On esitetty viitteitä siitä että maailmankaikkeus laajenisi paikoitellen valoa nopeammin. Valohan on myös osa maailmankaikkeutta. Jos maailmankaikkeus laajenee valonnopeutta nopeammin ja valo on osa tuota maailmankaikkeutta, eikös se tarkoita että valo etenee laajenevan maailmankaikkeuden mukana valonnopeutta nopeammin?
Liikkuuko valo valoa nopeammin?
astronomer1
46
137
Vastaukset
- rapparimestari
Tuota... joo-o.
- ei-tarkoita
Ei. Informaatiota ei siirry.
- g3xcc3
ei info mutta valo.
Minkä suhteen? Jos avaruus laajenee äärialueillaan valoa nopeammin, ei alueiden välillä liiku yhtään mitään. Suhteellisuusteoria ei rajoita mitenkään avaruuden laajenemisnopeutta. Laajenihan se inflaation aikanakin moninkertaisella valonnopeudella.
Esimerkki näennäisestä ylivalonnopeudesta:
Oletetaan puoliympyrä (A-B), jonka säde on valominuutti. Puoliympyrän kehä on tuolloin 3,14 valominuuttia. Osoitamme laserilla puoliympyrtän keskeltä pisteestä C puoliympyrän kehän toiseen päähän pisteeseen A. Heilautemme laserin sekunnissa osoittamaan 180 astetta toiseen suuntaan eli pisteeseen B. Valonsäde kulkevan sekunnissa tuon 3,14 valominuuttia. Pisteiden A ja B välillä ei kuitenkaan kulje yhtään mitään.agnoskepo kirjoitti:
Minkä suhteen? Jos avaruus laajenee äärialueillaan valoa nopeammin, ei alueiden välillä liiku yhtään mitään. Suhteellisuusteoria ei rajoita mitenkään avaruuden laajenemisnopeutta. Laajenihan se inflaation aikanakin moninkertaisella valonnopeudella.
Esimerkki näennäisestä ylivalonnopeudesta:
Oletetaan puoliympyrä (A-B), jonka säde on valominuutti. Puoliympyrän kehä on tuolloin 3,14 valominuuttia. Osoitamme laserilla puoliympyrtän keskeltä pisteestä C puoliympyrän kehän toiseen päähän pisteeseen A. Heilautemme laserin sekunnissa osoittamaan 180 astetta toiseen suuntaan eli pisteeseen B. Valonsäde kulkevan sekunnissa tuon 3,14 valominuuttia. Pisteiden A ja B välillä ei kuitenkaan kulje yhtään mitään.Niin, onhan se esimerkki "näennäisestä valonnopeudesta", mutta ei se oikein kuulu tähän. Avaruuden laajentumisessa on kyse valon konkreettisesti kulkemasta matkasta, eikä kääntyvästä säteestä.
- ei-rek-agnoskepo
al-jabr kirjoitti:
Niin, onhan se esimerkki "näennäisestä valonnopeudesta", mutta ei se oikein kuulu tähän. Avaruuden laajentumisessa on kyse valon konkreettisesti kulkemasta matkasta, eikä kääntyvästä säteestä.
Ei oikeastaan kuulu, mutta mielestäni kysyjälle sopivan tasoinen vastaus. Tarkoitus oli herättää ajattelemaan näennäisen ylivalonnopeuden ja suhteellisuusteorian rajojen erillaisuutta. Avaruuden laajeneminen suuressa mittakaavassa ylivalonnopeudella johtaa aivan yhtä vähän suhteellisuusteorian rikkomiseen, kuin kyseinen Aku Ankka tason esimerkki. Tutustuminen vaikka googlaamalla termiin "valokartio" kertoisi saman osapuilleen saman asian vähän toisin.
- ap_1
ei-rek-agnoskepo kirjoitti:
Ei oikeastaan kuulu, mutta mielestäni kysyjälle sopivan tasoinen vastaus. Tarkoitus oli herättää ajattelemaan näennäisen ylivalonnopeuden ja suhteellisuusteorian rajojen erillaisuutta. Avaruuden laajeneminen suuressa mittakaavassa ylivalonnopeudella johtaa aivan yhtä vähän suhteellisuusteorian rikkomiseen, kuin kyseinen Aku Ankka tason esimerkki. Tutustuminen vaikka googlaamalla termiin "valokartio" kertoisi saman osapuilleen saman asian vähän toisin.
Ajattelinkin tuota fysiikkaa nimenomaan valokartion ulkopuolelta.
- ap_1
agnoskepo kirjoitti:
Minkä suhteen? Jos avaruus laajenee äärialueillaan valoa nopeammin, ei alueiden välillä liiku yhtään mitään. Suhteellisuusteoria ei rajoita mitenkään avaruuden laajenemisnopeutta. Laajenihan se inflaation aikanakin moninkertaisella valonnopeudella.
