Olen seurustellut vähän aikaa erään miehen kanssa. Hänestä on nopeasti tullut minulle tärkeä mutta en halua olla liian läheinen hänen kanssaan. Olen ikäänkuin koko ajan varuillani ja jos yhteiset suunnitelmat peruuntuvat haluaisin heivata koko suhteen mäkeen. Mistä apua oman asenteen korjaamiseen?
Jalka oven välissäkö
RunawayGirlfriend
1753
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Lopeta se nirsoilu. Varovainen pitää olla jos vaikka mies on pelimies eikä seksiä pidä heti harrastaa parin tapaamisen jälkeen vaan pihtaa ainakin 4 kk että näet haluaako mies oikeesti seurustella. Eikä kannata suunnitella liikaa monia juttuja vaan elää sitä arkea ensin ja tehdä normijuttuja. Jos mies ehottaa yhteenmuuttoa kahden viikon jälkeen niin se on todennäköisesti joku renttu.
Tarkoitin yhteisten suunnitelmien peruuntumisella vaikka illanvieton peruuntumista ja suunnitelmien muutoksia. En odota suhteelta vielä mitään sen kummempaa.
Olen vasta eronnut pitkästä suhteesta ja se varmaankin vaikuttaa.
En siis tiedä itsekään miten vakavan suhteen haluan, mutta vaadin silti toiselta täyttä sitoutumista. Mikäli hän päättääkin perua vaikka leffaillan, olen valmis sanomaan hänelle ettei ole luokseni tulemista jatkossakaan.
Sinä olet ap ristiriitainen, haluat olla lähellä, mutta pidät kuitenkin etäisyyttä. Pelkäät sitoutua, mutta toisaalta haluat sitoutua. En tiedä mitä voit tehdä muutakuin jutella sen toisen kanssa, jos sen kanssa pystyy juttelemaan. Et luota toiseen, syystä tai toisesta tiedän tuon tunteen, kun omassa parisuhteessa toinen aiheuttanut luottamuksen katkeamisen.
Mutta sitä en ymmärrä ollenkaan miten voit olla noin ehdoton. Kyllähän elämässä yllättäviä juttuja tulee kaikille ja joutuu perumaan menoja. Eri asia, jos kokoajan peruu tapaamiset sinun kanssa.
Itsekään en ymmärrä ehdottomuuttani, siksi täällä herättelemään keskustelua. En siis ole hänelle sanonut ajatuksiani, olen sanonut vain että nähdään sitten joskus toiste vaikka sisällä on kiehunut.
kilttiatm = parisuhdemies :DDDD (anteeksi, tuli kahvit näppikselle)
Tosi hyviä ohjeita, kyllä huomaa että on pitkä parisuhdekokemus...
Sinun täytyy kasvattaa sosiaalista JOUSTAVUUTTASI. Ymmärtää, ettet voi vaatia toiselta sellaista mitä et itse pysty tai halua antaa.
"En siis tiedä itsekään miten vakavan suhteen haluan, mutta vaadin silti toiselta täyttä sitoutumista."
Lopeta vaatiminen nyt heti alkuunsa. Ajattele, että toinen saattaa myös miettiä miten vakavaa suhdetta kanssasi haluaa. Entä jos hänkin tästä huolimatta vaatisi SINULTA täyttä sitoutumista?
"Mikäli hän päättääkin perua vaikka leffaillan, olen valmis sanomaan hänelle ettei ole luokseni tulemista jatkossakaan."
Ihanko totta? Jos mies merkitsee noin vähän sinulle, voit samalla lopettaa suhteen alkuunsa. Vai pelkäätkö hylätyksi tulemista miehen taholta? Oletko läheisriippuvainen? Todennäköisesti. Normaalisti ihminen näet ymmärtää, että koska tahansa saattaa tapaaminen peruuntua, ei siitä nokkiinsa kannata ottaa. Vaikka siitä harmistuisikin, tuollainen reagointi ei ole normaalia. Etkö kestä pettymyksiä? Asia tietysti erikseen, jos suunnitelmien ja tapaamisen muutoksia tulee jatkuvasti. Onko sellaista vielä ollut? Koska et ole vielä jättänyt miestä?
Oletteko sopineet seurustelusta ja siitä mitä sillä teidän kohdalla tarkoitetaan? Monesti pari ei puhu tarpeeksi suhteen laadusta ja miten sitä hoidetaan. Mitä kumpainenkin suhteelta odottaa.
Olisiko tässä kyse omasta riittämättömyyden tunteestasi? Ajattelet ehkä, ettet ole rakkauden arvoinen ja suojelet itseäsi?
Mieti, millainen ihminen haluaisit tässä suhteessa olla ja mitä haluaisit toiselle antaa. Sitten alat miettiä, miten konkreettisesti toimit, jotta saavuttaisit tämän. Valinta on sinun. Tunteiden mukana ei ole pakko ajautua vaan voit itse hallita tekojasi.
