Onko "väärin", ettei pyydä ketään kylään?

kyläilijätön

Olen aina välillä miettinyt, että onkohan se "väärin", ettei pyydä ketään kaveriaan koskaan kotiinsa kylään? Itse en tunge kenenkään luo väkisin, mutta toki menen, jos kutsutaan. Pitäisikö minun ikään kuin vastapalveluksena kutsuta muita omaan kotiini?

Oma lapsuuden koti oli pieni eikä kaverit tietyn iän jälkeen käyneet kylässä, eivät kaiketi itsekään halunneet. Koin myös jotenkin kiusalliseksi, kun ei oikein ollut tilaa kavereiden kanssa touhuta.

Ehkä tuostakin johtuen omasta kodista on tullut sellainen oma paikka - täällä asuu ja tekee omia juttujaan minä. Asun lisäksi yksiössä, sänky jne on samassa huoneessa, niin tietyllä tapaa sitä haluaa yksityisyyttäkin. Toki sukulaisia on silloin tällöin käynyt pistäytymässä, mutta en vaan jotenkin välittäisi, että joku ulkopuolisempi kävisi kylässä.

Mitenkä muut tämän kokee? Itse en ole koskaan miettinyt, miksei joku pyydä kylään. Lienevätkö muutkin samanlaisia tältä osin vai johtuvatko omat ajatukseni vaan taustastani (kokemusten kautta ymmärrystä)? Kukaan ei toki koskaan ole huomauttanut asiasta, mutta eipä muut huomioiva ihminen sellaista koskaan möläyttäisikään. Eihän kaikkia muitakaan ajatuksia sanota ääneen.

32

3504

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kivakunonvieraitakin

      Minusta on kohteliasta ja asiaankuuluvaa, että toisen luona kyläillessä viimeistään pois lähtiessä esittää vastakutsun. Ei sitä tietenkään tarvitse laskea tarkkaan, kuka viimeksi kävi kumman luona, mutta kyläilyyn ja ystävyyteen kuuluu tietty määrä vastavuoroisuutta. Koti on tietysti omaa yksityistä aluetta, mutta ainakin minulle myös paikka, missä ollaan välillä myös ystävien kanssa. On myös kiva käydä joskus toisten luona.

      Mutta mieti itse, millaista ystävyyttä toivot. Voihan niitä tapaamisia sopia kaupungille ja kahviloihin ja ravintoloihin ja toimia siten, että kukin aina maksaa omat kulunsa. Voit myös reilusti selittää, että koet hankalaksi olla vieraiden kanssa pienessä asunnossa. Tosin jos vieraita ei ole kerralla paljon, yksiöönkin mahtuu hyvin. Tärkeintähän on yhdessäolo.

      • kyläilijätön

        En oikeastaan ole kylässä käynyt pitkään aikaan, lähinnä on kaveriporukalla menty jonkun luokse. Yleensä ovat olleet samat henkilöt, joiden luokse on menty. Ilmeisesti he tykkäävätkin, että heillä käydään. Ja on niitä porukassa muitakin, joiden luona ei olla käyty.


    • Assburger

      En voi sietää sitä, kun tulee ihmisiä kotiini. En pitänyt lapsena siitä, että vieraita (esim. tädit ja sedät jos tuli tapaamaan vanhempiani, niin toivat luonnollisesti lapsensa eli serkkuni mukanaan) tunki huoneeseeni ja laitoin aina oven kiinni, kun serkut oli tulossa kylään. Sitten isompana meillä ravasi isän kavereita ja puolituttuja tämän tästä, enkä pitänyt siitäkään, koska se oli ahdistavaa ja ärsyttävää, kun omassa kodissaan saanut koskaan olla rauhassa, vaan aina sinne ilmaantui pihalle joku saatanan VIERAS.

