Eilen kuuntelin 3 oopperaa ja viikon sisällä, vaikken ooperafani olekaan, on tullut kunneltua mm. draamallisesti ja musiikillisesti typeätä ja väsyttän pitkäveteistä verdin Sisilialaista vesperiä, Bergin Wozzeckin kaukuskenaariita ihmismielen sairaalloisista hallusinatorisista mielenliikkeistä, verisen kuun metaforineen, ja satyyrimäistä Schönbergin tästä päivästä huom,iseen, mozartin titusta suht. vaatimattoman levytyksenä, mutta ihme ja kumma, enitten nautin tuntemattoman oopprtasäveltäjän Franz schuberytin nelivuotisesta vartiotehtävästä, jonka finaalia kuunnellessani tanssahteli lumoutuneena puuroa keittäessäni ja viha/rakkaussuhteeni kohteena olevaa Die Zwillingsbrü¨deria D 647, silti hienoa oopperaa, jota kunnellessa euklen illalla hiljaiselakin volyymillä, ja vähemmän täydelisenä levytyksenä, koin taas mystisiä haltioitumisen tunnelmia suuni ammoillaan, valkoisen harson peittäessäni näkökenttäni, kuten hoddosa kun kokki makaa sängyssä ja saa telepaattisen yhteyden Dannyyn hotelissa. Olin kuin hiukan halvaantunut, käteni puuduksissa ja isosta kostani huolimatta, hoipertelin kuiun koomasta palanneena ihmisten ilmoille motoriikan tehdessä tepposet. Oli ainakin pientä yritystä.
Titus ja Sisililainen vesper ovat paskaa
höpönassu
2169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
jätä kuule kahteentoista keppanaan ensi kerralla kun rupeat tahkoamaan tuota "musiikkiasi". Kuulet paremmin kun saapas ei tömise niin hemmetisti. Ja pysyt kuivempana.
En käytä alkoholia. varsinkaan musiikkia kuunnelessani, koska se estää vastaanottokyvyn interaktiivisen toiminnan täydellä kapasiteetilla, mutta kerrankin tekisi mieli vetää pää täyteen, niin kestäisin paremmin tätä joulunajan uskonnolista vouhotusta ja jumalahömpötystä, jotka tekevät filosofisesti ajattelevan, totuutta etsivän, ihmisen hulluksi.