Yli 60 vuotiaat työelämässä

Rättipoikki

Kertokaa, oletteko työpäivän jälkeen ihan rättiväsyneet,vai riittääkö energiaa kyläilyyn,kuntoiluun ,vieraiden rahteeraamiseen ym muihin energiaa kaipaaviin harrastuksii.
Vai oletteko ihan rätti/poikki,tultuanne kotiin 17-18 jälkeen .
Kiinnostaa ihmiset jotka tekee vähintään 30-tuntista työviikkoa.

36

77

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eräsjokuvaan

      Ensimmäinen kuukausi viiden viikon kesäloman jälkeen oli aika vaikeeta aamuisin. Nyt syyskuussa on parina arki-iltana harrastuksia, urheilullisia. En kyläile muutenkaan, joten se ei väsymyksestä johdu. Leffat ja muut riennot ajoittuvat viikonloppuihin. Talviaikaan siirtymistä odotan, että aamut olisivat helpompia.

    • att2

      Kun täytin 45 tunsin, alkaa vanhuus. Turhaa olla nuori täytyy nähdä totuus.

      Niin - lopetin työt 58, eläke pieni 61 näin elämä jatkuu ruotsissa, olen 68 vuotias vesimies...

      • k-kk

        Oikeinko hydrolooki vai horoskoopissa vaan vesimies?


      • ikäinen

        Siis 59v olen ja päivät jalkojen päällä, ei siis istumatyö. Työaika klo 8-17,30. Yöllä univaikeuksia ja valvomista. Iltaisin ei jaksa harrastaa, varsinkaan lähteä kävelemään tyhjää. Oikein pelottaa, että joku tulee poikkeamaan, koska väsymys painaa. Suomessa nyt niin heikko tilanne, että työnantajat pyrkivät pitämään henkilökunnan mahdollisimman vähäisenä. Täytyy vaan toivoa, että pysyy sen verran terveenä, että pystyy käymään töissä. Vanhuuseläkkeelle ei taida olla toivoa. Ja nuorena oli sen verran tyhmä, ettei tullut edes mieleen alkaa touhuta eläkepapereita. Nyt olen kuullut, että moni ikätoveri on hakenut eläkkeen jo 10v, sitten. Kuka olkapäästä, polvesta, tenniskyynärpäästä tai selästä.


    • nuormieli

      Pakko sanoa työelämästä poisjäämisen jälkeen olen ollut väsyneempi/laiskempi, ei minulle ollut laisinkaan hankalaa nousta aamuisin ajoissa ylös ja lähteä työhön päinvastoin jokainen päivä oli mielenkiintoinen uusi haaste, olisin voinut työskennellä vielä useamman vuoden vaikka eläkeikäinen olinkin, meillä valtiolla ei vain ollut mahdollisuuksia siihen koska paljon nuorenpiakin irtisanottiin säästösyistä.

    • vanhalaiska

      Enää ei puhti riitä mihinkään. Olenkin ajatellut, että miksi näin on käynyt. Vielä reilut 10 vuotta sitten olin 10-12 tunnin työpäivän jälkeen pirteä kuin peipponen.
      Pientilan töiden ohella olin 13-vuotiaasta saakka kesärenkinä, ja 16-ikäisenä pääsin parempiin töihin. Työ oli raskas ja likainen, mutta minulle mieleinen ja palkka hyvä.
      Muutama vuosi myöhemmin oli säästöjä niin paljon, että uskalsin lähteä muutamaksi vuodeksi opiskelemaan.
      Yli 50 vuoden työurani aikana olen töitä tehnyt enemmän kuin useat muut, mutta enää ei minusta mihinkään ole. Jos maanantaina otan pölynimurin esille, saatan imuroida ehkä keskiviikkona.