Jos mies peruu treffit, älä vajoa katastrofiajatteluun vaan ota faktat faktoina ja yritä löytää vaihtoehtoisia selityksiä. Jos mies peruu leffaillan, hänellä todennäköisesti on oikeasti muuta menoa. Älä tulkitse miehen puolesta. Kun tapaaminen peruuntuu, mitä tunnet? Harmia, pettymystä, vihaa, hylätyksi tulemisen pelkoa? Mieti, miksi tunnet niin ja onko tunteille oikeasti perusteita. Voisitko vaihtaa näkökulmaa?
Tässä oli paljon tutun kuuloista. Tiedän että hän peruu tapaamiset varsin hyvistä ja ymmärrettävistä syistä mutta silti hermostun. Hermostumista en tietenkään hänelle näytä mitenkään.
Pelkään, että jos emme näe riittävän usein tai paljon, niin minulle herää tunne ettei tästä mitään tule ja lähden karkuun. Sillä tavoin olen pilannut muutaman sinänsä hyvän suhteen menneisyydessäni.
Mies on mielestäni sitoutunut suhteeseen ja osaa silti pitää kiinni omista menoistaan. Näin terveellä pohjalla alkava suhde on minulle uutta ja toisinaan säikähdän omaa sitoutumisen haluani ja sitä, kuinka paljon mies on valmis vuokseni tekemään. Myös niinä hetkinä tekee mieli ottaa hatkat.
Stellarialla oli hyvä vastaus. Pelkohan tuossa on takana, pelko pettymyksestä, riittämättömyydestä, siitä että sattuu kun tulee hylätyksi. Ikävä kyllä, sillä tavalla myös varmimmin saa suhteen loppumaan (mikä vahvistaa entisestään pelkoa hylätyksi tulemisesta). Voi kun olisikin tarjota helppo konsti tuon pelon voittamiseksi. Toivottavasti voit puhua miehelle epävarmuudestasi. Liikaa ei kannata orastavaa suhdetta kuitenkaan kuormittaa vuodatuksilla.
Jatkan vielä. Parisuhde on aina riski, mutta jos jotain haluaa, on uskallettava ilmaista toiveensa ja myös itse antaa. Se, mitä tuntee jossakin tilanteessa, ei ole (koko) totuus tilanteesta. Anna itsellesi lupa tuntea, mutta mieti, mistä tunne oikeastaan kumpuaa.
Parisuhteessa pitää laittaa itsensä likoon, kävi, miten kävi. Tietysti se pelottaa. Mutta jos ero tuleekin, ei se tee ihmisestä huonoa. Voi todeta, etteivät kumppanit olleet toisilleen sopivia. Pettymyksiltä ja surulta ei kukaan elämässä välty, mutta turha niitä etukäteen on elää.
Ihan oikeasti, kannattaa pysähtyä miettimään, millainen ihminen/kumppani haluaa olla ja pyrkiä aktiivisesti tavoitteitaan kohti, pienillä käytännön teoilla. Totuttuja tapoja voi muuttaa.
Hei.
Seurustelu on aikaa, jolloin näyttäytyy, mitä suhteesta pidemmän päälle syntyy. Toiseen ja omaan itseen tutustutaan eri vaiheissa ja selviää, ollaanko valmiita molemminpuoleiseen sitoutumiseen, onko elämässä tarpeeksi yhteisiä päämääriä ja millaiset ovat odotukset parisuhdetta kohtaan.
Ihminen helposti ihmissuhteissa lankeaa itsekkyyteen. Kirjoititkin, miten vaadit kumppaniltasi tarkkaa suunnitelmien pitämistä, mutta itse et ole sitoutunut. Jotkut ihmiset ajattelevat esimerkiksi, että puolison pitää olla uskollinen, mutta ei ole niin väliä, jos itse en vaikka aina olekaan. Ihminen on taipuvainen puolustelemaan asioita itselleen edulliseen valoon. Valitettavasti tämä johtaa valtakuvioihin, joissa todellinen kohtaaminen ja vastavuoroisuus on mahdotonta. Valtasuhteissa on kyse kontrollista, alistamisesta ja toisen säännöillä menemisestä. Se saattaa toimia hetken, mutta ei mahdollista tervettä parisuhdetta.
Pohdit myös, onko hiljattain päättyneellä seurustelullasi sellainen vaikutus, että et ehkä siksi tahdo sitoutua.
Suosittelisin, että pysähdyt elämäsi ääreen ihan rauhassa, mieluiten vaikka matkusta mökille yksin miettimään, ilman toisten ihmisten vaikutusta itseesi. Mieti päättyneitä seurustelusuhteitasi. Mistä niissä oli kysymys, miksi ne alkoivat, miksi päättyivät. Mitä opit niiden aikana itsestäsi? Mitä odotat tulevilta parisuhteiltasi? Voiko tämän nykyisen kanssa olla aidosti samansuuntaiset odotukset.
