Sielunpalautus eheyttää

Sielunpalautus eheyttää

Shamanistissa kulttuureissa ajatellaan, että sielun katoaminen (soul loss) on syynä vakaviin sairauksiin, jotka oireilevat mielen ongelmina, tyhjyyden tunteena ja fyysisinä sairauksina. Kadonnut sielunpala jättää ihmiseen tyhjiön, joka voi korvautua sairaudella. Shamaanin vaativa tehtävä on poistaa ihmiskehosta mahdollinen tunkeutuja, jäljittää sielunpala henkimaailmoista ja tuoda se takaisin osaksi ihmistä. Eheytynyt ihminen aloittaa sen jälkeen oman prosessinsa opetellen elämään kokonaisena ja terveenä.

Miksi sielu hajoaa?

Osa ihmisen sielua voi vetäytyä pois kehosta trauman seurauksena. Sielunpala saattaa säikähtää auton liukuessa kolaripaikalla kohti murskaavaa kalliota tai oppia katoamaan paikalta säännöllisen hyväksikäytön hetkellä. Siperian historialliset kertomukset kertovat pahantahtoisista shamaaneista, jotka veivät naapuriheimolta sielunpaloja kasvattaakseen omaa mahtia. Sielunpala saattaa kadota nykymaailmassakin toisen ihmisen vuoksi; pitkään jatkuneessa vinoutuneessa ihmissuhteessa henkisesti sairas ihminen saattaa viedä toiselta niin paljon elinvoimaa, että tämän sielu säröytyy.

On yksilöllistä miten traumaattisena ihminen kokee eri tilanteet ja missä tilanteessa kunkin sielu kärsii niin, että ottaa osa siitä karkaa pois paikalta. Tyypisillisiä tilanteita ovat: hyväksikäyttö, vaikea leikkaus, sairaus, onnettomuus, avioero, keskenmeno tai riippuvuus. Kaikki lapsuuden tapahtumat ovat ratkaisevia sielun eheyden kannalta. Jos lapsi ei saa pienenä tarpeeksi rakkautta tai kokee voimakasta pelkoa, voi siitä seurata sielunpalan menetys.

Sielu lähtee kivun tai trauman vuoksi pois suojellakseen itseään ja selviytyäkseen vaarallisesta tapahtumasta. Irtoaminen ja pakeneminen ovat vaihtoehtoja sille, että sielunpala jäisi musertumaan kärsimykseen, jolloin seurauksena saattaisi olla vakava mielen hajoaminen. Sielunpalan poistumisella on siis yleensä syy ja merkitys, ja kun sielunpala saadaan takaisin ihmiselle, voi hän jatkaa elämäänsä kokonaisena.

Psykologiassa tunnistetaan ilmiö, jossa kivuliaan kokemuksen jälkeen ihminen ei enää tunne itseään kokonaiseksi. Hän on ehkä katsonut traumaattista tilannetta itsensä ulkopuolelta ja tietoisuus on ollut esimerkiksi katonrajassa kehon yläpuolella. Shamanistisissa perinteissä puhutaan tässä tapauksessa sielun irtaantumisesta ruumiista. Vakavassa onnettomuudessa voi kokea kuolemanrajakokemuksen, jossa koko sielu ja tietoisuus irtautuu toviksi, mutta palaa itsenäisesti takaisin ruumiiseen. Jos sielu ei osaa palata takaisin, on shamaanin tehtävä hakea sielu takaisin koomapotilaalle, jotta hänellä on mahdollisuus palata takaisin tähän elämään.

Sielunpalautukseen erikoistunut shamaani xxxx on myös psykiatrian ja terapiatyön ammattilainen ja hän kertoo kirjassaan Soul Retrieval, että sielunpalansa hukannut ihminen voi käydä vuosia turhaan psykoterapiassa, sillä psykoterapia toimii vain niihin osasiin ihmistä, jotka ovat ”kotona” eli läsnä. Hoitovastetta ei synny, jos hoito suoritetaan tyhjään kohtaan. Kun sielunpala haetaan takaisin, voidaan aloittaa tuloksellinen psykiatrinen hoito, joka tukee potilaan paranemista.

Sielunpalautus vai voiman eheytys?

Shamaanin on oltava hyvin tarkkanäköinen ja tehtävä henkimatka selvittääkseen, voiko ihmistä auttaa sielunpalautuksella. Sielunpalautus on vetoava termi, jonka kuullessaan monella tavalla sairaat ihmiset keksivät, että se on ratkaisu heidän ongelmiinsa. On hyväksyttävä, että elämään kuuluvat myös kivut, mielen ja kehon sairaudet ja luopumiset, eikä kaikki ole parannettavissa tai parannus löytyy fyysisestä maailmasta omia elämäntapoja ja valintoja muuttamalla.

Sielu on ihmisen elämänvoima ja tietoisuus elämästä. Ihminen elämänvoima voi olla heikentynyt, vaikka sielu olisi kokonaan kotona kehossa. Tätä elämänvoiman heikentynyttä tunnetta tai sairauskierrettä autetaan shamanismissa tekemällä kevyempää shamanista parannusta kuin sielunpalautusrituaali. Tästä voidaan käyttää termiä voimaeläimen palautus, eli ihminen tekee matkan aliseen hakeakseen itselle voimaeläimen tai syventääkseen suhdetta voimaeläimeen.

Voimaeläin on henkilökohtaisen voiman vastine ja edustaja henkimaailman tasoilla. Elämänvoiman eheyttäminen tapahtuu usein myös spontaanisti elämysten kautta. Toinen kokee eheytyvänsä musiikin ja laulamisen avulla, ja suurelle osalle luonnossa liikkuminen ja kiireetön luonnonpaikoilla samoilu toimii eheyttävänä ja voimauttavana. Luontoon mennään ilman mp3-soitinta tai tarkoitusta lenkkeillä. Suurten kivien etsiminen tai tikkujen kokoaminen mandalan muotoon on mukavaa metsässä puuhailua. Aina voi kiivetä tukevaan puuhun ja keskittyä hengittämiseen ja rauhoittumiseen.

Repaleinen sielu

Millaisia oireita ihmisessä ilmenee, kun sielu ei ole ehjä? Yleensä ihmisellä on ollut pitkään tunne, ettei hän ole kokonaan läsnä kehossaan ja kokonainen. Hän muistelee kokeneensa nuorempana asiat täydemmin ja eläneensä täydempää elämää. Ihminen janoaa selkeämmän ja kokonaisemman elämän perään: ”Osa minusta