Puolisollani on *tekstarisuhde* reilusti nuorempaan mieheen.Suhteeseen liittyy toki myös tapaamisia jo pelkästään sen vuoksi,että työpaikka on sama,mutta tapaamisia on työajan ulkopuolellakin.Tätä on kestänyt jo 3 kk ja puolisoni väittää suhteen olevan pelkkä kaverisuhde josta ei voisi muuta tullakkaan.Tiedän kuitenkin,että tapaamisissa on tehty muutakin kuin pidetty *kädestä*.Olisiko jollain hyviä neuvoja mitä kannattais ajatella asiasta tai tehdä.
NEUVOJA KAIVATAAN
MASTER10
171190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
miten herran jumala joku voi vielä pyytää neuvoja tällaisiisn tapauksiin täälä, itse parisuhteessa elävänä en katselisi päivääkään tollaista vaan laittaisin kävelemään. ei herran jumala tolla sinisilmällisyydellä ei elämäs pitkälle pötkitä. itse ehkä olen liiankin mustasukkainen mutta parempi näin, kun ei vaan sairaudeksi mene. kuule sinua kehottaisin sanomaan naiselle suorat sanat ja varsinkin kun näytät olevan asiasta niin varma.
Tarkennetaan vielä tilannetta siten,että yhteistä taivalta on takana 20v. Ja kolme yhteistä lasta antaa tilanteeseen vähän perspektiiviä.Sekin on vielä sanottava että puolisoni on kriisissä läheisen poismenon takia ja perustelee suhdetta sillä että saa muutakin ajattelemista.Ole siinä sitten paska jätkä ja sano ettei se nyt passaa kun kyse on *vain*tekstarikaverista.
Puolisosi perustelee tekemisensä erityisen huonoin perustein! Miksei hän oman puolisonsa tukea tarvitse läheisensä poismenon jälkeen?? Miksi avioliiton ulkopuolinen suhde siinä asiassa auttas? Hei haloo...muijas tekee jokatapauksessa väärin. Kerro se hänelle. Vaadi valitsemaan. Tai päätä itse suhde. Näyttää siltä, että pitää sinua ihan itsestäänselvyytenä, helppona nakkina. Ei hän tunnu sinus kyllä juuri arvostavan. Ota asia pian puheeksi!
Missään tapauksessa ei pidä VAATIA mitään; SIITÄ lähtee kaikki menemään päin prinkkalaa. Master 10 (tms) on fiksu kun ei hötkyile ja suhtautuu vaimonsa puuhiin asiallisesti. Siihen ei kuka tahansa pystykään.
Minulla on myös varsin paljon itseäni nuorempi "poikaystävä", 20 vuotta yhteistä taivalta mieheni kanssa ja lapsia. Toivottavasti saat hiukan perspektiiviä asiaasi, kun sanon, etten todella tiedä mitä tekisin jos mieheni (jota rakastan)sanoisi, ettei moinen suhde passaa ja kieltäisi minua tapaamasta tuota nuorta miestä. Saan tuolta poikaystävältäni jotain sellaista mitä en ole koskaan saanut keneltäkään, en mieheltänikään. Kunpa pystyisin edes määrittelmään mitä, mutten pysty. Tunteita ei niin vain määritellä.
Ihmettelen tuota asiaa,että miehesi ei pysty antamaan sinulle mitä? Onko suhteesi vieraaseen intiimi?Pystyisitkö sallimaan myös miehellesi samanlaisen suhteen?
Itse en ihmettele enää mitään. Ystäviltä saa kaikkea sitä mitä ei saa yhdeltä ja samalta ihmiseltä.
Suhteeni vieraaseen ei ole intiimi kuin henkisesti ja se on vaivaa hetkittäin itseänikin.. Pakkohan minun olisi "sallia" samantapainen suhde miehellenikin. Ei olisi reilua muuten.
En tiedä, mitä peliä kukakin pelaa, mutta itse koen, että parisuhteessa eletään parisuhteessa.
Mikäli lähdetään pelaamaan uusiin suhteisiin, niin silloin on sovittava pelisäännöt yhdessä. Molemmat hyväksyy ne tai sitten.....
