Joulu taas tulee, ja kännyköissä teksti-ja
kuvaviestit vilisee. Jospa te sivu-, yms. suhteita vaalivat "toiset, kolmannet, neljännet jne" miehet ja naiset rauhoittaisitte ainakin jouluaattoillan perheellenne. Hoidelkaa nämä teille niin välttämättömät viestinne jo aikaisemmin. Ei ole perheen mukava odotella isää kinkun leikkaamiseen tai äitiä joulusaunaan, kun ensin pitää lähettää rakastajattarelle/rakastajalle viestiä.
Eikä ne nimettömät joulukortitkaan aivan lämmöllä lähetetyiltä tunnu, lapset ainakin ihmettelee.
kuvaviestit vilisee. Jospa te sivu-, yms. suhteita vaalivat "toiset, kolmannet, neljännet jne" miehet ja naiset rauhoittaisitte ainakin jouluaattoillan perheellenne. Hoidelkaa nämä teille niin välttämättömät viestinne jo aikaisemmin. Ei ole perheen mukava odotella isää kinkun leikkaamiseen tai äitiä joulusaunaan, kun ensin pitää lähettää rakastajattarelle/rakastajalle viestiä.
Eikä ne nimettömät joulukortitkaan aivan lämmöllä lähetetyiltä tunnu, lapset ainakin ihmettelee.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En ole antanut osoitettani enkä edes puh. numeroani kakkoselle. Yhteydenotot hoidan minä. Homma toimii eikä tarvitse ajatella sopimattomaan aikaan tai paikkaan tulevia soittoja, kortteja yms. Soittelemme ja tapaamme silloin, kun minulle sopii.
sinäpä oletkin fiksu pettäjä!Just tommoset ihmiset ottaa aivoon.Pettää vaimoaan ja pitää toista siinä sivussa SILLON KU SOPII!Vehkeet pois tollasilta!
Oletko oivaltanut, että autosi rekisterinumero on suora tie yhteystietoihisi, mikä näkyy erittäin selvästi ja maksaa noin euron selvittää tekstiviestillä koko nimesi, osoitteesi ja puhelinnumero selviää yleensä toisella tekstiviestillä ja monesti vielä vaimon ja lastenkin nimet ;))))
En käytä omaa autoa tavatessani häntä.
Meillä oli sellainen tilanne, että miehellä oli näitä kakkosia. Nyt joku sanoo, miksi et pistänyt miestä pois. Minusta se ei ollut mahdollista, koska asuimme perintötilaa (avioehto) ja meillä oli vaikeasti vammainen lapsi, jolle oli taloon rakennettu kaikki liuskat, että hoitaminen oli helpompaa, en olisi saanut sellaista vuokra-asuntoa, että olisin lapsen voinut hoitaa, ainoa mahdollisuus olisi ollut hoitolaitos. Lisäksi samassa pihapiirissä asuivat vanhukset, jotka olisivat joutuneet jo silloin muuttamaan palvelutaloon. Mieheni pettämisen jälkeen, katsoin kotini olevan minulle työpaikka, ei meillä riidelty.
Yksi kakkonen soitti ja melkein käski minun kerätä kamani. Vastasin mielihyvin ja koska tiesin, että mieheni ei halua lasta laitokseen, kerroin mitä oli odotettavissa, eipä suostunut emännäksi.
Nyt eronneena ja tyytyväisenä elämääni, tuli murheellinen olo viestistäsi, yhden päivän voisi kunnioittaa toisia ihmisiä, ei se rakkaus voi kadota, jos ei joka päivä viestittele.
itse en lähettäisi miehelle tekstaria tai soittaisi, vaikka olisi viimeinen mies maailmassa. En tahdo jäädä kiinni tästä salaisesta paheestani. Mietin koko ajan, että minunpitäisi lopettaa tämä juttu. Mutta en saa sanotuksi. Ainoa tapa olisi valehdella että seurustelen. Se ehkä auttaisi. Olen heikko, en pysty joka tilanteessa sanomaan hänelle ei. Joskus se onnistuu, mutta sitten taas ajattelen, että so what.
karmeinta olisi, että joku höperö muoriska alkaisi soitella, kuinka "vien" hänen ukkonsa.
Minä ajattelin paljon tavalla kuin sinäkin kakkosena.
Kyllä me soiteltiin ja tekstailtiin pitkin työpäivää ja silloin kun hän oli harrastustensa parissa, ettei perhe ollut kuulolla. Mutta en koskaan itse aloittanut, vastailin kuin tiesin, että en varmasti jää kiinni. Minulla oli salainen numero puhelin vain lainamiestäni varten ;)))
Hyvä ajatus tuo kakkoskänny ja liittymä. Eipä pääse emäntä vaahtoamaan laskuista ja tekstareista. Soitellaan, kun on kuulomatkan päässä. Samoin minä vastailen, kun hän soittaa. Laskut tipahtavat laatikkooni, mutta hän maksaa ne. Onnea Sinulle(simpukantytär) ja Hänelle, jonka olet löytänyt vapailta markkinoilta itsellesi. Minä vielä etsin sitä oikeaa....vapaata. Jospa pukki toisi lahjapaketissa;))))
jospa pukki TULISI lahjapaketissa, vai mitä?
Mies viettää aaton rauhassa kotonaan, koska itse vietän joulun lasteni kanssa. Joulupäivä on taas varattu meille kahdelle...