Jos avoimesti tutkailet elämäsi suuntaa, tiedät kyllä, jatkaako seurustelua vai lopettaako se. Jos jatkat, se vaatii avoimin sydämin suhteeseen panostamista ja valtakuviosta luopumista. Toista ihmistä ei voi kohdella kuin omaisuutta tai häntä ei voi pitää roikkumassa. Parisuhde vaatii molemminpuolista kunnioitusta. Oletko valmis siihen? Vai onko terveellisempää elää muutama vuosi itsekseen ja katsoa, mihin suuntaan kasvaa?
Merja, diakoni
"Jos jatkat, se vaatii avoimin sydämin suhteeseen panostamista ja valtakuviosta luopumista. Toista ihmistä ei voi kohdella kuin omaisuutta tai häntä ei voi pitää roikkumassa. Parisuhde vaatii molemminpuolista kunnioitusta. Oletko valmis siihen? Vai onko terveellisempää elää muutama vuosi itsekseen ja katsoa, mihin suuntaan kasvaa?"
Olipa upeasti kirjoitettu!
Tänään taas yhteiset suunnitelmat kariutuivat. Tätä siis tapahtuu aika usein, noin puolet tapaamisista peruuntuvat tai mies tulisi luokseni hyvin myöhään illalla ja lähtee taas ajoissa menoihinsa. Viikolla sama tilanne, silloin päivät menevät toki molemmilla töissä.
En halua olla vain yöseuraa, vaan toivon että hän voisi näyttää välittämisensä myös päiväsaikaan viettämällä aikaa kanssani.
En uskalla luottaa, että hän kykenee tähän enkä uskalla suoraan sanoa, koska edellinen suhde hänellä kaatui naisen rajoittavuuteen. Voin kai kuitenkin olettaa että parisuhteeseen kuuluu muutakin, kuin yhteiset yöt?
no voit odottaa, eihän se tunne kiva ole että toinen käy vaan pussit tyhjäämässä! ja miten mies peruu tapaamiset? sovitte varmasti ( vai vähän sinnepäin) näkevänne ja sitten jos jotain muuta (=parempaa?) ilmenee, mies peruu?? Puhuuko mies me-muodossa ja tulevaisuudesta ? ja tuokin on hälytysmerkki, että on jo varoittanut että nainen ei saa rajoittaa...mutta jokaisella on kuitenkin oikeus ne omat rajat laittaa..ja niin, sitä seksiä ei kannattaisi heti aloittaa.
oletteko tapailusuhteessa vai jo sopineet ettei muita ole?? (aika oleellista myös)
Juuri noin ne perumisen tapahtuvat, ollaan selvästi jotain sovittuna yleensä kaverit ajavat eteen. Ja hän puhuu paljonkin yhteisestä tulevaisuudesta, minä siinä ehkä enemmän jarruttelen.
En halua pelata pelejä hänen kanssaan, eli tapaan tietysti jos minulla aikaa on. Tosin nytkin, kun hän on muuttanut suunnitelmia, olen valmiina lähtemään karkuun koko suhteesta. Pelkään että tässä tulee sattumaan. Mutta se riskihän on suhteessa otettava, niinkuin joku tässä ketjussakin taisi jotenkin mainita.
Yritän silti muistaa myös oman arvoni. Ei kai kaikkea kipua tarvitse kestää.
Vaikka hän puhuu yhteisestä tulevaisuudesta, niin älä luota siihen, katso hänen käytöstään, koska jos jo nyt hän menee kavereidensa kanssa ja jättää sinut paitsioon sekä käy vain luonasi pillulla, niin asiahan on ilmiselvä. Ja jos edellinen tyttöystävä on ollut rajoite, niin mies ei vain halua sitoutua. Toiseen sitoutuminen on kiinni omasta halusta, joustoista sekä kompromisseistä, kukaan ei ole kenenkään rajoite toimivassa parisuhteessa. Itse suosittelisin olemaan ihan yksin jonkun aikaa, koska jos olet vasta eronnut niin et ole ehjä ihmisenäkään, joten et ole edes valmis mihinkään vakavaan seurustelusuhteeseen. Ei kannata itse hyväksi käyttää toista, eika antautua toisen hyväksikäytettäväksi vain pelkän seksin vuoksi.
niin ja yksi tärkeä juttu...älä ole aina saatavilla!!!! pidä tiukasti omista menoista kiinni ja jos mies peruu niin katsokin että olet itse yhtä kiireinen tapaamaan uudestaan. Mies ei arvosta jos tottuu siihen että nainen on aina saatavana eikä peloissaan vaadi mitään, edes perusjuttuja..se päätyy aina hyväksikäyttöön.