Esimerkki näennäisestä ylivalonnopeudesta:
Oletetaan puoliympyrä (A-B), jonka säde on valominuutti. Puoliympyrän kehä on tuolloin 3,14 valominuuttia. Osoitamme laserilla puoliympyrtän keskeltä pisteestä C puoliympyrän kehän toiseen päähän pisteeseen A. Heilautemme laserin sekunnissa osoittamaan 180 astetta toiseen suuntaan eli pisteeseen B. Valonsäde kulkevan sekunnissa tuon 3,14 valominuuttia. Pisteiden A ja B välillä ei kuitenkaan kulje yhtään mitään."Jos avaruus laajenee äärialueillaan valoa nopeammin, ei alueiden välillä liiku yhtään mitään."
Etäisyydet muuttuu. Silloin siinä liikkuu jotakin. Jopa perusfysiikassa jos kaksi laivaa loittonee toisistaan nopeudella A ja toisessa laivassa kapteeni kävelee kohti keulaa nopeudella B niin näiden kapteenien nopeusero Newton fysiikassa on oltava A B, eikö niin?
Einstein fysiikassa puhutaan suhteellisuudesta, miten kapteenit asian kokee. Tässä onkin se varsinainen ansa, maailmankaikkeudessa on mahdollista että toinen kapteeneista pysyy paikallaan suhteessa johonkin pisteeseen jolloin hänen nopeus on nolla, suhteessa tuohon pisteeseen. Kuitenkin jos puhutaan molempien kapteenien välisestä erosta, se ei taatusti ole nolla vaikka katsottaisiin mistä pisteestä tahansa.
Emmehän voi sanoa "mitään ei liiku" vain siksi että emme tiedä varmasti. Varsinkaan silloin jos tämä "emme tiedä varmasti" kyetään todistamaan vaikkapa konekielellä. Logiikan perusteet kertovat että vaihtoehtoja on tasan kaksi. Kyllä ja ei. Binäärit toimivat kahdella luvulla, 1 tai 0.
Laivat etääntyvät joko arvolla 1 tai 0. Kapteenit liikkuvat joko arvolla 1 tai 0. Voidaan siis käyttää vain yhtä teoriaa, silloin kun pitää oikeasti jotain saada aikaan. Ei voida vaihtaa teoriaa laivojen ja kapteenien välillä. Tästä on nyt kyse. - oiuoiuoouoiui
ap_1 kirjoitti:
"Jos avaruus laajenee äärialueillaan valoa nopeammin, ei alueiden välillä liiku yhtään mitään."
Etäisyydet muuttuu. Silloin siinä liikkuu jotakin. Jopa perusfysiikassa jos kaksi laivaa loittonee toisistaan nopeudella A ja toisessa laivassa kapteeni kävelee kohti keulaa nopeudella B niin näiden kapteenien nopeusero Newton fysiikassa on oltava A B, eikö niin?
Einstein fysiikassa puhutaan suhteellisuudesta, miten kapteenit asian kokee. Tässä onkin se varsinainen ansa, maailmankaikkeudessa on mahdollista että toinen kapteeneista pysyy paikallaan suhteessa johonkin pisteeseen jolloin hänen nopeus on nolla, suhteessa tuohon pisteeseen. Kuitenkin jos puhutaan molempien kapteenien välisestä erosta, se ei taatusti ole nolla vaikka katsottaisiin mistä pisteestä tahansa.
Emmehän voi sanoa "mitään ei liiku" vain siksi että emme tiedä varmasti. Varsinkaan silloin jos tämä "emme tiedä varmasti" kyetään todistamaan vaikkapa konekielellä. Logiikan perusteet kertovat että vaihtoehtoja on tasan kaksi. Kyllä ja ei. Binäärit toimivat kahdella luvulla, 1 tai 0.
Laivat etääntyvät joko arvolla 1 tai 0. Kapteenit liikkuvat joko arvolla 1 tai 0. Voidaan siis käyttää vain yhtä teoriaa, silloin kun pitää oikeasti jotain saada aikaan. Ei voida vaihtaa teoriaa laivojen ja kapteenien välillä. Tästä on nyt kyse.Kyllä "kapteenien" etäisyyksien ero voi muuttua avaruuden laajenemisen takia ilman, että se rikkoo suhtiksen valonnopeuden maksimia. Avaruus voi suhtiksen mukaan laajentua mielivaltaisella nopeudella, mutta avaruuden kahden koordinaattipisteen välillä mikään ei voi liikkua yli c:n. Siitä on yksinkertaisesti kysymys.
Ensimmäiset valaisevat kohteet syntyivät hiukan alkupamauksen jälkeen yli 13 miljardia vuotta sitten. Alkupamaushan tapahtui 13,7 miljardia vuotta sitten. Valo on siis kulkenut meille valon nopeudella yli 13 miljardia vuotta. Mutta tänä aikana kosmos onkin venynyt ja on nyt noin 47 miljardia valovuotta. Näyttäisi ensi silmäyksellä olevan ristiriita.
Valo kulkee aina enintään valonnopeudella, mutta avaruus, joka jää valorintaman taakse venyy, niin kuin tietysti muukin avaruus. Valo on siis kulkenut omalla nopeudellaan, mutta avaruus on nyt jo venynyt. Jos siis samasta kohteesta valo lähtisi nyt, sillä olisi paljon pitempi matka ja se olisi meillä perillä paljon myöhemmin kuin runsaan 13 miljardin vuoden päästä.