      Nyt, kun asun puolisoni kanssa, en koskaan pyydä vieraita kotiin, enkä päästä ilman kutsua pihaan pölähtäneitä tuttujakaan sisälle, ainakaan eteistä pidemmälle, sillä koti on turvapaikka, enkä halua päästää ilkeitä ihmisiä sinne. En halua ihmisten tulevan sinne pällistelemään tavaroitani, lakanoitani (meillä ei käytetä päiväpeittoa), videokokoelmaani tai mitään muutakaan. En halua tuhlata kaupasta tuotuja ruokia siihen, että tarjoilisin niitä muille, koska ostamme aina vain kriittisen määrän, emme ylimääräistä "siltä varalta jos joku ehkä tulisi käymään".

      Haluan säilyttää jonkinlaisen yksityisyyden, enkä siksi mielelläni kerro osoitettanikaan kenellekään. Sain kerran jumalattoman ahdistuskohtauksen, kun naapurini oli kertoillut joillekin tuttaville, joita en halua nähdä, missä asun ja sitten ne tutut tulivat meille pihaan.

      Itse käyn kyllä kutsuttaessa muilla kylässä, mutten mielelläni kyllä mene sinnekään, koska on epämiellyttävää mennä toisten ihmisten koteihin. Kaupungilla tai muilla neutraaleilla paikoilla tapailu on paljon mukavampaa eikä häiritse yksityisyyttä.

      • Kuusplusviis

        Kukin toimii ja menettelee niin kuin parhaaksi näkee. Jos viihtyy omissa oloissaan eikä halua ulkopuolisia reviirilleen, niin mikäs siinä.

        Minä kuitenkin kuulun niihin, jotka mieluusti käyvät kylässä ja kutsuvat toisia kylään. En tosin joka viikko, sillä pitää todella olla myös omaa rauhaa ja yksityisyyttä. En pidä yllätysvieraista, mutta on minulla aina jokin pieni vierasvara kaikelta varalta.

        Minä pitäisin outona ja loukkaavana, jos joku ystäväni vain kävisi luonani eikä koskaan kutsuisi minua kotiinsa. Tai jos ystävä ei koskaan tulisi käymään minun luonani. Panisin varmaan kummassakin tapauksessa välit poikki. Minusta ystävyyteen kuuluu se, että lasketaan toinen myös omalle reviirille ja paljastetaan jotain omasta itsestä. Mutta ymmärrän, että ihmisiä on monenlaisia. Varmaan tuollaiset neutraaleissa paikoissa, siis muualla kuin kotona tapahtuvat tapaamiset sopivat joillekin.


      • assburger
        Kuusplusviis kirjoitti:

        Kukin toimii ja menettelee niin kuin parhaaksi näkee. Jos viihtyy omissa oloissaan eikä halua ulkopuolisia reviirilleen, niin mikäs siinä.

        Minä kuitenkin kuulun niihin, jotka mieluusti käyvät kylässä ja kutsuvat toisia kylään. En tosin joka viikko, sillä pitää todella olla myös omaa rauhaa ja yksityisyyttä. En pidä yllätysvieraista, mutta on minulla aina jokin pieni vierasvara kaikelta varalta.

        Minä pitäisin outona ja loukkaavana, jos joku ystäväni vain kävisi luonani eikä koskaan kutsuisi minua kotiinsa. Tai jos ystävä ei koskaan tulisi käymään minun luonani. Panisin varmaan kummassakin tapauksessa välit poikki. Minusta ystävyyteen kuuluu se, että lasketaan toinen myös omalle reviirille ja paljastetaan jotain omasta itsestä. Mutta ymmärrän, että ihmisiä on monenlaisia. Varmaan tuollaiset neutraaleissa paikoissa, siis muualla kuin kotona tapahtuvat tapaamiset sopivat joillekin.

        Minä ainakaan en "mene ystävien kotiin", vaan ne siis vaativat, että sinne mennään, joten pakko kait se on. Joten ei ole loukkaavaa käydä siellä esittämättä vastakutsua, koska en alunperinkään ollut änkeämässä sinne kylään vapaaehtoisesti, vaan sinne vaatimalla vaadittiin menemään. Meillä ainakin puskisivat sisälle vain ne tyypit, joita en siis halua kotiini (tai pihaankaan), mutta ne taas eivät ehdi tulla, jotka oikeastaan jopa saisivat tulla sisälle asti. Ja nämä, jotka saisivat tulla, ovat juuri niitä, jotka itse vaativat tulemaan heille käymään (koska eivät ehdi nähdä muutoin kuin heillä kotonaan työn lomassa).

