kohtalotovereita löytyy (ei siis sillä että kenellekään tätä kauheutta toivoisin!) Tuntuu vaan että semmoinen joka ei tätä ole kokenut ei voi oikein tietää miltä tämä välillä tuntuu ja miten raskastakin voi olla välillä näön kanssa hermoilemisessa. Kuulostaa kyllä niiiin tutulta tuo välillä öisinkin näön testaaminen. :D

Vähän pinnallinen kysymys ja varmasti huolenaiheista pienin, mutta jäikö teidän silmät minkä näköisiksi leikkauksen jälkeen? Oma silmäni on tuolta ulkonurkasta vielä aika punainen ja muhkurainenkin (leikkaus 1.8.) lääkäri kyllä lupaili että tulee tästä vielä rauhoittumaan, mietin vain missäköhän ajassa.. :D

Mulla todettiin verkkokalvon alla nyt nestettä ja lääkäri puhui residuaaliablaatiosta, joka on rajattu laseroimalla, jos tämä laserointi pitää niin leikkausta ei tarvitse uusia, toivoisin todellakin että ei tarvitsisi.

Onko teillä joiden silmää on laseroitu esim jälkeenpäin tai toista silmää niin onko siihen jäänyt mitään näköhäiriöitä? mulla on yksi kohta näkökentästä laseroinnin jälkeen alkanut väreilemään jännästi, mutta kun siihen katsoo niin se väreily loppuu..

Mitä Sarib sinun leikkauksessa tehtiin tai miten verkkokalvoirtauma korjattiin? Tuntuuko näkö huonontuneen kamalasti?

Raskasta on välillä, mutta ei auta kuin päivä kerrallaan elellä:)

Hei taas:) Kyllä minun silmäni on parantunut niin ettei ulkoisesti merkkejä näy leikkauksesta, luomien alla vielä tikkejä ja punoitusta jäljellä. Leikkaus tehtiin niin että verkkokalvo ommeltiin kiinni ja silmään laitettiin tukiside, joka ilmeisesti sinne jääkin osaksi silmää. Ei ole ainakaan vielä silmän liikkeitä haitannut.

Näkö huononi leikkauksessa melko paljon, noin -10:estä -13,5:een, lisäksi sain vahvan taittovirheen (käsittääkseni tukisiteestä johtuen, joka vaikuttaa silmän muotoon), mutta on kyllä jo mennyt parempaan suuntaan: viimeisessä mittauksessa miinusta oli "enää" -12,5 ja taittovirhekin pienentynyt. Kolme kuukautta siis sanoivat näön voivan vielä muuttua. Käytännössä arkea hankaloittaa tällä hetekellä silmien suuri "eriparisuus" (vasen -6) jota ei pysty laseilla korjaamaan; syvyysnäkö on huono mikä johtaa siihen että ulkona on hankala liikkua kun ei erota epätasaisuuksia maassa ja kompastelee helposti. Lisäksi toispuoleinen päänsärky sekä langanpätkät ja roskat näkökentässä tuovat omat haittansa (sairaslomalla siis olen vielä). Kuinka oma näkösi?

Laser ei ole minulla (ainakaan vielä) aiheuttanut mitään näköoireita, mutta olen kyllä lukenut etä niitä on osalle tullut. Kahteen otteseen siis on vasenta silmää laseroitu, voi olla että on vielä kolmas kerta edessä.

Vähän vaihtelee itsellä fiilikset, välilla tuntuu että kyllä tämän kanssa oppii elämään ja välillä meinaa iskeä epätoivo...kiva kuitenkin saada keskustella jonkun saman kokeneen kanssa:) Vaikka kuten totesitkin, eipä tätä kyllä kenellekään toivoisi!