Itse asiassa monet valolähteet, jotka nyt näemme, eivät saavuttaisi meitä koskaan, koska ne etääntyvät meistä jo ylivalonnopeudella. Vain lähellä olevien kohteiden valo saavuttaisi meidät, sillä lyhyellä matkalla avaruus ei laajenisi ylivalonnopeudella.
Alkuräjähdyksen ja ensimmäisten valaisevien kohteiden syttymisen välillä avaruus laajeni niin nopeasti, inflatorisesti, ettemme voi nähdä kuin pienen osan koko kosmoksesta. Suurin osa oli jo kohteiden syttyessä paennut ylivalonnopeudella näkymättömiin.
Valo voi siis edetä vain valonnopeudella, mutta avaruus laajenee senkin jälkeen, kun valo on jo kulkenut. Valo näyttää NÄENNÄISESTI ylittäneen valonnopeuden.- Äimän_käkenä
Kiitos hyvästä ja ymmärrettävästä tekstistä (vaikka aihe on aika kimurantti). Itseäni on aina ihmetyttänyt, että miten voi olla olemassa "ei mitään" eli tilaa tai siis olematonta tilaa avaruuden ulkopuolella. Tai mitä on avaruuden ulkopuolella... eihän siellä ole mitään, mutta kuinka voi olla olemassa ei mitään ja mihin se päättyy (tai mistä se alkaa)?
Anteeksi sekoiluni, mutta olen vähän kännissä... ;o) Äimän_käkenä kirjoitti:
Kiitos hyvästä ja ymmärrettävästä tekstistä (vaikka aihe on aika kimurantti). Itseäni on aina ihmetyttänyt, että miten voi olla olemassa "ei mitään" eli tilaa tai siis olematonta tilaa avaruuden ulkopuolella. Tai mitä on avaruuden ulkopuolella... eihän siellä ole mitään, mutta kuinka voi olla olemassa ei mitään ja mihin se päättyy (tai mistä se alkaa)?
Anteeksi sekoiluni, mutta olen vähän kännissä... ;o)Meillä on perintonä metsästäjä-kerailijän aivot kymmenien vuosituhansien takaa. Ei niillä kaikkesta saa tuntemusta, että jotakin ymmärtäisi, mutta matematiikka ja fysiikka vie pitemmälle.
Nykyinen käsitys on saanut hahmon matemaattisesti. Avaruus on neliulotteinen kasvava pallo. Neliulotteisen kappaleen "ulkopuolella" ei ole mitään, sillä neliulotteisella kappaleella ei ole ulkopuolta. Kuitenkin sillä on ihan normaalimitoin ilmaistava tilavuus, alkupamauksen aikana äärettömän pieni, sitten nopeasti kasvava eli inflatorinen ja lopulta maltillisesti kasvava.
Neliulotteisuutta emme myöskään tajua muuten kuin analogian avulla. Niinkuin kolmiulotteisen maapallon kaksiulotteisella pinnalla tulemme koko kierroksen jälkeen aina samaan paikkaan, niin tulemme neliulotteisen avaruuden kolmiulotteisella pinnalla aina uudestaan samaan paikkaan, lähdemmepä mihin suuntaan tahansa. Tai tulisimme, sillä meidän täytyisi matkata ylivalonnopeudella, mikä ei ole mahdollista. Ihan varhaisen maailmankaikkeuden kiertämiseen valonnopeuskin olisi ollut riittävä.
Aivojen ajatus ei riitä ymmärtämään, mitä olisi tyhjä avaruus, joten sitä pitää kuvitella vain matemaattisesti. Ehkä vielä vaikeampaa on kuvitella "aikaa" ennen alkupamausta, jolloin ei ollut kerrassaan mitään, ei edes avaruutta. Vaan eipä silloin ollut "aikaakaan". Niin aika, avaruus kuin aine/energia näyttää syntyneen samassa pamauksessa.
Ajatuksesi avaruuden ulkopuolella olevasta "olemattomasta tilasta" palautuu muinaiseen teoriaan, että avaruus olisi suorakulmaisen matemaattisen koordinaatiston kaltainen. Tällainen koordinaatistohan jatkuisi äärettömyyteen. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole, vaan maailmankaikkeutemme on neliulotteisen pallon kolmiulotteinen pinta.
Jos aivo ei käsitä, ei ole pienintäkään syytä vajota synkkyyteen. Ei käsitä kenenkään muunkaan aivo, mutta matemaattisesti se on ihan yksinkertainen juttu.- Äimän_käkenä
Kiitos, jotain tuon suuntaista ajattelin itsekin (vaikka se yli hilseen tuntui enimmäkseen menevänkin), luettuani lukuisia tähtitiedettä ja maailmankaikkeutta käsitteleviä kirjoja (mm. Esko Valtaojan, Stephen Hawkingin, Martin Reesenin, Brian Greenin, Kari Enqvistin, Paul Daviesin, Fred Adamsin, Greg Laughlinin, Albert Einsteinin, Marcus Chownin ja Jukka Maalammen teoksia).
Eilen aloitin lukemaan Kari Enqvistin "Monimutkaisuus" -kirjaa.
Aiemmin olen lukenut 2 Enqvistin kirjaa; "Ensimmäinen sekunti" ja "Suhteellisuusteoriaa runoilijoille". Mielestäni molemmat kirjat on kirjoitettu niin, että tällainen tavallinen tomppelikin niistä jotain ymmärtää.