        Ehkä sinulla on kivempia tuttuja, mutta minusta vähiin päin kaikki tuntemani ihmiset ovat epäilyttäviä ja suurin osa on sitä luokkaa, että jos ne pääsisivät käsiksi yksityisyyteemme, siitä ei seuraisi mitään hyvää, vaan ne juoruaisivat kaiken maailman asioita ihmisille, joiden ei pidä tietää näitä asioita.

        Ne "sallitut kaverit" eivät juorua, mutteivat kyllä ehdi kyläilläkään. Joten vaativat meitä kyläilemään niiden luona. Joskus ei kyllä jaksaisi mennä sinnekään, koska olisi kaikkea muuta tekemistä.

        Tosin ehkä autistit sitten ovat vähän tämmöisiä.


      • Kuusplusviis

        Jos olet autisti, niin sitten ymmärrän paremmin tuntemuksiasi. Voi tietysti olla, että sinulla on mukaviakin tuttuja, mutta koet heidänkin läsnäolosi kodissasi ahdistavana. Ehkä sille tuntemukselle ei voi mitään. Sitten on tosiaan parasta tehdä niin kuin kerroit ja tavata toisia kaupungilla.

        Olen minäkin kerran pettynyt vieraisiini. Kutsuin hyvän työkaverin käymään perheineen ja hän sitten jälkeenpäin työpaikalla juoruili näkemästään. Ei sen ihmeempää kuin sisustuksestani ja harrastuksistani, jotka näkyvät kodissani. Mutta koin loukkaavaksi ja epäasialliseksi, että yksityisyydestäni puhuttiin selkäni takana, koska koti on tarkoitettu vain omille ja kutsuttujen vieraiden silmille. Onneksi tämä kielteinen kokemus on tähän mennessä ollut ainoa.


      • assburger
        Kuusplusviis kirjoitti:

        Jos olet autisti, niin sitten ymmärrän paremmin tuntemuksiasi. Voi tietysti olla, että sinulla on mukaviakin tuttuja, mutta koet heidänkin läsnäolosi kodissasi ahdistavana. Ehkä sille tuntemukselle ei voi mitään. Sitten on tosiaan parasta tehdä niin kuin kerroit ja tavata toisia kaupungilla.

        Olen minäkin kerran pettynyt vieraisiini. Kutsuin hyvän työkaverin käymään perheineen ja hän sitten jälkeenpäin työpaikalla juoruili näkemästään. Ei sen ihmeempää kuin sisustuksestani ja harrastuksistani, jotka näkyvät kodissani. Mutta koin loukkaavaksi ja epäasialliseksi, että yksityisyydestäni puhuttiin selkäni takana, koska koti on tarkoitettu vain omille ja kutsuttujen vieraiden silmille. Onneksi tämä kielteinen kokemus on tähän mennessä ollut ainoa.

        Ehkä autismi tosiaan vaikuttaa asiaan (vaikea toki sanoa, koska en voi tietää, miten ei-autisti tuntee..) ja osittain luulen myös sen vaikuttavan, että on ollut aika paskamaisia tuttuja. Myös ne isän kaverit, jotka ramppasivat meillä aina, olivat ahdistavia koska ne tulivat "varoittamatta" (siis kyllä ne isän kanssa olivat sopineet, mutta _minulle_ asia tuli varoittamatta kun tyypit vain ilmaantuivat ovelle) ja söivät ruuat kaapista ja valtasivat kylppärin ja telkkarin ja kaikki.

        Hmm, voin kai opetella päästämään niitä kivempia tuttavia sisään, kunhan tutustun niihin paremmin... Jos niillä siis on koskaan aikaa tulla kylään. Mieluiten olen silti vain mieheni kanssa kahdestaan..