Iltoja:)

Toivottavasti itselläkin tuo
Punaisuus vielä laantuu ja silmän pinta tasoittuu :) mulla laitettiin silikonityyny eli "plombi", kaasua ja jäädytettiin sitä verkkokalvon reikää ilmeisesti.. Itsellä tuon näön kanssa on sinällään tosi hyvä tilanne, että alunperin mulla oli lasit -3.50 ja -4 ja nyt molemmista silmistä on näkö varmaan ajan saatossa huonontunut että nuo uudet lasit on jotakin vajaa -5 molemmissa mutta tää kipeä silmä näkee kuitenkin vielä paremmin, tää olikin ennen leikkausta se ns. Parempi silmä :) toivottavasti tilanne pysyykin näin... Toivottavasti sinunkin näkösi vielä paranee, mulle ainakin sanottiin että se voi kuukausien saatossa parantua.. Mullakin jäi langanpätkiä ja pisteitä ja pilkkuja aika paljon näkökenttään mutta ehkä niihin tottuu (: jäikö sulle mitään näkökenttäpuutosta tuosta irtaumasta?

Mulla on kyllä aivan sama tuon fiiliksen kanssa, välillä on jo oikeesti ihan hyväkin ja toiveikas olo, mutta varsinkin tämän mahdollisen uuden leikkauksen pelossa tuli kyllä taas melko epätoivoinen olo :( miettinyt oon monesti että pystyyköhän sitä enää ikinä relaamaan tän asian suhteen, tuntuu että olen koko ajan vähän varpaillani ja pelokas että jotakin pahaa tapahtuu... Varmaan senkin takia kun tuli niin yllättäen koko tuo irtauma alunperinkin..

Itse pääsin palaamaan pari viikkoa sitten töihin mikä on kyllä siinä mielessä auttanut että saa muuta ajateltavaa :)

Joo yllätten tosiaan tuli itsellekin! Minulla ilmeisesti vahva likitaitteisuus aiheutti irtauman, osasiko lääkäri sanoa miten se sinulla pääsi syntymään, käsittääkseni ei ole kovin tavallista jos on noinkin vähän miinusta?

Näkökenttäpuutosta ei minulle jäänyt eli ilmeisesti verkkokalvo saatiin kokonaan takaisin paikoilleen. Näin suurta näön heikentymistä en kyllä osannut odottaa, tosin sen jälkeen kun irtauma todettiin olin sen verran järkyttynyt etten muuta osannut ajatella kuin että pääsisi mahd. pian leikkaukseen enkä tarkempia tietoja siinä vaiheessa kysellytkään.

Langanpätkät näkökentässä on kieltämättä häiritseviä:/ mutta minulle ainakin lääkäri sanoi että niistä harvoin jää pysyvää haittaa; aivot kuulemma ajan myötä oppivat seulomaan pois turhan informaation.

Itse oon ajatellut kanssa että melko vähän mulla on miinuksia siihen nähden mitä oon lukenut muilta saman kokeneilta että monilla on ollut enemmän. Lääkäri kuitenkin epäili että tuosta likinäöstä kuitenkin olisi tuo reikä aiheutunut.. Mulle jäi pieni näkökenttäpuutos mutta se on kyllä niin huomaamaton että olisin ikionnellinen jos tämä silmä jäisi näin hyväksi eikä mitään takapakkeja tulisi!

Oliko sulla minkälaisia oireita kun tuo irtauma tuli? Ootko huomannut leikkauksen jälkeen että silmät olisi kuivemmat kuin aiemmin? Mulla on vielä aika kuivat varsinkin yön jälkeen mutta onneksi on noita kostutustippoja yms olemassa :)

