Kerron tämän tosiasian, kun tuolla rumismäen ruusu ketjussa jo sanottiin että nainen saa aina miehen.
Mua rumaa kurppaa lähestyi facessa ikäiseni diplomi insinööri nörtti cv tyyppisellä hakemuksella jossa kertoi koko elämänkertansa lyhyesti. En tiedä mistä mut keksi oliko joku vinkannut sille. Mutta siis tekemättä mitään tälläisiäkin yhteyden ottoja saa naiset facessa.
Mutta lyhyesti meillä ei ole mitään yhteistä. Millään tasolla. Olen itse keskipituinen ja vähän pulskakin ja hän on tosi pitkä ja laiha. Sellainen kuivan rusinoitunut rillipäinen pian nelikymppinen kauluspaitamies jolla ei ole mitään naisia viehättäviä ominaisuuksia. Kaukana "nallekarhusta" jota ton ikäisestä miehestä ikäisensä naiset odottaa. Ja Itse olen köyhä ja hän rikas. Harrastukset ei kohtaa. Mitään yhteistä tekijää ei löydy hakemallakaan. Kysymys olisi siis puhtaasti aisuruudesta.
Hän on säästänyt koko ikänsä asuen vanhemmillaan ja sitten omistamassaan kaksiossa. Haluaisi nyt omakotitaloa ja vaimoa jne tavalliset asiat. Ja olis kiire. Ja pahinta!! Haluaisi lapsen. Sanoin että eikö se ole jo myöhäistä tässä iässä niin sanoi että on valmis HETI yrittämään! Kyllä!! Siis yrittämään lasta aivan tuntemattoman ihmisen kanssa :o
Palstatotuus on, että on oikeesti aisuriksi pyrkiviä miehiä. En olisi ihan uskonut kuinka epätoivoisia. Ja mikä ihme ja kumma miehen tähän pisteeseen ajaa!??
Tämän aisuri tarjokkaan kanssa mulla ei kerrassaan mitään yhteistä ja sanoinkin sen heti ekassa vastaus viestissäni hänelle.
Pyysi silti syömään ja mitäänhän mä en menetä vaikka kävisinkin ilmaisella lounaalla. Kun jos tulee pakit se ei harmita, koska ei ole mitään tunteita tuntematonta kohtaan ja jos ei tule pakkeja niin sitten voi aloittaa kirjoittelun ja tutustumisen kun on se pahin eli live kohtaaminen ja "katsastus" on jo suoritettu. Näin mä tän näkisin.
Mitä mieltä te olette aisurin pidosta? Noin niinkun eettisesti!? Yksin ei ole kiva olla, mutta aitoa rakkauttakaan ole olemassa.
Aisuri vai yksinäinen loppuelämä?
Mua rumaa kurppaa lähestyi facessa ikäiseni diplomi insinööri nörtti cv tyyppisellä hakemuksella jossa kertoi koko elämänkertansa lyhyesti. En tiedä mistä mut keksi oliko joku vinkannut sille. Mutta siis tekemättä mitään tälläisiäkin yhteyden ottoja saa naiset facessa.
Mutta lyhyesti meillä ei ole mitään yhteistä. Millään tasolla. Olen itse keskipituinen ja vähän pulskakin ja hän on tosi pitkä ja laiha. Sellainen kuivan rusinoitunut rillipäinen pian nelikymppinen kauluspaitamies jolla ei ole mitään naisia viehättäviä ominaisuuksia. Kaukana "nallekarhusta" jota ton ikäisestä miehestä ikäisensä naiset odottaa. Ja Itse olen köyhä ja hän rikas. Harrastukset ei kohtaa. Mitään yhteistä tekijää ei löydy hakemallakaan. Kysymys olisi siis puhtaasti aisuruudesta.
Hän on säästänyt koko ikänsä asuen vanhemmillaan ja sitten omistamassaan kaksiossa. Haluaisi nyt omakotitaloa ja vaimoa jne tavalliset asiat. Ja olis kiire. Ja pahinta!! Haluaisi lapsen. Sanoin että eikö se ole jo myöhäistä tässä iässä niin sanoi että on valmis HETI yrittämään! Kyllä!! Siis yrittämään lasta aivan tuntemattoman ihmisen kanssa :o
Palstatotuus on, että on oikeesti aisuriksi pyrkiviä miehiä. En olisi ihan uskonut kuinka epätoivoisia. Ja mikä ihme ja kumma miehen tähän pisteeseen ajaa!??
Tämän aisuri tarjokkaan kanssa mulla ei kerrassaan mitään yhteistä ja sanoinkin sen heti ekassa vastaus viestissäni hänelle.
Pyysi silti syömään ja mitäänhän mä en menetä vaikka kävisinkin ilmaisella lounaalla. Kun jos tulee pakit se ei harmita, koska ei ole mitään tunteita tuntematonta kohtaan ja jos ei tule pakkeja niin sitten voi aloittaa kirjoittelun ja tutustumisen kun on se pahin eli live kohtaaminen ja "katsastus" on jo suoritettu. Näin mä tän näkisin.
Mitä mieltä te olette aisurin pidosta? Noin niinkun eettisesti!? Yksin ei ole kiva olla, mutta aitoa rakkauttakaan ole olemassa.
Aisuri vai yksinäinen loppuelämä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.