        Tuo, mitä kerrot omista työkavereistasi, kuulostaa ikävältä! :I


      • kyläilijätön
        Kuusplusviis kirjoitti:

        Jos olet autisti, niin sitten ymmärrän paremmin tuntemuksiasi. Voi tietysti olla, että sinulla on mukaviakin tuttuja, mutta koet heidänkin läsnäolosi kodissasi ahdistavana. Ehkä sille tuntemukselle ei voi mitään. Sitten on tosiaan parasta tehdä niin kuin kerroit ja tavata toisia kaupungilla.

        Olen minäkin kerran pettynyt vieraisiini. Kutsuin hyvän työkaverin käymään perheineen ja hän sitten jälkeenpäin työpaikalla juoruili näkemästään. Ei sen ihmeempää kuin sisustuksestani ja harrastuksistani, jotka näkyvät kodissani. Mutta koin loukkaavaksi ja epäasialliseksi, että yksityisyydestäni puhuttiin selkäni takana, koska koti on tarkoitettu vain omille ja kutsuttujen vieraiden silmille. Onneksi tämä kielteinen kokemus on tähän mennessä ollut ainoa.

        Itsellä on aika erilaiset harrastukset kuin muilla "kaveripiirissäni" ja olenkin muutamalta tutummalta/läheisemmältä kysellyt kauttarantain mielipiteitä tällaisesta. Kommentit ovat lähinnä olleet tasoa "mihin sellasia tarttee", "halvalla saa riittävän hyvät" jne. Ei sellaisia ihmisiä oikeen viitsisi kotiinsa kutsua, kun en halua kuulla mielipiteitä minun jutuistani. En ole edes viitsinyt heille jutella harrastuksistani, kun en jaksa kuunnella sitä nillitystä, joka todnäk johtuu vaan siitä, ettei heillä itsellään ole samanlaisia juttuja.

        Voisin ehkä kutsuakin jonkun etäisemmän (esim. vanha yläastekaveri), jonkun vieraamman (vaikka nettikaveri) tai sellaisen ystävän, josta tiedän, ettei hän arvostele ja joka on ainakin osittain kiinnostunut samoista asioista kuin minä. Mutta kyllä suurin osa näistä sosiaalisen yhteisön tutuista on no thanks.

        Elämänkokemus on minulle osoittanut, että harva on ansainnut kutsun kotiisi.


      • Anonyymi
        kyläilijätön kirjoitti:

        Itsellä on aika erilaiset harrastukset kuin muilla "kaveripiirissäni" ja olenkin muutamalta tutummalta/läheisemmältä kysellyt kauttarantain mielipiteitä tällaisesta. Kommentit ovat lähinnä olleet tasoa "mihin sellasia tarttee", "halvalla saa riittävän hyvät" jne. Ei sellaisia ihmisiä oikeen viitsisi kotiinsa kutsua, kun en halua kuulla mielipiteitä minun jutuistani. En ole edes viitsinyt heille jutella harrastuksistani, kun en jaksa kuunnella sitä nillitystä, joka todnäk johtuu vaan siitä, ettei heillä itsellään ole samanlaisia juttuja.

        Voisin ehkä kutsuakin jonkun etäisemmän (esim. vanha yläastekaveri), jonkun vieraamman (vaikka nettikaveri) tai sellaisen ystävän, josta tiedän, ettei hän arvostele ja joka on ainakin osittain kiinnostunut samoista asioista kuin minä. Mutta kyllä suurin osa näistä sosiaalisen yhteisön tutuista on no thanks.

        Elämänkokemus on minulle osoittanut, että harva on ansainnut kutsun kotiisi.