    • Tiskirätti.on.rätti

      Olen eläkkeellä mutta teen fyysisiä työkeikkoja edelleen. (Virallinen vanhuuseläke on vasta edessä päin, olen niin "nuori", siksipä en voi tehdä kuin keikkoja).
      Työiltoja, työ-öitä, työ-viikonloppuja, työpäiviäkin. Heinäkuussa paahdoin kelloon ja kalenteriin katsomatta. Elokuussa läksin mökille ja yhteenvedosta paljastui, että olin tehnyt töitä noin 240 tuntia, 244 taisi olla tarkka luku.
      Tähän ikään en ymmärrä, mikä on työväsymys? Kun kotiudun milloin mihinkin aikaan vuorokaudesta, olen pirteä kuin peipponen. Mutta eipä ole öisin auki kuntosalit tai kyläpaikat tai harrastukset - eivätkä ne kiinnostakaan. Miksi lähtisin kuluttamaan energiaa ja happea ylimääräiseen, ei mitään järkeä. Tämä setti joka olen, riittää minulle. Valvon ja harrastan seinien sisällä tai mökillä.
      Se on laiskuutta, saamattomuutta, luulotautia, teeskentelyä ja itsensä laiminlyöntiä, että ihminen on "rättiväsynyt" nykyajan töistä. Etenkin persuksillaan töitä tekevät eli istumatyöläiset.
      Nukun 4 - 6 tuntia vuorokaudessa. Olen illan ja yön virkku mutta eipä pentele tahdo nukuttaa aamullakaan.
      Sepustustani ei pidä ottaa loukkauksena. Ihmiset ovat erilaisia niin fysiikaltaan kuin henkisesti. Se täytyy todeta, jos joutuisin johonkin kuntotestiin, en takuulla läpäisisi.

      • Rättipoikki

        Tosi mielenkiintoista kuulla,miten erilaisia me ihmiset olemme.Itse olin työelämässä 46 v ja jäin eläkkeelle 64v. kyllä töiden jälkeen en jaksanut muuta ,kuin pakolliset ja sama oli nuoremmillakin ,jotka teki hiukan enemmän työtunteja. Koko päivän uusi palveltava oli edessä,ja työ vaati tarkkuutta ja tietotaitoa sekä jalkojen päällä oloa.Kuitenkin PIDIN VALTAVASTI työstäni. Nyt eläkkeellä on ihanaa ,kun ei tarvitse tehdä yhtään enempää ,kun jaksaa. Eikä väsytäkkään.


      • eläkkeelläjo

        Minkälaista työtä teet kun pystyt noin paljon tekemään.?


    • ent.siivoojaparka

      Silloin, kun olin yli kuusikymmentä ja työelämässä, niin siinä vain tarkalla, että ehti käydä kotona syömässä ja nukkumassa.
      Jos joukkoliikenne sujui hyvin (joskus sellaistakin ihmettä sattui), niin työmatkat vei 3 tuntia. Siihen työaika 8 tuntia plus ruokatunti. Yhteensä 12 tuntia liikkeellä minimissään. Ihan vaan hiljaisuutta kaipasin sen ajan, minkä sain olla poissa sieltä kusiaispesästä. Joskus joku piipahti käymään iltaisin, mutta ei olisi tullut mieleenikään oikein kutsumalla kutsua ketään kylään työpäivän päälle tai itse lähteä humputtelemaan enää minnekään.

    • Kelpaako talkootyö?
      6:n tunnin yhtämittainen jalkojen päällä oleminen alkaa, tuntumaan ihme ja kumma, alaselän sivuilla. Monipuolisempi puuhastelu olisi varmaan helpompaa.
      Yleisesti ottaen olen paremmassa kunnossa kuin viimeisinä työvuosinani 50 vaiheessa.
      En tarvitse silmälaseja ja fysiikka on rutkasti parempi. Leposyke on laskenut niistä ajoista n. 25 laakia ja lääkitsemättä vastoin aikaisempaa. Kokonaiskolestroli 8 -> alle 5:n josta HDL 1,7 - 1,9. Trigly pahimmillaan 0,78.
      Kaikki toimii joten nythän minussa olisi stahanovilaisia aineksia fyysiseenkin työhön.

      • Onneksolkoonkin

        Millä tempulla tuon teit,siis terveys parani.Kerro tarkkaan.Kiitos!


      • flegu
        Tuon fyysisen olotilan merkittävä muutos on, joko ravinto-, liikunta tai sressi -lepo
        Oletan, että kun työstressi jäi pois. aikaa on käytetty oikein.
        Eli muutos useamman osatekijän yhteisvaikutus,


      • kawe kirjoitti:

        flegu
        Tuon fyysisen olotilan merkittävä muutos on, joko ravinto-, liikunta tai sressi -lepo
        Oletan, että kun työstressi jäi pois. aikaa on käytetty oikein.
        Eli muutos useamman osatekijän yhteisvaikutus,

        Juuri noin! Lopetin alkon käytön ja työpaikkojen epäterveelliset einekset vaihtuivat itse valmistettuun, terveelliseen perusruokaan.
        Eri puolella eteläistä Suomea meuhkatut, vaihtelevan mittaiset työrupeamat vaihtuivat säännölliseen kotielämään.