Omasta irtaumaruljanssista on tänä vuonna 11 vuotta aikaa, olin tuolloin 30. Irtaumaa korjattiin kahdesti ja komplikaatioita tuntui ilmaantuvan toinen toisensa perään. Kuitenkin kaikkiaan kuuden leikkauksen ja erinäisten päivystysoperaatioiden jälkeen voin sanoa, että tulos on edelleen erittäin onnistunut. Itselläni oli erittäin voimakas likinäkö (n-25)joka korjattiin leikkauksien yhteydessä etukammiolinsseillä. Vuosia pelkäsin sokeutumista ja verkkokalvon vääristymät häiritsivät kuten osittain puuttuva näkökenttäkin. ihmisaivot ovat siitä jännä kapistus, että hiljalleen ne korvaavat joiltain osin silmän näkökyvyn puutteita, kuten vaikkapa vääristymiä. Jos uusinta leikkauksia tulee, lähden siitä että silmäkirurgiassa edistys on ollut nopeaa ja leikkaukset ovat yleisiä(kokemusta terv.huollossa siis löytyy), toivoa onnistumisesta on! Näkökykyni on tällä hetkellä ns. normaali. En esim tarvitse laseja ajaessa, lukemiseen kylläkin.

Hienoa kuulla myös pidemmän aikavälin kokemuksia, sehän kuulostaa tosi hienoa ettet laseja enää juurikaan tarvitse!

Niin minäkin yritän ajatella, että silmäkirurgia kuitenkin kehittyy huimaa vauhtia koko ajan, ja koittaa luottaa siihen, että apua voi saada.

Mun oireet kun irtauma tuli oli nimenomaan se näkökenttäpuutos, eli näkökenttä katosi oikean silmän vasemmasta yläkulmasta. Kosteustippoja minäkin käytän, Systane Ultran olen kokenut hyväksi; leikkauksen jälkeen tarve kuulemma suurempi, ehkä tasaantuu sitten ajan myötä. Se sinun pieni näkökenttäpuutoksesi tuskin jää vaivaamaan, toinen silmä kyllä tehokkaasti kompensoi! Hieno juttu, että sun näkösi on noinkin hyvä. Minusta nuo miinukset ovat tosi pienet:)

Mä kyselin siitä raskaudesta ja synnytyksestä, ja lääkäri kyllä sanoi ettei sille olisi estettä; itsestä tosin kuitenkin tuntuu että olisiko se keisarileikkaus sittenkin turvallisempi vaihtoehto...täytyy kysellä vielä muiden lääkäreiden mielipiteitä:)

Kyllä minuakin tämä kieltämättä vielä stressaa aika lailla. Sen pysyvän haitan kanssa josta tästä ilmeisesti jää voin kyllä oppia elämään, se ei tunnu pahimmalta vaikka kieltämättä muutos entiseen tuntuu suurelta, vaan se tulevaisuus... että täytyykö tässä lopun ikäänsä pelätä, miten näön kanssa käy. Toisaalta toivon, että se alkujärkytyksen ja asiaan sopeutumisen jälkeen laantuisi, ja voisi jatkaa normaalielämää ilman jatkuvaa ahdistusta asiasta. Töihin paluu varmaan osaltaan helpottaisi, saisi muuta ajateltavaa (kotisohvalla yksin istuessa asia kuin asia tuntuu aina pahemmalta); toisaalta kyllä kieltämättä jännittää, miten tulee töihinpaluu sujumaan ja miten näköni kanssa pärjään. Miten itselläsi töihinpaluu, mitä teet työksesi?

Joo on kyllä kiva kuulla saman kokeneilta kokemuksia ja tuntoja, kun ei tätä oikeesti semmoinen jolla ei ole mitään häikkää silmissä ollut tajua välttämättä. Moni mullekin sitä sanoo että "yritä olla ajattelematta asiaa" kun esimerkiksi nyt stressaan tulevaa perjantaista lääkärin aikaa jossa päätetään leikataanko tätä vielä.. Helppopa on olla ajattelematta :D vaikka hyväähän ne ihmiset tarkoittaa kyllä minä sen tiedän..

Minäkin kyllä toivon että ajan kuluessa tätä ei ihan niin paljoa ajattelisi. Varmaan kunhan jonkun aikaa menisi terveenä ja pääsisi ihan"täysillä" elämään normaalia elämää niin siitä se varmaan vähitellen laantuisi (toivottavasti!!).