        Eipä käy "ystäviä" enää, onneksi. Harvoin niitä on käynyt ennenkään. Pikkusisko lopetti vuotuiset vierailunsa (1 x per v) 3 kilometrin päästä kun täytti 72 v. Heikki lopetti vuosittaisen vierailunsa tuosta alle km:n päästä kun tuli tämä poliittinen virusepidemia.
        Yksi naaraspuolinen jota 15 v sitten yritin iskeä, otti yhteyttä. Oli kaikenlaista hämminkiä, mitkä piti hoitaa kuntoon. Hoidin kuntoon ja naaras oli oikein mukava. Hoidin myöskin tutkimuksiin ja paljastui Alzheimer. Sain jeesata häntä noin 2500 eurolla; ei edes kiittänyt saati tarjoutunut maksamaan mitään. En kyllä olisi maksua ottanutkaan, on minulla rahaa tuhlattavaksikin, mutta periaatteessa olisi jotain pitänyt tarjota tai edes kiittää. Nyt olen huomannut, että yksi kirjaharvinaisuus puuttu. Eikä maillä ole muita käynyt. Ja nyt kun pahimmat hädät on kunnossa, ei halua olla missään tekemisissä kanssani.
        Se vanha sananlasku "Hädässä ystävä tutaan" toimii yhä. Kun jollakulla on hätä, niin mietitään kuka voisi auttaa ja vielä ilmaiseksi. Sitten ystävystytään tämän kanssa. Ja kun hyväuskoinen on auttanut eikä hätää enää ole, niin se ystävä saa haistaa paskan pitkän kuin haravan varren ja häipyä kauas ja lujaa! Näin se on mennyt aina ja näin se menee vastakin. Toteaa sinkkumies 77 v.


    • ystävättoverit

      Ei ole, on modernia kutsua kavereitaan kahvilaan tms paikaan kuin omaan kotiinsa.

    • Ei mun mielestä ole väärin, ehkä siksi etten itsekään kutsu ketään vierailemaan, ainoastaan perheeni. En ole pyytänyt kahta kaveriani luokse ainakin yli 2 vuoteen.
      Ehkä mullakin on myös syynä se, millainen meininki oli, kun olin lapsi, niin tapa jatkuu edelleen.
      Peruskoulua käydessäni jostain kumman syystä kukaan kavereistani ei tullut luokseni leikkimään/oleilemaan koulun jälkeen (harvoin tulivat, piti aina olla heidän luona). Joko syynä oli isoveljeni tai se että kotini oli liian tylsä heille.
      Ammattikoulun aikana asuin melkein "keskellä korpea" eikä silloinkaan kukaan ei tuntunut innostuvan tulemaan paitsi yksi tuli kerran.

      Olen myös kuullut tarinoita siitä, kun toinen kaveri asuu toisessa kunnassa eikä kaveri viitsi tulla bussilla, jos ei omista autoa, jolloin kutsujan pitäisi lähteä hakemaan vierastaan ja viemään myös tämän takaisin kotiinsa.
      Mullakin on ollut sama juttu; toinen kaverini asuu kauempaa, niin hänen pitää hakea toinen ystävämme, joka pystyisi ihan hyvin tulemaan bussilla. Ymmärrän kyllä, että yöaikaan kaverini haluaisi kyydin takaisin kotiin kaveriltamme.

      • Anonyymi

        Joo. Minullekin olisi yksi tuttu tullut loppukesästä kylään jos olisin hakenut hänet autollani 420 km:n päästä ja vienyt takaisin. Minä olisin vienyt kyllä takaisin, muuta hänen olisi pitänyt tulla linja-autolla luokseni. Suora linja, matkalippu 36 euroa. Ei tullut. Ja lopetti kaiken yhteydenpidon siihen paikkaan. Näin se toimii meillä yli 70 -vuotiaillakin.
        Muutenkaan edes serkut ei pidä mitään yhteyttä vaikka asuvat samalla paikkakunnalla. Kun muutin tänne takaisin yli 50 v poissaolon jälkeen, kävin morjenstamassa heitä kaikkia, vielä parikymmentä elossa perheineen. Yksi 90 -vuotias soittaa kerran vuodessa vaikka latvakin on jo melko laho. Kävin muutaman kerran vuodessa kylässä ennen tätä poliittista epidemiaa. Toinen serkku ruåtsista (siellä vielä 3 ) soittaa Skypellä kerran vuoteen.
        Sisaret soittaa kerran vuoteen.
        Tällaista se on tämä kanssakäynti täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Vaikka tuo alussa mainittu oli kauempaa.