Fysiikasta en tajua tuon taivaallista, mutta onneksi on ihmisiä (kuten esimerkiksi Sinä), jotka suomentavat sitä meille tavallisille pulliaisille. :o) - ap_1
Mutta siis, valonnopeus on määritelty aikana jolloin ei vielä tiedetty maailmankaikkeuden laajenevan jopa ylivalonnopeudella. Nyt kun puhutaan siitä että "informaatio ei siirry" niin mitenkä me voidaan tietää että ylivalonnopeus on mahdollista? Koska silloinhan on niin että tuo "informaatio" todellakin siirtyy. Muutoinhan emme siitä tietäisi?
ap_1 kirjoitti:
Mutta siis, valonnopeus on määritelty aikana jolloin ei vielä tiedetty maailmankaikkeuden laajenevan jopa ylivalonnopeudella. Nyt kun puhutaan siitä että "informaatio ei siirry" niin mitenkä me voidaan tietää että ylivalonnopeus on mahdollista? Koska silloinhan on niin että tuo "informaatio" todellakin siirtyy. Muutoinhan emme siitä tietäisi?
informaatio ei varsinaisesti siirry valon mukana muuten kuin valokaapelissa. Ja tuon yhden höpinät avaruuden venymisestä johtuu sen lääkityksestä.
- ap_1
doq kirjoitti:
informaatio ei varsinaisesti siirry valon mukana muuten kuin valokaapelissa. Ja tuon yhden höpinät avaruuden venymisestä johtuu sen lääkityksestä.
Kyllähän valolla on kommunikoitu iät ja ajat. Toisessa maailmansodassa sukellusveneet ja laivat kommunikoi pinnalla ohittaessa lähettämällä Morse-koodia valon avulla. Tuo termi "venyminen" on tullut fysiikassa vastaan useampaan kertaan. Teorioita on monia. Itse haluan ajatella logiikan kautta. Tämä siksi että koneet toimivat näin. Koneiden avulla ollaan tehty ne suurimmat harppaukset, joten on loogista olettaa että koneiden avulla edetään jatkossakin. Tietysti satunnaisesti ilmaantuvat nerot yleensä nostaa koneetkin ihan uudelle tasolle, joten pelkästään koneilla ei edetä parhaalla nopeudella.
- Poika-parka-pihalla
doq kirjoitti:
informaatio ei varsinaisesti siirry valon mukana muuten kuin valokaapelissa. Ja tuon yhden höpinät avaruuden venymisestä johtuu sen lääkityksestä.
Avaruuden laajeneminen on faktaa. Syksy Räsäsen mukaan se on jo järkevän epäilyn ulkopuolella.
"informaatio ei varsinaisesti siirry valon mukana muuten kuin valokaapelissa."
Ihanko totta? Jos näet miehen putoavan katolta, sekin informaatio välittyy sinulle valon mukana. Radioaallot ovat samaa sähkömagneettista säteilyä kuin valokin ja itse asiassa kaikki aistimme perustuvat sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen, jonka välittäjinä toimivat fotonit.
Miksi ihmeessä tulet nolaamaan itsesi kerta toisensa jälkeen, kun olet aiheesta pihalla kuin lintulauta? - ljlkjljljl
ap_1 kirjoitti:
Mutta siis, valonnopeus on määritelty aikana jolloin ei vielä tiedetty maailmankaikkeuden laajenevan jopa ylivalonnopeudella. Nyt kun puhutaan siitä että "informaatio ei siirry" niin mitenkä me voidaan tietää että ylivalonnopeus on mahdollista? Koska silloinhan on niin että tuo "informaatio" todellakin siirtyy. Muutoinhan emme siitä tietäisi?
Mitä sillä on merkitystä. Valonnopeus itse asiassa määräytyy tyhjiön permittiivisyyden ja permeabiliteetin perusteella ja on vakio. Tämän tiesi jo Maxwell aikanaan. Valonnopeuden absoluuttisuus taas on Einsteinin erityisen suhtiksen perua ja on vankkaakin vankemmin todennettu tosiasia.
ap_1 kirjoitti:
Mutta siis, valonnopeus on määritelty aikana jolloin ei vielä tiedetty maailmankaikkeuden laajenevan jopa ylivalonnopeudella. Nyt kun puhutaan siitä että "informaatio ei siirry" niin mitenkä me voidaan tietää että ylivalonnopeus on mahdollista? Koska silloinhan on niin että tuo "informaatio" todellakin siirtyy. Muutoinhan emme siitä tietäisi?
Maailmankaikkeuden alueesta, joka pakenee meistä ylivalonnopeudella, emme todellakaan voi saada mitään informaatiota, mutta voimme laskea, että kun kaikkeus tietyllä matkalla kasvaa tietyn määrän, jossakin on raja, jolloin valonnopeus on ylitetty meihin nähden.
Voimme samoin rusinataikinasta laskea millä nopeudella rusinat C ja D, joiden etäisyys on b, erkaantuvat toisistaan, jos tiedämme, että rusinat A ja B, joiden etäisyys on a, erkaantuvat toisistaan nopeudella v. Eikä meidän tarvitse tietää rusinoista C ja D mitään muuta kuin niiden välinen etäisyys ja että ne ovat samassa taikinassa.