Se on kyllä totta, että kotona sairaslomalla ollessa asiat tuntuivat kyllä kaikista pahimmalta... Teen osastonsihteerin töitä, joten näön ja muunkin puolesta pystyn niitä hyvin tekemään. Aikaisemmin tein hoitotyötä, joten en tiedä jos tekisi sitä vieläkin että mitenköhän raskaiden nostojen yms. kanssa olisi sitten ett pystyisikö sitä työtä jatkamaan..

Leikattiinko teidät nukutuksessa vai paikallispuudutuksessa? Minut leikattiin puudutuksessa ja niistä puudutuspiikeistäköhän johtui kun mulla oli monta viikkoa molemmat silmät ihan kauheilla mustelmilla... Sitäkin mietin että jos tässä vielä uusintaleikkaukseen joutuu niin ahdistaa ajatuskin siitä että taas menee monta viikkoa kotona kun en oikein kehdannut silmät mustana missään liikuskella...:D

Paikallispuudutuksessa leikattiin myös, arvelivat ensin että olisi tarvittu nukutus ilmeisesti silmän pitkän muodon takia, mutta puudutuksella siis selvittiin. Mulla kävi sitten ilmeisesti hyvä tuuri, kun niistä puudutuspiikeistä ei mitään näkyviä jälkiä jäänyt. Nyt tosiaan rassaa se että jäljelllä ovat tikit ärsyttävät silmää niin ettei pinta pääse parantumaan, eli piilolaseja ei voi vielä ajatella ja ilman niitä tämä huonontunut näkö/taittovirhe haittaa melkoisesti olemista. Mutta hyvällä tuurilla sinulla ei ehkä toisesta leikkauksesta mustelmia tulisi, se ilmeisesti vaihtelee? Jos nyt leikkausta edes tarvitaan, voihan se olla että laser riittäisi!

Joo eipä sitä tietenkään tilannetta muut oikein voi ymmärtääkään. Tottakai ne käynnit jännittää, että mikähän on tuomio, ja vaikea niitä on olla ajattelematta. Tuntuu että tapahtuneen jälkeen reaktiot muilta ovat olleet joko sellaista kauhistelua tai sitten sinällään ihan hyväätarkoittavaa "kyllä se siitä"-olalle taputtelua, joka ei nyt hirveesti tällä hetkellä auta.

Jos tahdot vielä Pelokas privaatimmin vaihtaa ajatuksia, voit laittaa minulle mailia osoitteeseen [email protected]?

Hei joo laittelen mailia :) kiva kun voi jonkun kanssa jutella asiasta ja vaihtaa ajatuksia, tuntuu ettei kavereita tai puolisoa kiinnosta koko ajan puhua tästä silmä-asiasta:D

Mitenköhän pitkään siinä ylipäätään menee että ne tikit lähtee... itsellä ne viimeiset on varmaan nyt lähipäivinä sulaneet, ainakin kauhee roskan tunne on hävinnyt mutta silmä on kyllä tosiaan aika hurjan näköinen vielä..

Kiva, tarkistelen sitten seuraavaksi mailiani:) yllättävän kauan ne tikit sitten näköjään pysyvät!

Miten on näkö palautunut silmään?
Minulta leikattiin verkkokalvo repeymä 7.12.2015 ja nyt odottelen näön palautumista.

Minulta kohta 10v leikkauksesta kun oli repeämä ja plombi silmässä...vähän sen jälkeen n. Vuosi leikkauksesta tuli kaihi silmään...Se on kai aika yleistä...mutta muuten mennyt ok.