        Aloitin intensiivisen kuntoilun n. 10h/viikko.
        Valinnan vapaus tekemisissä poisti stressin ja vapautti energiaa parisuhteen hoitamiseen.
        Nopea nukahtaminen ja täydellisen rennot yöunet
        Detaljitietoa, leikkautin molemmat silmäni ja oireilevan olkapääni.

        Toivon kanssaihmisille vähintäänkin samoja mahdollisuuksia ja niiden hyväksikäyttöä!


      • Viatonsivullinen

        Kun kuusikymmentä täyttää alkaa vähän väsyttämään, sanoi äitini
        aikanaan. Huomannut olen että näin se on minunkin kohdalla ollut.
        Olen hiljentänyt kokoajan sillai sopivasti, antanut iälle hienoisesti
        periksi, kunnioittaen vanhenevaa kehoani.


      • nuormieli
        Viatonsivullinen kirjoitti:

        Kun kuusikymmentä täyttää alkaa vähän väsyttämään, sanoi äitini
        aikanaan. Huomannut olen että näin se on minunkin kohdalla ollut.
        Olen hiljentänyt kokoajan sillai sopivasti, antanut iälle hienoisesti
        periksi, kunnioittaen vanhenevaa kehoani.

        "kunnioitan vanhenevaa kehoani" juuri noin meidän pitäisikin suhtautua iän tuomiin "remppoihin" kuunnella oman kehon viestiä. Minä olen aina ollut intohimoinen liikkuja ja kuntoni hoitaja, joskus mennyt jopa äärimmäisyyksiin, nykyisin käyn ohjatussa ryhmässä kuntosalilla, fysioterapeuttini on varoitellut minua juuri siitä että pitää kuunnella oman kehon "kieltä" kaikki liikkeet eivät ole hyväksi jotkut jopa päinvastoin.


      • varovasti
        flegu kirjoitti:

        Juuri noin! Lopetin alkon käytön ja työpaikkojen epäterveelliset einekset vaihtuivat itse valmistettuun, terveelliseen perusruokaan.
        Eri puolella eteläistä Suomea meuhkatut, vaihtelevan mittaiset työrupeamat vaihtuivat säännölliseen kotielämään.

        Aloitin intensiivisen kuntoilun n. 10h/viikko.
        Valinnan vapaus tekemisissä poisti stressin ja vapautti energiaa parisuhteen hoitamiseen.
        Nopea nukahtaminen ja täydellisen rennot yöunet
        Detaljitietoa, leikkautin molemmat silmäni ja oireilevan olkapääni.

        Toivon kanssaihmisille vähintäänkin samoja mahdollisuuksia ja niiden hyväksikäyttöä!

        Jossain oli tai kuulin, että pakkomielteinen liikunta on lisääntynyt. Kannattanee varoa, ettei tule pakkomielle kuntoilusta. Se rasittaa henkistä puolta ja tulos voi olla 50-50...


      • varovasti kirjoitti:

        Jossain oli tai kuulin, että pakkomielteinen liikunta on lisääntynyt. Kannattanee varoa, ettei tule pakkomielle kuntoilusta. Se rasittaa henkistä puolta ja tulos voi olla 50-50...

        Kiitoksia huolenpidosta! Tähän saakka numerot, tuntemukset ja vaimoni mielipide puhuvat pelkästään myönteisistä puolista.

        Sitä paitsi, loppuvuosi menee aika lailla rentoutumisen merkeissä eikä siitä nauttiminen olisi mahdollista ilman edeltävää elämäntapaa.


    • Työ.ja.muukin.on.ihanaa

      Olen yli 63 enkä ole maalttanut jäädä vanhuuseläkkeelle. Olen kokotavalla innostunut työstäni. Aloitin ihan uudella alalla muutaman vuoden yli viiisikymppisenä ja kun yli 10 vuotta on kulunut, olisin taas valmis vaihtamaan, mutta eihän kukaan tämänikäistä palkkaa.

      Otan mielelläni vastaan uusia haasteita ja esimerkiksi kun tulee uusia tietojärjestelmiä, olen ensimmäinen niitä kokeilemassa.

      Tyäöpäivän jälkeen harrastan kahta eri asiaa. En tosin tiedä tästä syksystä miten aika riittää, sillä tteen myös pitkiä työpäiviä toisinaan.

      Mistään kyläilystä ja ihmisten tapaamisesta muissa yhteyksissä kuin työssä ja näissä kahdessa keskenään hyvin erilaisessa harrastuksessa en ole kiinnostunut. En ole sohvallaistujatyyppiä, en jaksa löpistä synnytyksistä ja julkkiksista ja televisiosta, minulla ei ole noista kerrassaan mitään sanottavaa.