Ylivalonnopeudella pakeneva maailma on siis tietyssä mielessä "uskonasia", sillä emme saa sieltä mitään infoa. Toisaalta meillä ei ole mitään syytä olettaa että se olisi erilainen kuin omamme, sillä alkupamauksessa materia lienee jakautunut avaruuteen suhteellisen tasan ja laskennallisesti tiedämme, että sellainen on olemassa.
Kosmoksen tämä osa oli varhaisvaiheessa lähellä omaamme ja silloin sieltä oli infoa saatavissa, koska valonnopeutta ei vielä ollut ylitetty, mutta sen jälkeen avaruus on venynyt lisää.- jhkjhkjhjkhj
al-jabr kirjoitti:
Maailmankaikkeuden alueesta, joka pakenee meistä ylivalonnopeudella, emme todellakaan voi saada mitään informaatiota, mutta voimme laskea, että kun kaikkeus tietyllä matkalla kasvaa tietyn määrän, jossakin on raja, jolloin valonnopeus on ylitetty meihin nähden.
Voimme samoin rusinataikinasta laskea millä nopeudella rusinat C ja D, joiden etäisyys on b, erkaantuvat toisistaan, jos tiedämme, että rusinat A ja B, joiden etäisyys on a, erkaantuvat toisistaan nopeudella v. Eikä meidän tarvitse tietää rusinoista C ja D mitään muuta kuin niiden välinen etäisyys ja että ne ovat samassa taikinassa.
Ylivalonnopeudella pakeneva maailma on siis tietyssä mielessä "uskonasia", sillä emme saa sieltä mitään infoa. Toisaalta meillä ei ole mitään syytä olettaa että se olisi erilainen kuin omamme, sillä alkupamauksessa materia lienee jakautunut avaruuteen suhteellisen tasan ja laskennallisesti tiedämme, että sellainen on olemassa.
Kosmoksen tämä osa oli varhaisvaiheessa lähellä omaamme ja silloin sieltä oli infoa saatavissa, koska valonnopeutta ei vielä ollut ylitetty, mutta sen jälkeen avaruus on venynyt lisää.Sen verran rusinoista pullataikinassa, että rusina ei liiku pullataikinan suhteen (Olikohan Valtaoja vai Enqvist: "tai jos liikku, älä syö sitä"), vaikka rusinoiden etäisyydet kasvavat, kuten kohdekaan ei liiku (ylivalonnopeudella) avaruuden suhteen.
jhkjhkjhjkhj kirjoitti:
Sen verran rusinoista pullataikinassa, että rusina ei liiku pullataikinan suhteen (Olikohan Valtaoja vai Enqvist: "tai jos liikku, älä syö sitä"), vaikka rusinoiden etäisyydet kasvavat, kuten kohdekaan ei liiku (ylivalonnopeudella) avaruuden suhteen.
Kiitos tarkennuksesta. En ole kuitenkaan sanonut, että rusinat liikkuisivat, vaan olen sanonut, että niiden väli kasvaa.
Kun rusinoitten väli kasvaa, se johtuu yksinomaan pullataikinan kasvusta. Jos rusinat ovat kaukana toisistaan, väli kasvaa nopeammin kuin, jos väli on lyhyt. Rusina ei liiku ollenkaan taikinan suhteen. Paikallisesti rusinalla ei ole ollenkaan nopeutta. Nopeuskäsitettä voidaan käyttää, ja käytetään, rusinoitten etäisyyden kasvua kuvaamaan.
Samoin avaruudessa. Kun olemme avaruuden jossakin pisteessä, missä tahansa, kaikki pakenee meistä jollakin nopeudella, mutta on paikallaan kasvavassa avaruudessa, osa pakenee ali-, osa ylivalonnopeudella. Mitä lähempäna kohde on, sitä pienemmällä nopeudella se pakenee. Mitä kauempana kohde on, sitä suuremmalla nopeudella se pakenee.
Pullataikinavertaus on sikäli huono, että se tuo mieleen kuin avaruudella olisi raja, pullataikinan pinta. Todellisuudessahan elämme neliulotteisen pallon kolmiulotteisella pinnalla, jolla ei ole rajaa, vaan tulemme uudestaan samaan paikkaan. Avaruus on siis äärellinen ja rajaton, pullataikina äärellinen ja rajallinen. Sikäli pullataikinavertaus taas on hyvä, että näkemämme avaruuden osa on samoin kuin pullataikina, äärellinen ja rajallinen, sillä näemme kaikkeudesta vain sen osan, joka ei ole ylittänyt valonnopeutta.
Kohde ei siis liiku ylivalonnopeudella avaruuden vaan meidän suhteemme.- Rusina-pullasta
al-jabr kirjoitti:
Kiitos tarkennuksesta. En ole kuitenkaan sanonut, että rusinat liikkuisivat, vaan olen sanonut, että niiden väli kasvaa.
