Hard Racing White syyskäsittely

"Kumpi parempi" riippuu tietysti siitä, miltä kannalta asiaa ajatellaan. Maalinvalmistajan ja myyjän kannalta on parempi, että maalataan joka vuosi ja käytetään ohentamatonta maalia. Veneenomistajan kannalta on parempi, että maalia käytetään ainoastaan vähin mahdollinen määrä. Jos pohjassa on antifouling-maalia jäljellä, paikkamaalaan ohennetulla maalilla kuluneimmat kohdat. Jos pinta on kauttaaltaan kunnossa, en maalaa uudelleen.

Eikö painepesun tarkoituksena ole poistaa ainaostaan se levä limakerros, joka kesän aikana on tarttunut veneen pohjaan? Miksi painepesurilla pitäisi pestä pois maalia?
Itse käytän Interin Micronia, joka myös on "itsekiillottuva" kuten Hempelin Mille. Painepesurin suihkun säädän niin, ettei maalia huuhtoutuisi lainkaan pois.

Itse maalaan ohennettuna hyvälaatuisella vaahtomuovirullalla. Näin tehden saa niin sileän pinnan mitä maalaten voi saada. Sileällä pinnalla on etuna mm pienempi maalinkulutus. Kova maali ei kulu pois joten paksuutta kertyy lisää mikäli ei hio. Hionta mielestäni kannattaa tehdä imuriin liitetyllä hiomakoneella kunnollisen hengityssuojaimen kanssa. Saa ainakin osan hiomajätteestä talteen.
Alun perin oli tarkoitus maalata valkoisen kovan maalin päälle erivärinen pehmeä mutta huomasin että kova maalin kanssa ei sotke paikkoja kuin esim. Millen kanssa tuppasi käymään. Menisikö sitten vähemmän maalia jos vain paikkailisi itsekiillottuvaa sieltä mistä on kulunut?

Ohentaen kirjoitti:

Itse maalaan ohennettuna hyvälaatuisella vaahtomuovirullalla. Näin tehden saa niin sileän pinnan mitä maalaten voi saada. Sileällä pinnalla on etuna mm pienempi maalinkulutus. Kova maali ei kulu pois joten paksuutta kertyy lisää mikäli ei hio. Hionta mielestäni kannattaa tehdä imuriin liitetyllä hiomakoneella kunnollisen hengityssuojaimen kanssa. Saa ainakin osan hiomajätteestä talteen.
Alun perin oli tarkoitus maalata valkoisen kovan maalin päälle erivärinen pehmeä mutta huomasin että kova maalin kanssa ei sotke paikkoja kuin esim. Millen kanssa tuppasi käymään. Menisikö sitten vähemmän maalia jos vain paikkailisi itsekiillottuvaa sieltä mistä on kulunut?

Lue lisää

Varmastikin kannattaa myös lukea maalinvalmistajan käyttöohjeet. Esim. itsekiillottuvan Micron EU:n ohjeissa todetaan maalauksen riittävän 24 kk ajaksi. Maalauksen voi tehdä vaikkapa 12 kk ennen vesillelaskua.
Kovien antifouling-maalien pinta pitää hioa, "aktivoida", ennen vesillelaskua.

Itse olen todennut, että itsekiillottuvan pohjamaalin antifouling-teho kestää yli 2 vuotta (Micron). Kuluneisiin kohtiin paikkamaalaus ohennetulla maalilla tulee aiheelliseksi vasta parin kauden jälkeen (kauden aikana olen purjehtinut 3-4000 mpk). Jos itsekiillottuvan maalin pesee pois painepesurilla tai hiomalla, pitää tietysti maalata uudelleen. Mutta onko painepesuriin hiomiseen edes todellista tarvetta, jos maalikerros ei ole liian paksu? Limakerroksen voi pyyhkiä pois ilman painepesua. Jos pohjan maalaa joka vuosi, maalikerros tietenkin paksuuntuu, alkaa lohkeilla ja pohjaremppa tulee aiheelliseksi ehkä jo 5 vuoden päästä!

Eivät varmasti kerää. Siksi työ pitää tehdä hallissa tai muuten sellaisessa tilasa, josta aineet ei imeydy maahan tai tuuli vie niitä mukanaan.

Meri ko ei ole luontoa?

Silikonipohjaisten maalien antifouling-teho perustuu siihen, että pohjan liukkaus vaikeuttaa eliöstön takertumista. Maalin teho saattaisi kestää 8-10 vuotta eikä aiheuttaisi ympäristöongelmaa kuten biosiideihin perusruvat pohjamalit.
http://www.seacoat.com

Hempel markkinoi huviveneille Silicone-pohjamaaliaan. Onko kellään kokemuksia?
http://www.bainbridgemarine.com/PDFdocuments/PRD-010094 - SilicOne Brochure.pdf


Tässä on monipuolista yleistietoatietoa antifoulingien stardardeista ja tehoista merenkulun eri aloilla. Kysymyshän ei koske pelkästään huviveneitä!
http://www.environment.gov.au/system/files/resources/00cbf46f-06e7-44c7-8ff5-eb25d4ca3481/files/antifouling-framework.pdf

Kehitys on sentään koko ajan kulkenut parempaan suuntaan! Muistat varmaankin kuinka 1960-luvulla pohjamaalit olivat todellisia myrkkymaaleja. Jopa arsenikkia käytettiin vaikuttavana aineena. Se kiellettiin ja tilalle tuli ympäriställe vaarallisia tinayhdisteitä, jotka myös kumuloituvat. Sitten ne kiellettiin ja palattiin kupariin, mutta pohjamaalien kuparipitoisuuksia on jouduttu vähentämään. Kupari ei ole ympäristölle turvallinen. Esim. runsaasti kuparia sisältänyt teflonpohjainen VC17 kiellettiin. Uusi, vähemmän kuparia sisältävä VC17 pohjamaali ei ole yhtä tehokas, mutta on sallittu jopa Itämerellä.
Coppercoat on ollut markkinoilla yli 10 vuotta, mutta ei näytä olevan Suomessa sallittujen antifoulingien listalla (Tukes).