    • Oppeliini1

      Tietenkään sinun ei tarvitse kutsua ketään asuntoosi!
      On niin monta tapaa viettä kavereiden kanssa aikaa muutenkin: kävelylenkillä, näyteikkunaostoksilla, koulun/opistosi tiloissa, kirjastossa, kahvilassa, seurakunnassasi sunnuntain jumalanpalveuksen jalkeisessä kahvituokiossa, yhteisen harrastuksen parissa, taidenäyttelyssä, musiikkitapahtumassa, jne jne jne....

    • kyläilijätön

      Minua myös ärsyttävät piikittelevät kaverit. Tai ei niitä voi edes kavereiksi kutsua. Ei sellaisten kanssa olisi tekemisissä, jos eivät olisi opiskelu- tai työpiireistä. Toki kaveruuteen kuuluu tietyn verran toisen kustannuksella vitsailua ja naljailua, mutta silloin kun sitä on liikaa, alkaa se tuntua ivailulta. Tällaisia henkilöitä en kutsuisi kotiini ikä maailmassa.

      • kotinionlinnani

        Se "jonkinverran toisen kustannuksella vitsailua" on yleensä molemminpuolista ja molemmista hauskaa, silloin se on ok. Mutta jos sama vitsi jatkuu liian pitkään (esim. samasta asiasta jaksetaan muistutella ja nauraa vielä vuosienkin päästä, vaikkei kohde itse enää naura ollenkaan) tai jos vain toinen saa tehdä sitä ja toinen sitten vetää herneen nenään jo puolesta sanasta, niin se ei ole ok.

        Henkilöitä, joiden seurassa ei ole hyvä olla, ei todellakaan tarvitse kutsua kotiinsa. Itsekään en kutsuisi ketään esim. työkavereista kotiini, vaikka sen työpäivän niiden kanssa ihan jaksaakin olla. En muutenkaan viettäisi vapaa-aikaani niiden kanssa. Kouluaikaisista ihmisistä nyt puhumattakaan, niitä suorastaan vihasin jo silloin.......

        Oma koti on oma turvapaikka, eikä sinne täydy pyytää ketään, ellei halua. Minunkin kotiini pääsevät sisälle vain ne kaikkein tärkeimmät ihmiset. En ole pyytänyt edes isääni sisälle asti koskaan.


    • Kotinionminun

      En minäkään ketään kotiini kutsu. No, yksi kaveri on, joka erikseen kutsuttuna voi tulla kylään, mutta hänenkin kanssaan tapaamme tavallisesti kaupungilla. En myöskään itse änkeä ihmisten koteihin. Vieraita varten pitäisi siivota, hankkia jotakin pullaa kahvin kanssa tarjottavaksi, ym. Paljon mukavampaa tavata kaupungilla, käydä jossakin kahvilassa, tms.

    • omissaoloissaan

      Mielestäni ei pidä ollenkaan mennä toisen kotiin, jos ei anna toisen käydä omassa kotonaan.

      Pari ystävääni on käynyt luonani, mutta sen jälkeen tekivät selväksi että minä en voi käydä heidän luonaan. Kuitenkin olen kuullut että he kutsuvat joitakin toisia kotiinsa. Olen edelleen näiden ihmisten kanssa tekemisissä, mutta en enää koskaan pyydän kotiini. Minusta tuntuu loukkaavalle että he ovat käyneet luonani "kurkistelemassa" miten elän ja sitten en saa koskaan käydä heidän luonaan.

      Yksi ystäväni aikoinaan kun sanoin että voitaisiinhan tavata minun kotonani - sanoi, että tavataan mieluummin kaupungilla. Olemmekin hänen kanssaan tavanneet aina kodin ulkopuolella. Tuo oli minusta reilua, että hän ei tullut käymään vaan teki heti selvän että mieluummin tavataan jossakin muualla. Näin nykyään tapaan lähes kaikkia ystäviäni kodin ulkopuolella. Saanpahan pitää oman yksityisyyteni.