Kun rusinoitten väli kasvaa, se johtuu yksinomaan pullataikinan kasvusta. Jos rusinat ovat kaukana toisistaan, väli kasvaa nopeammin kuin, jos väli on lyhyt. Rusina ei liiku ollenkaan taikinan suhteen. Paikallisesti rusinalla ei ole ollenkaan nopeutta. Nopeuskäsitettä voidaan käyttää, ja käytetään, rusinoitten etäisyyden kasvua kuvaamaan.
Samoin avaruudessa. Kun olemme avaruuden jossakin pisteessä, missä tahansa, kaikki pakenee meistä jollakin nopeudella, mutta on paikallaan kasvavassa avaruudessa, osa pakenee ali-, osa ylivalonnopeudella. Mitä lähempäna kohde on, sitä pienemmällä nopeudella se pakenee. Mitä kauempana kohde on, sitä suuremmalla nopeudella se pakenee.
Pullataikinavertaus on sikäli huono, että se tuo mieleen kuin avaruudella olisi raja, pullataikinan pinta. Todellisuudessahan elämme neliulotteisen pallon kolmiulotteisella pinnalla, jolla ei ole rajaa, vaan tulemme uudestaan samaan paikkaan. Avaruus on siis äärellinen ja rajaton, pullataikina äärellinen ja rajallinen. Sikäli pullataikinavertaus taas on hyvä, että näkemämme avaruuden osa on samoin kuin pullataikina, äärellinen ja rajallinen, sillä näemme kaikkeudesta vain sen osan, joka ei ole ylittänyt valonnopeutta.
Kohde ei siis liiku ylivalonnopeudella avaruuden vaan meidän suhteemme.Tarkoitus olikin painottaa rusinoiden liikkumattomuutta (ja lisätä hauska sanonta liikkuvien rusinoiden syömättä jättämisestä). Kirjoitat varsin hyvää ja selkeää tekstiä. Neliulotteiden pallon kolmeulotteista pintaa en osaa hahmottaa, mutta vähät siitä.
Poika-parka-pihalla kirjoitti:
Avaruuden laajeneminen on faktaa. Syksy Räsäsen mukaan se on jo järkevän epäilyn ulkopuolella.
"informaatio ei varsinaisesti siirry valon mukana muuten kuin valokaapelissa."
Ihanko totta? Jos näet miehen putoavan katolta, sekin informaatio välittyy sinulle valon mukana. Radioaallot ovat samaa sähkömagneettista säteilyä kuin valokin ja itse asiassa kaikki aistimme perustuvat sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen, jonka välittäjinä toimivat fotonit.
Miksi ihmeessä tulet nolaamaan itsesi kerta toisensa jälkeen, kun olet aiheesta pihalla kuin lintulauta?aallot eivät ole mitään informaatiota. Ne ovat vain aaltoja.
Ja nää venymäpellet eivät tiedä mistä puhuvat.doq kirjoitti:
aallot eivät ole mitään informaatiota. Ne ovat vain aaltoja.
Ja nää venymäpellet eivät tiedä mistä puhuvat.En tiedä oletko trolli. Kommenttiesi taso tuntuu useimmiten tahallisen naiivilta.
Kyllä radiolähetteen kantoaaltoon saadaan moduloitua informaatiota monellakin eri tavalla. Miten luulet, että radiot, televisiot ja kännykät toimivat? Radioaaltojen välityksellä ja radioaallot ovat osa samaa sähkömagneettista spektriä kuin valokin.
Mitä venymiseen tulee, siihen vastasin jo alempana. Kyllä se avaruus suuressa mittakaavassa venyy, vaikka sitä ei arkioloissa voikaan havaita.al-jabr kirjoitti:
Meillä on perintonä metsästäjä-kerailijän aivot kymmenien vuosituhansien takaa. Ei niillä kaikkesta saa tuntemusta, että jotakin ymmärtäisi, mutta matematiikka ja fysiikka vie pitemmälle.
Nykyinen käsitys on saanut hahmon matemaattisesti. Avaruus on neliulotteinen kasvava pallo. Neliulotteisen kappaleen "ulkopuolella" ei ole mitään, sillä neliulotteisella kappaleella ei ole ulkopuolta. Kuitenkin sillä on ihan normaalimitoin ilmaistava tilavuus, alkupamauksen aikana äärettömän pieni, sitten nopeasti kasvava eli inflatorinen ja lopulta maltillisesti kasvava.
Neliulotteisuutta emme myöskään tajua muuten kuin analogian avulla. Niinkuin kolmiulotteisen maapallon kaksiulotteisella pinnalla tulemme koko kierroksen jälkeen aina samaan paikkaan, niin tulemme neliulotteisen avaruuden kolmiulotteisella pinnalla aina uudestaan samaan paikkaan, lähdemmepä mihin suuntaan tahansa. Tai tulisimme, sillä meidän täytyisi matkata ylivalonnopeudella, mikä ei ole mahdollista. Ihan varhaisen maailmankaikkeuden kiertämiseen valonnopeuskin olisi ollut riittävä.
Aivojen ajatus ei riitä ymmärtämään, mitä olisi tyhjä avaruus, joten sitä pitää kuvitella vain matemaattisesti. Ehkä vielä vaikeampaa on kuvitella "aikaa" ennen alkupamausta, jolloin ei ollut kerrassaan mitään, ei edes avaruutta. Vaan eipä silloin ollut "aikaakaan". Niin aika, avaruus kuin aine/energia näyttää syntyneen samassa pamauksessa.