Kiertoon tollaset ämmät...ja mieluummin heti
Itse olen läpikäynyt miehenä saman paskan. Loppuun asti väitti exäni pitävän vain tekstiviestikontakteja ja soittelevan kuulumisia. Eihän siinä ole mitään pahaa, on sitten mies tai nainen.
Heitä haaste, ja sano, että haluat tavata tämän kaverin, jotta tiedät, millainen hän on ja olisihan se mukavaa, kun tämänkaltainen ystävä saisi kasvot. Jos ei ole mitään hävettävää, niin esittelee varmasti. Muuten ei ikinä ja tod. näköisesti salailee ja piilottaa myös muuta ystäväpiiriään.
Minä ainakin opin ajan kanssa, että olin sinisilmäinen rakastunut haaveilija, jolle totuus lopulta kaatui vahvana päälle, ja silloin kaikki selvisi.
Otin eron ja vaadin omaisuutemme nopeasti jakoon. Tämä luojan kiitos onnistui ja pystyimme myös sopimaan jälkikasvun huoltajuudesta.
Kun eron jälkeiset ekat viikot oli ohi, niin olin helpottunut ja tunsin saavani nukkua rehellisenä ja synnittömänä yöni rauhassa. Tiedän myös, että vaikka kuinka olisi yritetty, niin ei olisi saatu mitään aikaan enään liitossamme ja lapsetkin olisivat vain kärsineet riidoistamme.
Kaveri on tunnettu *kodinrikkoja* jolle tämä suhde ei ole ensimmäinen.Edellinen kesti 8kk jonka jälkeen nainen jolla on pieni lapsi miehineen muutti paikkakunnalta,koska mies ei kestänyt suhdetta ja joutui todella syvään kriisiin.Joten kaverilla on kasvot ja toimintatapa etsiä varattuja naisia ja sotkea muiden asiat.Ettei totuus unohtuisi on hänkin varattu ja avoliitossa.
tiedät että tapaamisilla on muutakin "kuin pidetty kädestä"????
Siitä tiedän,kun puolisoni tunnusti kaiken ja ainoa asia mikä esti *loppuun* asti menon oli kuukautiset!
Moi
Pohdi seraavia sanoja. Vaimosi ei vienyt asiaa loppuun, joten kukaan muu ei ole häntä pannut, jos se nyt niin tärkeää. Hänellä jo nyt tuskat ja tuntuu katuvaiselta.
Minä annoin ja pystyin antamaan anteeksi ns. yksittäiset syrjähypyt, mutta liittomme tuhosi lopulta vaimoni pidempi seurustelusuhde, johon kuului myös seksi. Kun pohdin eron syitä, niin ei panot suhdettamme kaatanut. SUHDE KUOLI SIIHEN, KUN EI OLLUT ENÄÄN MITÄÄN MIHIN LUOTTAA JA MIHIN VOISI USKOA.
mieskone
kuitenkin kun puolisosi tunnusti, tavallaan.. Mutta että "vain kuukautiset esti"... hmmmmmmmm. Olisiko se sittenkin ollut JÄRKI?? Kuullostaa vähän tekosyyltä ;D.
...ja vähän äkkiä!!
Tapahtumien saatua vähän etäisyyttä on ajatuksetkin selkiämään päin.Kaikesta huolimatta maltti on valttia tässäkin tapauksessa.
Olen päättänyt antaa puolisolleni "aikaa" selvittää ajatuksensa ja tarpeensa.
Otan vähän etäisyyttä häneen ja annan tilaa "hengittää" enkä meinaa ahdistella asialla,koska jokaisessa parisuhteessa on kriisejä mitä erinlaisemmista asioista ja meidän 20 vuotta on sisältänyt niitä molemmita puolilta.
Tavallaan uskon ja kunnioitan puolisoani,enkä usko hänen loukkaavan tarkoituksella minua tekemisillään vaan nyt hänellä on elämässään menossa vaihe jonka vain hän itse voi selvittää.
Siinä ei käskyt tai määräykset aiheuta mitään hyvää.Saatan olla myös väärässä,mutta muita vaihtoehtoja asian ratkaisuun ei ole.
Vain aika näyttää menetänkö rakkaan puolisoni vai päädymmekö jatkamaan parisuhdettamme entistä vahvempina.
Kiitos kaikista kommenteista!