    • Yx-yksinäinen

      NIIN !! Miksipä kutsua ketään kotiinsa kun EI ole sellaisia kaveria/ystävää ?? ja niitä joita kutsuisi niin HE eivät varmasti tule kylään.
      Näin se toimii yksinäisellä poikamiehellä "ystävyydet" ,silti selitellään kun asun liian kaukana "heidän mielestään" ??? Parempi näin...
      Entäs sinä nainen!! asuuko "joku" mies ystävä liian kaukana?? ja seurustelua on vaikea jatkaa??.

      • Koiramaista

        Ihmiset ovat yksilöitä.Itte autan ystävääni,koska minulla aikaa ja hänellä rankka työ.
        Sitä vaan en ymmärrä, kun ystävyytemme perustuu siihen,että hän käy usein luonani ja minä olen vastenmielinen vieras hänen luonaan? Harrastamme saiinnostaa moja asioit,sekä autan paljon, että hän pystyy harrastamaan.Apu on aina tarpeen,niin taloudellinen, kuin muukin hyöty. kiukuttelu piikittely ja parempien kavereitten seurassa olo kiinnostaa enemmän,koska heiän omaisuus on tähtäimessä.Taidan olla narri,eräiden muittenkin ns.hänen ystävie joukos.TU
        ntuu et hyvää tarkoitava ystävyyteni valuu.kylmään ja kaksinaamaiseen kylmyyteen .pISTE.


      • Yx-yksinäinen

        NO ! mikset kerro hänelle kasvotusten suhteestasi/tunteistasi? vaan parjaat suhdetta täällä sos.mediassa?? Siehän pelle oot!!!


    • turha.vierastaminen.pois

      Jos haluaa käydä toisen luona, haluaa varmaan, että ystävä käy vastavuoroisesti kylässä. Jos ei halua, niin sitten sitä on joko yksin tai tapaa ystävää muualla kuin kotona. Aika tylsää kyllä, jos ystävät eivät voi kyläillä toistensa luona.

      Ylempänä joku selitti kielteistä suhtautumistaan aspergerin syndroomalla. Sellainen ihminen ei varmaan mahda mitään tuntemuksilleen, ja silloin on ehkä kaikkien kannalta parasta, jos tavataan muualla kuin kodeissa.

      Mutta jos ei tuota syytä ole, en minä ainakaan ymmärrä, miksi koti pitäisi sulkea ystäviltä. Kyllähän ystävät pitää kyetä päästämään lähemmäksi kuin muut ihmiset. Miksi ystävää pitäisi kohdella kuin ventovierasta? Tietääkseni kyläilykulttuuri on ihan normaalia läheisten ihmisten välistä vuorovaikutusta.

      Ymmärrän todella hyvin niitä, jotka sulkevat ovensa sellaisilta, jotka haluavat vain itse käydä kylässä mutta eivät koskaan kutsu vastavierailulle. Mitä ystäviä sellaiset hyväksikäyttäjät muka ovat?

    • Yksin_kotonako_kivaa

      Suomesta alkaa kadota kyläilykulttuuri eikä elämään muutenkaan tarvita sukua eikä ystäviä samalla tavoin kuin ennen. Ihmiset tykkäävät nyhjätä kotonaan yksin tai perheen kanssa.

      Joskus lapsena luin tieteisromaanin, joka taisi sijoittua Kuuhun tai Marsiin. Siinä tarinassa tulevaisuuden ihmiset eivät todellakaan enää vierailleet toistensa luona fyysisesti, vaan kävivät vierailulla vain hologrammikuvina. Ajatus oikeasta vierailusta koettiin ahdistavaksi.

      Nykysuomalaiset viihtyvät kyllä somessa ja räpläävät innolla älykännyköitään ja lataavat Facebookiin ja Instagramiin kuvia peräpukamistaan, mutta kotiin ei enää muita haluta. On niin kiva kaivella napanöyhtää omassa rauhassa.

