Kasvoitko ydinperheessä biologisten vanhempiesi kanssa? Onko sinulla veljiä/siskoja? Kasvoitko kenties uusioperheessä? Minkälaiset suhteet sinulla oli äiti-/isäpuoleen, entä veli- ja siskopuoliin?
Vai olitko yksinhuoltajan lapsi? Minkälaiset suhteet etävanhempaan?
Itse olen kasvanut ydinperheessä, siskon ja kahden veljen kanssa. Minua kuitenkin syrjittiin omassa perheessäni. Koen itseni aina vain ulkopuoliseksi muiden ihmisten seurassa.
Vai olitko yksinhuoltajan lapsi? Minkälaiset suhteet etävanhempaan?
Itse olen kasvanut ydinperheessä, siskon ja kahden veljen kanssa. Minua kuitenkin syrjittiin omassa perheessäni. Koen itseni aina vain ulkopuoliseksi muiden ihmisten seurassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kasvoin isän ja äitini hoivissa, perheessämme oli 5 lasta, minä olen kuopus. Isovanhempani asuivat omassa "tuvassaan", pienempi omakotitalo ihan lähellä meitä.
Sellainen pitkänomainen rakennus, yhdessä tasossa asuttava ja sauna toisessa päädyssä. Kotiini oli matkaa ehkä 70m. Pensasaidan välistä oli poistettu 3-4 pensasta, jotta siitä pääsi kulkemaan talojen kesken; ilman tielle menemistä.
Minä olin se ns. murheenkryyni, jota kaikki suojelivat ja ymmärsivät, paitsi Emo joka vaati multa samaa kuin muiltakin mukulilta oli vaatinut.
Mä en paljon puhunut, en osannut kaikkia kirjaimia ääntää..muistaakseni.
Minä sanoin muutamia sanoja ja viitoin/elehdin asiani, joka ei sitten usein Emolle kelvannutkaan puheeksi.
Pappa opetti laulun sanoin mulle sanoja, mä opin ne paremmin sävelten kera. Merikannon laulut ovat mulle siksi niin rakkaita, niihin sisältyy niin paljon muistoja. Rakkaita sekä kipeitäkin muistoja.
Aikuisena sain vielä tietää pikkusiskostani, jonka olen tavannut kymmenkunta kertaa Faijan luona. Kerran olen ollut vaateostoksilla pikkusiskoni kanssa, hankkien hänelle koko syys- ja talvikauden asusteet, Faijan laskuun. Muut sisaruksistani eivät pikku-siskoaan halua tavata.
Syy ei todella voi olla pikkusiskossa.
Miten 9v. sen voi ymmärtää; kun tietää sisaruksia olevan enemmänkin?
Vanhempani ovat eronneet, Emo haki eron jonka mä ymmärrän täysin ja hyväksyn.
Olen molempien vanhempieni sekä sisarusteni kanssa hyvissä väleissä.
Perinteinen ydinperhe: vanhemmat ja sisarukset, ei -puolia. Ätmiydyin, koska vanhempani keskittyivät kasvatuksessa vain menestykseen ja kunnollisuuteen, eivät sosiaalisuuteen. Ymmärrän vaikka mitä tieteellisiä teorioita, mutten osaa käydä tavallista keskustelua; naisen iskemisestä on turha edes haaveilla.
Kasvoitko ydinperheessä biologisten vanhempiesi kanssa? -Kyllä kasvoin.
Onko sinulla veljiä/siskoja? - Ei ole, olen ainoa lapsi.
Vanhempiini mulla on hyvät ja läheiset suhteet olut aina ja on edelleen. Näemme viikottain useita kertojakin viikossa.
Olen saanut aina osakseni rakkautta ja ymmärrystä, siksi kai olemme edelleen avoimia ja hyvissä väleissä. Myös minun lapset ovat läheisiä heidän (isovanhempiensa) kanssa.
Minun ihmisten kanssa viihtymättömyys tulee pitkälti siitä, etten ole kovinkaan kiinnostunut valtavirran suosimista asioista. En koe tarpeelliseksi myöskään olla aina jonkun kaverin tai tuttavan kanssa nenäkkäin jakamassa asioitani, perheeni riittää.
Väsyn myös nopeasti jatkuvasta höpöttämisestä ja seurassa olemisesta. Kaipaan omaa rauhaa ja menen ihmisten ilmoille ja seuraan kun jaksan. En koe tätä mitenkään ongelmaksi, koska näin on hyvä elää ja olla.