Ajatuksesi avaruuden ulkopuolella olevasta "olemattomasta tilasta" palautuu muinaiseen teoriaan, että avaruus olisi suorakulmaisen matemaattisen koordinaatiston kaltainen. Tällainen koordinaatistohan jatkuisi äärettömyyteen. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole, vaan maailmankaikkeutemme on neliulotteisen pallon kolmiulotteinen pinta.
Jos aivo ei käsitä, ei ole pienintäkään syytä vajota synkkyyteen. Ei käsitä kenenkään muunkaan aivo, mutta matemaattisesti se on ihan yksinkertainen juttu.Täydellisesti maallikkona olen joskus funtsinut mahdollisuutta, että tuo valon nopeus on yhteydessä laajenevaan maailmankaikkeuteen siten, että se on vain näennäisesti vakio. Erityisesti mua häiritsee infatorinen, valonnopeutta nopeampi laajeneminen.
Voisiko valon nopeus olla erilainen, jos maailmankaikkeus kutistettaisiin takaisin aikaan juurikin jälkeen alkupaukun?he-ma kirjoitti:
Täydellisesti maallikkona olen joskus funtsinut mahdollisuutta, että tuo valon nopeus on yhteydessä laajenevaan maailmankaikkeuteen siten, että se on vain näennäisesti vakio. Erityisesti mua häiritsee infatorinen, valonnopeutta nopeampi laajeneminen.
Voisiko valon nopeus olla erilainen, jos maailmankaikkeus kutistettaisiin takaisin aikaan juurikin jälkeen alkupaukun?Ei ole syytä olettaa, että luonnonvakiot muuttuvat.
Suhteellisuusteoria ei rajoita mitenkään sitä, miten avaruus laajenee. Eräs suhtiksen ratkaisuista on de Sitter avaruus, joka kasvaa eksponentiaalisesti.he-ma kirjoitti:
Täydellisesti maallikkona olen joskus funtsinut mahdollisuutta, että tuo valon nopeus on yhteydessä laajenevaan maailmankaikkeuteen siten, että se on vain näennäisesti vakio. Erityisesti mua häiritsee infatorinen, valonnopeutta nopeampi laajeneminen.
Voisiko valon nopeus olla erilainen, jos maailmankaikkeus kutistettaisiin takaisin aikaan juurikin jälkeen alkupaukun?Silloin meidän pitäisi ottaa uusi tekijä teorioihin, vakioiden muuttuminen. Näin ei mielellään tehdä, sillä jos uusi tekijä ei tukeudu mihinkään havaintoon, teoria/hypoteesi on mutkikkaampi kuin entinen ja siten epätodennäköisempi.
Multimaailmahypoteeseissa on eräs versio, jonka mukaan alkupamauksia olisi useita ja vain ne maailmankaikkeudet, joissa vakiot ovat sopivat, jäisivät olemaan. Mainittua hypoteesia ei voi mitenkään verifioida tai falsifioida, joten se jää vain vekkuliksi ajatuskokeeksi. Sitä paitsi vielä jäisi kertomatta, mikä vakiot yleensä aiheuttaa, miten ne sisältyvät kaiken selittävään teoriaan. Ehkä tulevaisuudessa löytyy sellainen teoria.
Mielestäni ajatuksesi on mahdollinen, mutta en keksi, miten sitä voisi testata aikana, jolloin vakioiden on todettu olevan nykyisellä paikallaan.Multimaailmahypoteesia käsittelee kansantajuisesti prof. Fred Adams kirjassaan: Elämää multiversumissa." Aiheesta kiinnostuneille suositeltava kirja.
agnoskepo kirjoitti:
Ei ole syytä olettaa, että luonnonvakiot muuttuvat.
Suhteellisuusteoria ei rajoita mitenkään sitä, miten avaruus laajenee. Eräs suhtiksen ratkaisuista on de Sitter avaruus, joka kasvaa eksponentiaalisesti.Yritän vain leikkiä ajatuksella. Aika-avaruus ymmärtääkseni taipuu tietyissä tilanteissa, suurissa nopeuksissa ja suuren massan kampeamana.
Meillä on kovin lyhyeltä aikaa havaintoja valon nopeudesta, enkä ole ollenkaan varma huomaisimmeko valonnopeuden muutosta, koska se sekuntikello, jolla valon nopeutta mittaamme, voi käydä samassa suhteessa hitaammin/nopeammin...al-jabr kirjoitti:
Silloin meidän pitäisi ottaa uusi tekijä teorioihin, vakioiden muuttuminen. Näin ei mielellään tehdä, sillä jos uusi tekijä ei tukeudu mihinkään havaintoon, teoria/hypoteesi on mutkikkaampi kuin entinen ja siten epätodennäköisempi.
Multimaailmahypoteeseissa on eräs versio, jonka mukaan alkupamauksia olisi useita ja vain ne maailmankaikkeudet, joissa vakiot ovat sopivat, jäisivät olemaan. Mainittua hypoteesia ei voi mitenkään verifioida tai falsifioida, joten se jää vain vekkuliksi ajatuskokeeksi. Sitä paitsi vielä jäisi kertomatta, mikä vakiot yleensä aiheuttaa, miten ne sisältyvät kaiken selittävään teoriaan. Ehkä tulevaisuudessa löytyy sellainen teoria.