    • nääsville

      Minä en tunge kenenkään luo kylään.
      Toiset taas kuvittelevat vielä vanhanaikaisesti, jos kutsuvat sinut kylään on sinun pakko kutsua heidätkin vastavierailulle, eli manipuloivat sinua.
      Ja toisilla on tarve vielä tuoda omat vieraansa tuttujensa kestittäviksi. (sellaisiakin on)

      • ihmettelenvaan

        Ei kai vastavuoroisuus tai sen odottaminen ole vanhanaikaista tai manipulointia? Voisiko joku aikuinen ihminen tosiaan vain käydä kylässä kerta kerran perästä mutta jättää vastavierailukutsut esittämättä? Sehän olis sama kuin jos jouluna tai muina merkkipäivinä ottaisi lahjat vastaan mutta jättäisi antamatta muille mitään. Tai ottaisi muissa elämän asioissa apua vastaan mutta jättäisi auttamatta muita. Minä en ymmärrä, mitä vikaa on vastavuoroisuudessa tai ystävien kyläilyissä. Ehkä jotkut haluavat pärjätä elämässä yksin ja omissa oloissaan. Mutta miksi? Tämä on outo keskusteluketju.


    • Anonyymi

      Ei tartte kutsua jos eivät osaa muuten tulla on käymätä

    • Anonyymi

      Eihän kukaan nykyään näytä käyvän tai edes soittavan. Ovat kai somessa. Sehän suomalaisille sopii. Turha edes pyytää.

    • Anonyymi

      Itse tapasin uuden ihmisen loppukesästä. Ihan kivan oloinen nainen joka oli asunut samassa talossa pari vuotta. Hän osoitti nimitaulusta oman nimensä. Sen verran kuitenkin olen elämässä oppinut etten halua tutustua ihmisiin vasikka tuossa n ihmisessä olisi ollut asioita joista olisin tykännyt.

      En tiedä mitä hän olisi vastannut jos olisin pyytänyt kahville sopivampaa hetkenä. Silloin oli vaan niin kiire!

    • Anonyymi

      Asennetta.Ei maailma kyläilemällä para ne.

    • Anonyymi

      Jokainen päättää elämästään, siitä minne ja milloin päästää ketä. Minäkään en päästä kotiini kuin lapset ja yhden ystävän.

    • Anonyymi

      kylään pyytämisessä pidän hyviin tapoihin kuuluvana, että sopii etukäteen , eikä esim. soittamalla, > sähän voisit lähtee käymään (siis heti).

    • Anonyymi

      Ystävyys koetuksella.
      Varasimme ajoissa jo syksyllä ystäväporukan kesken kolme pariskuntaa hienon mökin juhannukseksi. Yhdellä pariskunnalla oli toive meren rannalta, eikä mikään läävä. No löytyi hieno ja hintava, mutta kun vuokra jaetaan kolmeen osaan kustannus jäisi siedettäväksi. Nyt tämä vaativampi pariskunta onkin perumassa, koska olivatkin saaneet kutsun häihin. He vaan ilmoittivat, että voiko vielä perua koska haluavat osallistua häihin eikä molempia pysty sovittaa etäisyyden takia. Yhtään eivät ole pahoillaan että kaikkien suunnitelmat meni mönkään. Oman osansa peruutusmaksusta ilmoittivat maksavansa jos perutaan. Sopivaa korvaavaa mökkiä ei enää juhannukseksi löydy, eikä sopivaa porukkaakaan.
      Onko itselläni jotenkin vääristynyt lojalisuuskäsite, kun mielestäni, tai itse olisin ehdottanut että maksan oman vuokraosuuteni, ettei muiden tarvitse muuttaa juhannussuunnitelmia oman muuttuneen tilanteen mukaan? Tai olisin jättänyt häät väliin, koska olin jo sopinut muuta.
      Menikö niinku reilusti?
      Pettynyt

      • Anonyymi

        Hitsi, sori! Piti aloittaa uusi keskustelu mutta ei menny niinku trömssöössä tämäkään….


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      2052
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1928
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1868
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1680
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1478
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1266
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1170
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1147
    Aihe