Kyllä vaan huomaan, että katselen taas näitä sivuja. Nyt vallan uusiakin, kommentoin lähinnä 22.3.16. "Älähuoli". Vastailit vähän huonojakin kokemuksia, alkuperäiselle Pelokas123, on vaan kirjoittanut viimevuoden puolella.
Nyt sitten kirjoitan Sinulle, voi tulla vähän "keskustelua" kanssasi. Sinulla on tosiaan hyvin ikäviä kokemuksia, ensinnäkin hoitoon pääsystä. Ei voi olla, niin pitkään meni ennenkuin leikattiin! Onhan tuossa jo virhettä tehty, kun sentään olet mennyt oireiden vuoksi lääkäriin.
Minä sentään vaan reilun kuukauden siitä, kun kävin ensin vaan TK-lääkärillä. Olisi kyllä voinut heti kehoittaa silmälääkärille, kun näin "olemattoman"kärpäsen näkökentässä. Silmälasieni rikkoutuessa ja vanhoilla katsoessani huomasin mustan kohdan. Tilasin sitten heti ajan silmälääkäriin, mutta sain perua joutuessani verkkokalvoleikkaukseen. Eipämitään, olin jo ollut toisessa leikkauksessa, kun vasta olisi ollut tilattu aika yksityiselle silmälääkärille.
Kolmas leikkaus ehti olla sen kolmen kuukauden aikana 2013. Öljynpoisto n. puolen vuoden päästä, helmik. -14. Vasemman silmän kaihileikkaus vuoden -15 alussa. Minulla vallan pientä Sinun kokemukseen verrattuna. Olen kyllä "repinyt" kaikenlaisia kirjoituksia näkökokemuksia, milloin "eriparisilmä" nimimerkillä ja Aniraak1. Miten olen saanutkin aikaan pitkiä juttuja.
Nyt jos Älähuoli vielä käyt sivulla, niin mielelläni lukisin miten nyt voit. Toivottavasti hyvin ja pärjäät näkövamman kanssa. HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Kirjoitin jo toiseen ketjuun, mutta laitetaan nyt tännekin. Olisi myös kiva kuulla tässä ketjussa aiemmin kirjoitelleiden kertomuksia, olen lukenut kaikki mahdolliset viestit.

Minulta on juuri laseroitu kolme pientä reikää vasemman silmän verkkokalvosta, olen menossa ensi viikolla kontrolliin. Oikeasta silmästä leikattiin iso irtauma viime vuoden joulukuussa, ja sitäkin on laseroitu kahdesti leikkauksen jälkeen. Pelottaa näönmenetys todella paljon, kun olen vasta 28-vuotias. Nämä kohtalotovereiden kertomukset ovat olleet parasta lohtua, lähipiirissä kun ei jakseta enää kuunnella näitä silmämurheita. Ihmiset, joilla ei ole koskaan ollut silmissä vikaa, eivät ymmärrä miten kauhea henkinen tuska tämän sairauden mukana tulee :(

Hei. Minulla leikattiin verkkokalvon irtauma helmikuussa ja nyt kk päästä leikataan kaihi. Vähän jännittää pysyykö verkkokalvo kiinni vai onkohan riski miten suuri uudelle irtaumalle. Normaalistihan kaihil. jälkeen sairasloma ei kauaa kestä mutta mulle kirurgi väläytteli 4vko lomaa. Kiusana sticklerin syndrooma joka haperruttaa verkkokalvoja, onko täällä muita sticklereitä?

Minulla on kokemusta siitä, että alussa pahalta vaikuttava tilanne voikin ajan mittaan korjaantua melkoisen hyväksi. Yksi päivä minulle tuli musta puolipallo näkökentän alaosaan. Sain lähetteen silmäpolille, mutta jostain syystä lähete jäi johonkin ja viikon kuluttua soitin silmäklinikalle. Lupasivat tutkia asiaa ja tunnin kuluttua soittivat, että minulle on varattu aika seuraavalle päivälle. Polilla syynättiin silmää ja sitten siirryttiin verkkokalvokirurgian osastolle jossa vahvistui verkkokalvon irtauma ja pähkäiltiin milloin leikataan. Aika sovittiin 5 päivän päähän. Seuraavana päivänä kuitenkin soitettiin, että päättivät leikata aikaisemmin joten aika olisi seuraavana aamuna.

