Ajat muuttuvat ja tyyli niiden mukana, mutta ei välttämättä kaikessa parempaan. Musiikki on yksi sellainen asia. 1960-luvulla tehtiin valtava määrä upeita kuolemattomia klassikoita joita tulkistivat sellaiset hienot tähdet kun Dionne Warwick, Dusty Springfield, Cilla Black, Andy Williams,... ja list goes on. Noissa tuon ajan kappaleissa oli sellaista sielua, sydäntä ja kauneutta etten löydä lähellekään mitään vastaavaa nykymusiikista. Samoin mainituilla laulajilla oli sellaista tyyliä ja tasoa ettei kovinkaan monella jos kellään nykyään. Hassua kun itse olen 1970-luvun lopulla syntynyt mutta koen silti että elokuvien ja musiikin kultaiset ajat sijoittuvat nimenoaan 1960- ja 70-luvuille. Oman sukupolveni tuotanto ei tee kovinkaan positiivista vaikutusta. En sano että nykyartistit olisivat surkeita, mutta heidän performanssistaan puuttuu tiettyjä asioita. Kaikessa näkyy ja kuuluu se ettei ihanteita enää ole, ja se jos mikä on traagista.
Mihin katosivat tyyli, kauneus ja ihanteet?
ennenparempi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.