olenko säälittävä kun haikailen exän perään?

En tiedä kuinka selviäisin erosta... Kaipaan exääni päivittäin ja haluaisin vielä yrittää hänen kanssaan.
Tapasin entisen kumppanini 18-vuotiaana ja suhteemme kesti 5 vuotta. Yhdessä asuttiin reilu neljä vuotta. Oltiin erossa keväällä 2014 muutama viikko mutta palattiin yhteen. Lopullinen ero tuli nyt loppukesästä 2015. Halusin itse erota, sillä olin tyytymätön suhteeseemme. Mies ei tehnyt kotitöitä, käynyt kaupassa, tehnyt ruokaa eikä osannut edes pyykinpesukonetta käyttää. Loppusuhdetta kohden hänellä ei ollut minulle enää aikaa. Pitkien työpäivien jälkeen harrastuksia ja viikonloppuisin kavereiden kanssa kännin vetämistä. Yritin huomauttaa monta kertaa hänelle näistä puutteista mutta muutosta ei tullut lupauksista huolimatta.

Vähän eron jälkeen tapasin upean uuden miehen. Komea, huumorintajuinen, rempseä, hyvä sängyssä, huomioiva ja kaikin puolin hän vastasi unelmamiehen kriteerejäni. Tapailimme reilun kuukauden ja mies kertoi olevansa vakavissaan kanssani. Luulin itsekkin olevani.

Nyt syyskuussa huomasin olevani raskaana. Enkä ollut varma kummalle miehelle. Kerroin molemmille miehille asiasta. Uusi mies otti asian hyvin, toivoi aborttia mutta lupasi tukea minua jokatapauksessa. Entiseni ensin haukkui minua lutkaksi kun olin heti hypännyt toisen miehen sänkyyn. Sitten ääni muuttui kellossa ja hän olisikin halunnut perustaa kanssani perheen. Olen kuitenkin päätynyt raskauden keskeytykseen, en halua lasta joka ei ole toivottu, enkä halua että entiseni palaisi kanssani yhteen vain lapsen takia.

Exästäni ei kuulunut enää mitään sen jälkeen kun kerroin tekeväni abortin. Jatkoin tapailua uuden miehen kanssa. Pari päivää sitten kaikki muuttui. Exäni laittoi viestiä jossa kertoi haluavansa palata kanssani yhteen. Olin onnessani, jota ihmettelin itsekkin koska en ollut tajunnut kuinka kipeästi kaipasin häntä. Viestittelimme jonkun verran aiheesta ja sovimme että exäni miettii vielä tarkasti haluaako hän minut varmasti elämäänsä ja olisiko hän valmis muuttumaan. Eilen tapasin uuden mieheni ja kerroin hänelle että minua ahdistaa kun en ole vielä käsitellyt entisestä elämästäni kaikkea enkä ole varma mitä haluan elämältäni. Hän ymmärsi ja toivoi että miettisin rauhassa ja käsittelisin asiat ja eroni kunnolla. Lupasi odottaa, eikä hoputtaa. Hän on niin kultainen ihminen ettei varmaan toista samanlaista löydy.

Nyt exäni ei olekkaan varma haluaako minua enää vai ei. Olen aivan rikki. En tiedä mitä tekisin. Olen vain itkenyt kolme päivää. Kuuluisiko minun odottaa kunnes exäni on varma mitä haluaa? Pelkään että hän ei halua minua enää ja joudun pettymään...
Vai miten pääsisin entisestäni yli ja voisin jatkaa elämääni joko yksin tai tämän uuden tuttavuuden kanssa?

Vinkkejä kaivataan!