    • Ei-ikinärätti

      Olen tehnyt tänään(kin) aamusta ensin kotityöpäivän, sen jälkeen iltavuoron työpaikalla ja olen vielä tässä. Ehkä siksi, että liikun, kuntoilen ja käytän energiaa muuhunkin kuin työhön. Muita rientoja ehtii tehdä silloin, kun ei ole työpäivä, joten miksi pitäisi työn jälkeen.

      • halootako

        Sama täälä. Toisaalta kyllähän sitä väsyy jos oikein ajattelee et oonpa mä väsynyt, mutta mistä ? Kuinka työ voi olla niin väsyttävää kun on pelit ja vehkeet keksitty ettei paljon tarvi fyysistä voimaa käyttää. Väitän jos kuuskymppisellä on jo vaikeuksia työssäväsymisen kanssa niin on tosi heikko kunto, eli mitä se onkaan seitsemänkymppisenä ?? Vuodepotilasko ??


      • Ylösulosjalenkille

        Jaksamisasiat liittyvät aina fyysisen kunnon, terveyden ja toimintakyvyn lisäksi henkisen kapasiteetin terveyteen ja kuntoon. Ihminen on kokonaisuus ja molemmat puolet ruokkivat toisiaan joko hyvässä tai pahassa.

        Kannattaa ajatella oikein, koska silloin teotkin muuttuvat sellaisiksi ja olo paranee, terveys kasvaa ja kestävyys kokentuu. Sekä työssä että kaikissa muissakin toimissa.


      • Psykoterapeutitar

        Jos on koko "työuransa" tehnyt liikkuvaa raskasta työtä, niin koomista kyllä, ei vanhemmiten liikkuminen ja rehkiminen kiinnosta. Ruumis on jo niin rääkätty, että kaikenlainen "ylös, ulos ja lenkille" tuntuu tosi epämiellyttävältä.
        Töissäoloa en voi enää kuvitellakaan, vaikka iän puolesta olisin vielä työikäinen! En enää selviäisi mitenkään, kun ei ollut muutenkaan työmotivaatiota pitkiin aikoihin, niin kaameaksi työni muuttui.


      • Miksiajatteletväärin

        Niinpä. Tuolla lailla ajattelevia mammoja on lasareettien vuoteet täynnään. Ihminen on siitä kummallinen kapine, että pysyy liikkuvana ja toimivana vain liikkumalla ja toimimalla. Jatkuvasti.

        Menneitten aikojan liikkuvuus ja raskaus ei vaikuta enää, mutta jos se rassaa henkistä kapasiteettia, niin asialle kannattaa tehdä jotain, jotta löytää oman tapansa fyysisen kunnon ylläpitämiseksi ja saa mielenpuolelleen ilon siitä, että pystyy ja kykenee liikumaan. Itse.


      • Psykoterapeutitar

        Niinhän se on kai sitten, että "ajattelen väärin"! En vain jaksa, väsyttää!


      • Nimimerkkisiristiriita

        Oletko koskaan tutustunut metaboliseen oireyhtymään? Googletapa. Lääkäriin ja verikokeisiin heti että selviää sokeri- ja rasva-arvot. Jos koko ajan väsyttää siitä huolimatta että nukkuu riittävästi, väsymykseen on jokin elimellinen syy. Ja se pitää korjata ja hoitaa, jotta jaksaa jatkaa eteenpäin ...


    • eläkeläinenmyös

      kylässä en käy, enkä pyydä kylään, silti en ole erakko vaan nautin elämästäni...

    • saasanuaettähohhoijaa

      Intua ei piisaa ennää iltasella ku vieraisa käyntiin ja juopotteluun, huonoksi in vanahan kunto menny, siis on. Ei taho jaksaa ennää ees oekeinkirijotusta.

      • Ikäeipaina

        Lopeta juopottelu ja tupakin käryyttäminen, jaksat paremmin hyppiä vieraissa. Oikeinkirjoitus on osaamis-, ei jaksamiskysymys ja samalla tavalla voi sanoa myös elämäntavoista. Kun ne tietää, taitaa, osaa ja oivaltaa, jaksaa mitä vain minkä ikäisenä vain.


    • En koe uupumusta, mutta työssäni joudun tekemisiin totaalisesti uupuneiden kanssa.

