Elämme ay-liikkeen aiheuttamaa kurjuutta. Kiristämällä saadut ylisuuret palkankorotukset ovat johtaneet 20% korkeampiin palkkakuluihin kuin kilapilijamaissa ja vientimarkkinoilla ei pärjätä. Vienti ei vedä. Lisäksi palkankorotukset annettiin myös valtion ja kuntie ..tun suurelle tehottomalle virkamiesjoukolle, minkä takia menot ovat selvästi tulja suuremmat ja Suomi velkaantuu. Elämme ay:n aiheuttamaa lamaa.
Miksi tuet ay-toimintaa 500 eurolla vuodessa, kun ansiosidonnaisen saat Loimaan kassasta 200 euroa vuodessa? Miksi tuet Suome tyrannisoivaa liikettä, jonka johtajat kuittaavat lähes 20.000 kuussa palkkaa, tekevät töitä parin vuoden välein, "ei nyt ehdi" -kommentteja, eikä heillä ole muuta agendaa kuin palkojen nosto ja poikkiteloin olo. Laittomia lakkoja jne. ...tana. Hävytöntä, kun eläkeläiset ja työttömät joutuvat osiltaan maksamaan ay-jäsenmaksujen verovähennyksen. Ei ole oikein. Tuo 200 miljoonaa tarvitaan valtion kassassa. Vähennysoikeus poistettava. Turhaa ja kehitystä vastustavaa joukkoa. Aina vastaan. Aina poikkiteloin. Kaksi vuotta SDP ei uskaltanut tehdä hallituksessa mitään SAK:n takia. ay-lamassa ollaan. ...kele!
Miksi tuet ay-toimintaa 500 eurolla vuodessa, kun ansiosidonnaisen saat Loimaan kassasta 200 euroa vuodessa? Miksi tuet Suome tyrannisoivaa liikettä, jonka johtajat kuittaavat lähes 20.000 kuussa palkkaa, tekevät töitä parin vuoden välein, "ei nyt ehdi" -kommentteja, eikä heillä ole muuta agendaa kuin palkojen nosto ja poikkiteloin olo. Laittomia lakkoja jne. ...tana. Hävytöntä, kun eläkeläiset ja työttömät joutuvat osiltaan maksamaan ay-jäsenmaksujen verovähennyksen. Ei ole oikein. Tuo 200 miljoonaa tarvitaan valtion kassassa. Vähennysoikeus poistettava. Turhaa ja kehitystä vastustavaa joukkoa. Aina vastaan. Aina poikkiteloin. Kaksi vuotta SDP ei uskaltanut tehdä hallituksessa mitään SAK:n takia. ay-lamassa ollaan. ...kele!
Vastaukset 16
Vanhimmat
"ottaavähänpäähän" Niin minuakin kun lukee ton viestisi. Sen takia ottaa päähän,miksei kukaan ole toimittanut aloitajaa mielisairaalaan. Suomella menee huonosti,kun tommset hullut saa olla vapaana.
Luulen kuitenkin et aloittaja on pehmeässä kopissa,ja jostain varastanut tietokoneen.
Onneksi kohta tulee hoitaja,joka ottaa tietokoneen,ja tökkää myrkkypiikin persiiseen.Se on tommosen hullun loppu.
Katso peiliin.
Ay loiset ovat yhteiskunnan syöpä.
onneksi syöpä johtaa kuolemaan...
Eiköhän hallitus keksi jotain hauskaa myös joutomiehille. Leikataan avustuksia, leikataan oikein reilusti jos risusavotta ei kiinnosta,ym,ym.
Mitä varten ay- liike ja SDP ajoi Suomen Euroopan unionin jäseneksi kun nytkään vienti ei vedä ja ennätys määrä tyhmiä duunareita on ilman työtä?
Luulin että siksi menimme unioniin että se takaisi toimivat sisämarkkinat!
Mitä tietää sähköasentaja kansantaloudesta? Mitä tietää trukkikuski taseista ja tuloslaskelmista tai vientikaupan tekemisestä Kiinassa ja Intiassa? He osaavat sanoa yleislakko. Mitä se auttaa, kun elämme ay-liikkeen aiheuttamassa lamassa? Jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, niin olisi paras olla hiljaa. Kriisitilanne ja erityisesti kriisijohtaminen tuo esiin ihmisten sivistystason.
"isänmaanpuolesta "
"Jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, niin olisi paras olla hiljaa"
Niin, miksi sitten kirjoitit viestisi.?
Ei liene trukkikuskin vika jos tavara ei kelpaa. Jos sinua kiinnostaa alkaa hinnalla kilpailemaan niin totuttele vaikkapa foxconin palkkatasoon ja tyydy siihen. Ei ongelma ole työssä olevat ja työtä tekevät vaan se että niin moni haluaa osuutensa työn tuloksista.
Se oli niin että ay- liike sai porukkansa äänestämään Suomen Eu- lamaan mukaan. Toivottavasti moni äänestänyt saa tätä lamaa katsoa kotisohvaltaan!
Muutamia satoja ”pistelakkoja” tulee ennen vuoden 2016 sopimuskatkoa. Toivoisin, että pistelakot kohdistettaisiin pörssi yrityksiin ja nimenomaan vienti sektorille.
Vuoden 2016 sopimuksettomassa tilassa sitten voitaisiin portaittain aloittaa satamat, rekkaliikenne, öljynjalostamot, energian- tuotanto ja jakelu…….poliisithan on jo lakossa
Tietenkään nämä yhdistykset eivät paljonkaan voi vaikuttaa, mutta kuitenkin jos kokeltaisiin?
Opettele ensin yhdyssanojen kirjoitus tai saat mennä ensimmäisenä lakkoon!
"...johtaneet 20% korkeampiin palkkakuluihin kuin kilapilijamaissa "
Mainitse pari maata.
"...ansiosidonnaisen saat Loimaan kassasta 200 euroa vuodessa? "
Mitä vittua ?? Eihän YTK:n jäsenet ole työttöminä. Palkat ovat huomattavasti enemmän kuin TES määrää. Ainakin jos palstan juttuihin on uskomista;)
Suomen huonon talouden ja huonon kilpailukyvyn on saaneet aikaan nämä vapaamatkustajat jotka kuuluu YTK. Saavat korkeaa palkkaa ja muita etuja. Mahtaako edes YTK kuuluva siivooja tehdä työtä alle kansanedustajan palkan?. Näin voi päätellä täällä olevista kommenteista. Ovat niin hyviä työntekijöitä, tekevät varmaan 20 kertaa enemmän työtä kun liittoon kuuluvat.
Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14-päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 vkkoon.
Näin meillä
Meikäläinen yrittäjä asiakaskunta vientiteollisuus saa painaa duunia täpöillä vienti vetää. No taidan olla poikkeus? Eu ja kaukaisemmatkin maat ostaa tuotteita ei ihan huipputahtiin mutta kuitenkin. Surullista katsella pikku kaupunkien ja kirkonkylien keskustaa tyhjää tilaa yllinkyllin. Ay liike kyllä sahasi oman oksansa totaalisesti!