Pitkään kestänyt liitto

On kohtalotovereita. Elämässä on,,,vaikeuksia ja ne heijastuu kotielämään tiedostamatta. En lähtisi kuitenkaan kiristämään erolla,se on viimeinen vaihtoehto. Tee kaikkesi!

Vähän samanlaista meillä. Minulla ei kuitenkaan oma mielenterveys siitä ole horjunut, vaan ainoastaan kunniotus miestä kohtaan kadonnut. Olen päättänyt jättää miehen kommentit ja mielenosoitukset omaan arvoonsa. Puhiskoot itsekseen puhumattomuutensa kanssa, hänen ongelmansa, ei minun. Minä keskityn hyviin asioihin elämässäni, käyn lenkillä, pidän yhteyttä lapsiimme ja ystäviini jne. Katselen, jospa tämä olisi tilapäistä. Jos niin ei ole, sitten täytyy tietenkin ruveta miettimään radikaalimpia vaihtoehtoja.

Et kertonut, että kuinka suuren virheen teit. Vaihdoitko tv-kanavaa juuri silloin kun hän katsoi urheilua, vaiko jonkun muun vastaavan "virheen" vuoksi olette ajautunut tähän tilanteeseen?
Oletko pettänyt tai loukannut häntä?
Veljelläni oli sama tilanne aikoinaan. Hänen vaimonsa valitteli puhumattomuutta. Mutta selvisi myöhemmin, että vaimo oli pettänyt häntä useastikin. Koska asumme pienessä kylässä, niin kaikki tietävät toisten asiat paremmin kuin henkilö itse. Veljeni oli saanut vihjeitä ja minäkin olin sellaista kuullut, vaan en tohtinut kertoa veljelleni mitään. Veljeni muuttui puhumattomaksi ja huhuista huolimatta päätti yrittää jatkaa liittoa lasten vuoksi. Ero tuli kuitenkin, kun vaimo tartutti sukupuolitaudin puolisoonsa.
Miksi jotkut ihmiset haluavat sitoutua vaikka on "haku päällä" jatkuvasti? Eivätkö he tajua, että rikkovat jonkun ihmisen elämän?

Tällä vuodatuksella en tarkoita, että se koskisi sinua, koska en tiedä taustoja tähän ongelmaan.

Mikä on miehesi ikä ?

Hei nähnyt,

Surullista, että miehesi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Ymmärrän hyvin, että alat olla väsynyt tilanteeseen. Jäin miettimään, mistä miehesi käyttäytyminen alkoi? Onko taustalla joku tapaus, josta kaikki alkoi?

Vaikka sanot, että et kaipaa neuvoja, mietin, luuletko että solmua vielä mahdollista avata?

Toivottavasti jaksat.

Vilppu H.
pappi

Kuulehan aloittaja; kohtalotovereita sinulla on enemmän kuin laki sallii. Jostain kummallisesta syystä kaikki naiset, vaimot, eivät vain avaa sanaista arkkuaan 'julkisesti'. Syystä tai toisesta.

Minulla on myös mies, joka on aina oikeassa ja siitäkin huolimatta, että monta kertaa pystyn todistamaan, ettei hän ole. Mulla ei ole aikomustakaan horjuttaa mielen terveyttäni sillä, että joku luulee olevansa aina oikeassa ja jotenkin viisaampi ja fiksumpi kuin muut. Se on hänen ongelmansa, johon itselläni ei ole osaa eikä arpaa.

Jos mieäs ei puhu, anna olla puhumatta. Mököttäköön vaikka hamaan maailman tappiin asti, omapa on mokansa. Porskuta sinä eteenpäin siitä huolimatta ja välittämättä.

Onko ap miehesi viime vuosina muuttunut kuvatun laiseksi vai ollut aina tuollainen? Jotenkin vaan tuntuu, että tuolla taustalla on jotkut muut asiat, jotka kaihertavat. Tietysti tilanne voi olla sellainen, että olet pitkään kestänyt tilannetta ja sinulla on nyt sitten mennyt mittari yli (toivottavasti tilanne ei ole näin pitkällä). Itse terapiaa käyneenä voin sanoa, että menkää mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään terapiaan. Jos kommunikaatiotapanne kärjistyy ja asettuu tiettyyn virheelliseen uomaan liian pitkäksi aikaa voi tilannetta olla mahdoton korjata. Itse olen tehnyt sen päätöksen, että tulevaisuuden parisuhteessa (jos kumppania edes löytyy) käytäisiin parisuhdetta huollattamassa säännöllisin väliajoin, sillä mielestäni parisuhde vaatii huoltoa ja se ei ole sama asia kuin työtä, mutta vaivannäköä kyllä.