      Epäonnistumisen jälkeen huippu urheilijakin, joka on elämänsä kunnossa, voi sanoa olevansa uupunut. Kyse on asenteista, psyykkeestä.

      Vaihda elämäntyyliä, etsi uusia harrastuksia, poistu tutulta polulta vieraaseen, koe onnistumisia, inspiraatioita.

      vanha ihminen ei ole koskaan, nuoreksi voi tulla joka päivä ... jos itse tahtoo.

    • Harrastuksetko.työnä

      Ihana kun on samanmielinen, kuten Työ.ja.muukin.on.ihanaa. Aina olen ajatellut, ettei tule kuuloonkaan lähteä eläkkeelle ennen kuin täytän 68, mutta nyt työtilanteen huonotessa olen antamassa paikkani nuoremmille. Olen surullinen, että menetän monipuolisen työelämäni. Myös ystäväni ovat olleet töissä 68- jopa 72 -vuotiaiksi. Vielä olemme ehtineet lenkille, jumppiin, uimaan, konsertteihin, tanssiaisiin ja osa meistä lastenlastenhoitoon. Takana on työvuosia yli 45, työpaikkoja kymmenkunta. Töitä olen aina tehnyt 1,5:n tai kahden henkilön työpanoksen verran. Hyvin harvoin olen tuntenut väsymystä, ehkä silloin kun töissä on ollut jokin konflikti, silloin on henkisesti ollut rasittavaa. Ja tietenkin on ollut fyysisestikin rasittavia kiirepiikkejä, mutta yleensä koko vuoden työmäärä on ollut kohtuullinen, on ehtinyt palautua, tilapäinen stressi on hyväksi. Hyvillä mielin jään muistelemaan työelämää. Vähän olen huolestunut, miten mahdan eläkkeellä turhautua, minulle kun ei sovi enää neuvo: keksi jokin harrastus.

      • Harrastusontoimintaa

        Ja miksi ei sovi? Jos on ollut menevä ja tekevä, sitä ei sovi lopettaa kuin seinään. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Mielekästä tekemistä on keksittävä eläkkeellekin.


      • Harrastuksetko.työnä
        Harrastusontoimintaa kirjoitti:

        Ja miksi ei sovi? Jos on ollut menevä ja tekevä, sitä ei sovi lopettaa kuin seinään. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Mielekästä tekemistä on keksittävä eläkkeellekin.

        Et tainnut ymmärtää. Minulla on jo niin paljon harrastuksia, jotka tietenkin pidän, ettei lisä enää anna mitään. Kaikkein eniten tekisin yhteiskunnassa tarpeellista työtä, vain sen tehneenä tunnen illalla tyydytystä. Harrastukseni eivät samaa tunnetta anna, sen olen ihan itse kokenut. Teen myös hyväntekeväisyystyötä, useaa sorttia, eivät anna nekään sitä tunnetta minkä työstäni saan.


      • Kaavoihinkangistunutko

        Sitten pitää vain osata muuttaa ajattelutapansa, joka nyt kuulostaa vähän väärältä.


      • Harrastuksetko.työnä
        Kaavoihinkangistunutko kirjoitti:

        Sitten pitää vain osata muuttaa ajattelutapansa, joka nyt kuulostaa vähän väärältä.

        Eikä vähän. Eläkeelle lähtiessä ajattelutapani on karmea. Milläs muutat? Se on juuri huolenaihe, jonka ymmärtää vain se, kuka itse sen kokee. Sanominen on helppoa. Toisaalta olen iloinen, että olen pystynyt nauttimaan työstä, se on kuitenkin tehnyt kymmeniä vuosia minut onnelliseksi. Tässä mietin keinoja, miten voi muuttaa ajattelutavan; onko se jooga, tantra vai enkelit? Katsoin juuri Veitolan ohjelman Kirsi Salon kotona. Tämä kova bisnesnainen, KTM, on vaihtanut elämäntapansa siihen että tekee nyt sitä mitä haluaa tehdä. Hän vaikutti tyyneltä. Voi kun voisin, mihinkään ismiin hurahtamatta, vain osata nauttia siitäkin, että ei tee mitään, tai ainakin nauttia vain harrastuksista.


    • apinattt

      Voin hyvin 46 vuotta sitten jätin Suomen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      295
      6902
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      56
      2128
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      33
      1571
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      25
      1371
    5. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      71
      1117
    6. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      105
      1073
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      329
      979
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      15
      803
    9. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      45
      786
    10. Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?

      Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak
      Maailman menoa
      274
      777
    Aihe