Menin paikalle ja minut otettiin vuodeosastolle. Jalassani oli silloin leikkaushaavan tulehdus jota ryhdyttiin tutkimaan ennen lopullista leikkauspäätöstä. Koska silmäkirurgeille sellaiset haavat ovat tuntemattomampia he pyysivät samassa kerroksessa olevaa leukakirurgia katsastamaan haavan. Tulos oli ei kannata ottaa riskiä että tulehdus leviää silmään ja siirretään leikkausta 2 viikolla. Niiden 2 viikon aikana verkkokalvo sitten irtosi kokonaan. Näkökenttä palasi, mutta kaikki näkyi erittäin vahvan violetin suodattimen läpi.

Pääsin sitten leikkaukseen joka sujui ilman komplikaatioita. Verkkokalvo saatiin kiinnitettyä. Seuraavana aamuna silmä tutkittiin ennen kotiutusta ja havaittiin silmänpaineen kohonneen rajusti yli 70:een. Siitä tulikin sitten 3 kuukauden jakso jolloin juoksin silmäklinikalla silmänpainetta hoidettaessa. Kerran meinasi jopa käydä niin, että jos eivät olisi saaneet painetta alas, olisin joutunut takaisin osastolle.

Sitten se tärkein eli näkö. Kaasukuplien hävittyä näön tarkkuus oli huono. Kirurgi varoitti myös, että tarkan näön alue oli ehkä menetetty. Sillä silmällä ei pystynyt lukemaan edes TV tekstitystä läheltä ja pystyviivat aaltoilivat. Kaiken lisäksi leikattu silmä näytti kaiken pienempänä (n. 20%) kuin terve silmä. Puolen vuoden kuluttua näkö kuitenkin rupesi parantumaan. Sen jälkeen suoritettiin ryppykalvoleikkaus jonka jälkeen pystyviivat olivat suoria.

Nyt vuosi ryppykalvoleikkauksen jälkeen pystyn leikatulla silmällä jopa lukemaan tietokoneen näytöltä normaalitekstiä vaikka rivit vähän hyppelevät. Kahdella silmällä kun katsoo, teksti näyttää normaalilta. Myös silmien näyttämät kuvat ovat jo melkein samankokoisia.

Ei siis kannata heti heittää toivoa, jos näkö heti leikkauksen jälkeen huono.

Mullakin jäädytettiin verkkokalvo 10 vuotta sitten repeämän johdosta koskapaikkakunnalla ei ollut leikkaussali toiminnassa arkipäivänä.Hyvä puoli asiassa on se että silmä on pysyvästi sokea kuolemaan asti eikä sen takia tarvitse käydä silmälääkärissä. Terveisiä Pohjoi-Karjalaan.

karmee meno kyllä ihmisillä.
tappaisin varmaan itseni tuossa tilanteessa

Verkkokalvo leikkauksesta 5 viikon jälkeen irtosi verkkokalvo uudelleen ja lisäksi mykiö.
Nyt viikko leikkauksesta ja kaasu vahvasti silmässä.
Kaiken aikaa musta täppä vielä näkökentässä. Saapi nähdä häviääkö itsestään.
Leikkausta ei kannata pelätä, ammattilaiset hoitaa homman ja puudutus/ pillerit auttaa.

Minulla leikattiin Kaihi molemmista silmistä Yli 2 kk kuluttua toinen silmä huononi. Tuli koko silmän kattava sameus (nokiverho) ja uivia likaisen oloisia lonkeroita.
Miksihän vain toiseen silmään? Voisiko olla Ohivaltimon tulehdusta vai verkkokalvon irtoamaa?