Itse arvaisin, ettei antifouling-kysymystä ratkaista millään biosiidilla, jota kuparikin edustaa. Veikkaisin, että laivojen pohjiinkin jo kokeilusssa olevat maalin "pinta-aktiivisuuteen" tai "liukkauteen" perustuvat tuoteet tulevat syrjäyttämään kuparin.

Kertomasi hollantilaiset käytännöt ovat tulossa meillekin. Oman veneseurani telakointipaikalla on vaadittu maalijätteiden keräämistä muovipressun avulla ja hiomakoneiden kytkemistä imuriin.
Menee varmastikin vuosia ennenkuin Suomessa on samanlaisia veneiden nosto- ja pohjanpuhdistusjärjestelmiä kuin vaikkapa Hollannissa tai Uudessa-Seelannisssa.

On veneenomistajallekin helppoa, jos travel-lift -nosturi vie veneet pohjan painepesurin ja maalinkeräyspaikan kautta telakointipaikkaan. Whangarein telakalla (NZ) homma kävi niin sujuvasti, että sovittuna aikana nostopaikalle saapumisesta kesti alle puoli tuntia siihen, että 40 ft vene oli pohja puhtaana telakoitu. Kotisataman yhteisnostoissa samaan asiaan kuluu koko päivä jonotuksineen ja pohjien pesuvedet valuvat yleensä maapohjaan...

Miten isoon veneeseen menee 3 kg ja vielä vuodessa? Itse olen käyttänyt VC Offshorea, jossa ainakin nykyisessä EU-mallissa näyttää olevan kuparioksidia 400 g/l. 35-jalkaiseen veneeseen menee hiukan yli 2 litraa, jossa siis vajaa 1 kg kuparioksidia. Maalaan 2-3 vuoden välein, joten n. 3 kg/10 v. Tietysti tilanne olisi toinen, jos laittaisi reilulla otteella 2-3 kerrosta joka vuosi, mutta ei se ainakaan Suomenlahdella ole tarpeen.

Erona Coppercoatiin siis on lähinnä kupari vs. kuparioksidi. CAS-tietojensa perusteella noissa ei taida olla merkittävää eroa ympäristöhaittojen osalta.

Coppercoatin sivuilla mainitaan hinnaksi ~800 € 35-jalkaiselle. Tuolla saan 5:n maalauskerran maalit VC Offshorea, joten aika sama hinta. Mistä tuo 5000 € tuli?

Ammattimiesten (hyvä telakka, joka myös toimii coppercoatin edustajana eteläisessä osassa alankomaita) tekemänä veneeni pohjaan laitettiin tänä kesänä coppercoat (5 kerrosta). Jalkoja 43 ja hinnaksi tuli tarvikkeille sekä työlle karvan alle 4 tonnia (sen jälkeen kun pohjatyöt eli skrapaus ja hionta mattagelcoatille oli jo tehty). Seppomartin hinta-arvio ei ole siten pahasti pielessä. Kuulostaa ehkä kalliilta, mutta lähes puolet hinnasta on työn osuus - coppercoat itse muistaakseni taisi kustantaa noin 140e plus ALV litralta). Itse tehden tulisi siis halvemmaksi - ta sitten ei jos homma menee pieleen. Coppercoatin maalaaminen on jonkin verran tarkka operaatio: se kuivuu verrattain nopeasti mutta taas kuitenkin hurjan hitaasti. Kuivuu siten nopasti, että epoksia ja kuparitomua ei kannata sekoittaa kerralla kuin litran verran (veneeni pohjaan taisi kulua 12 litraa) koska muuten se ehtii jähmettymään levityskelvottomaksi liian nopeasti (noin tunnissa, hieman olosuhteista riippuen). Parhaan tartunnan takaamiseksi kerrokset tulisi laittaa toistensa päälle keskeytyksettä "nihkeälle pinnalle" eli käytännössä noin parin tunnin välein. Tästä syystä veneeni alla töitä teki kaksi kaveria pitkän päivän. Hitaasti coppercoat kovettuu taas siinä mielessä, että sen tulisi kuivua 96 tuntia ennen vesille laskua (olosuhteista riippuen jälleen). Parhaiten työ onnistuu hallissa - sateessa hommasta ei tule yhtään mitään (eikä sade ole hyväksi vähään aikaan maalaamisen jälkeenkään). Perinteisempiä anti-fouling maaleja levittelee helpommin itsekin, mutta kyllä niiden kanssakin aikaa ja rahaa kuluu, varsinkin kun se tuppaa olemaan jokavuotinen riesa. Kokemukseni coppercoatista ovat vielä turhan tuoreita voidakseni sanoa, että onko tuote "hintansa väärti". Toivottavasti on. Kymmenen vuotta pelkällä karhunkielellä hionta vuosittain kuulostaa oikein houkuttelevalta vaihtoehdolta, varsinkin mikäli eliöt pysyvät poissa. Uusintakäsittely kymmenen vuoden kulutta sisältää sitten kuulemma kevyen hionnan (ei gelcoatille asti) ja pari-kolme kerrosta coppercoatia.