Mielestäni ajatuksesi on mahdollinen, mutta en keksi, miten sitä voisi testata aikana, jolloin vakioiden on todettu olevan nykyisellä paikallaan.Tuossa yllä aivopieruni agnoskepolle.
- epätietoien-hämeestä
he-ma kirjoitti:
Tuossa yllä aivopieruni agnoskepolle.
Aivopieru? No nyt en ymmärrä. Mielestäni sinä ja AgnoSkepo kirjoitatte palstalla asiaa.
- mähmä
molottaja mamu on kaikkia noitakin nopeampi
S24 tiedemiehen silmien ja näppäimistön väli on ihan samaa avaruutta kuin saman pituinen väli tuolla galaksien välissäkin. Se ei veny yhtään mihinkään.
doq kirjoitti:
S24 tiedemiehen silmien ja näppäimistön väli on ihan samaa avaruutta kuin saman pituinen väli tuolla galaksien välissäkin. Se ei veny yhtään mihinkään.
Ei veny ei, koska dominoivat voimat ovat gravitaatio ja sähkömagneettiset voimat. Avaruus ei veny myöskään aurinkokunnan tai edes galaksin tasolla, vaan galaksiryhmienvälisessä avaruudessa.
- Laskee
Ensinnä kiitokset al-jabr:lle asiallisista viesteistä. Hän on yksi palstan asiantuntevimmista kirjoittelijoista ja selvästikin perehtynyt fysiikkaan ja tähtitieteeseen.
Haluan oikaista erään seikan, joka on muutaman kerran esiintynyt hänen viesteissään: "neliulotteisella kappaleella ei ole ulkopuolta". Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Matemaattisesti asiaa voidaan lähestyä usemmallakin tavalla, tässä yhteydessä kun nyt mainitaan ulottuvuudet, niin tarkastellaan asiaa lineaarialgebran keinoin.
Olkoon A neliulotteinen reaalinen vektoriavaruus, jonka pisteet määritellään reaalilukukoordinaateilla (x,y,z,t). Tässä origokeskinen yksikköpallo P on niiden pisteiden joukko joille SQRT(xx,yy,zz,tt) <=1. P on eräs rajoitettu neliulotteinen kappale, ja sillä selvästikin on ulkopuoli tässä neliulotteisessa avaruudessa, sillä esim piste (2,0,0,0) ei kuulu palloon.Kiitoksia kommentista. Olen liikaa yleistänyt. Anteeksi! Suorakulmaisessa moniulotteisessa avaruudessa kappaleella on kyllä ulkopuoli. Mutta meidän avaruutemme ei liene tällainen.
Ajatukseni on mennyt tätä rataa. Ennen BB:tä ei ollut mitään, siis ei avaruuttakaan. Sitä, koska se ei ollut olemassa, ei voi kuvata millään matemaattisella tavalla, ei pisteenä eikä minkäänlaisena avaruutena. Kun sitten aika, materia/energia ja avaruus alkoivat syntyä, "räjähdys" oli neliulotteinen eli kappaleet etäytyivät toisistaan nopeudella, joka oli suhteessa niiden etäisyyteen.
Ehkä selkeämmän kuvan saamme, jos ajattelemme toisinpäin. Kappaleet tulevat yhä lähemmäksi ja lähemmäksi toisiaan kunnes saavuttavat pisteen. On sitten makuasia, katsotaanko pisteenkään enää olevan "olemassa".
Tällä neliulotteisella tapahtumalla ei ollut minkäänlaisen matemaattisen koordinaatiston origoa, se ei sijainnut missään määriteltävässä paikassa. Neliulotteinen tapahtuma levisi palloksi, jonka kolmiulotteinen pinta on avaruutemme. Se ei sijaitse missään, mutta jos pystyisimme kulkemaan valoa nopeammin, tulisimme aina samaan paikkaan takaisin, kuten kiertäessämme kolmiulotteisen maapallon kaksiulotteisen pinnan.
Samalla tavallahan kolmiulotteisen pallon kaksiulotteisella pinnalla ei ole "ulkopuolta", ts. siltä ei johda tietä muulle kaksiulotteiselle pinnalle, vaikka olisimmekin sitoneet pallon johonkin origoon.
Tällaisessa avaruudessa ei ole mitään ulkopuolta, niin kuin ei ennen BB:tä ollut mitään puolta.
Voimme siis kasvavan neliulotteisen pallon ja sen kolmiulotteisen pinnan eli avaruutemme asettaa neliulotteiseen suorakulmaiseen koordinaatistoon, jolloin on myös "ulkopuoli", mutta se ei liene oikea kuvaus meidän avaruudestamme.
Sikäli ehdottamasi kuvaus on hyvä, että kasvavan pallon koko on kunakin ajankohtana karteesisessa neliulotteisessa koordinaatistossa määriteltävissä normaalimittoina, mutta kuvauksen ajatus "ulkopuolesta" saattaa viedä harhaan.Ehkä lisävaloa tulee myös tessaraktin tarkastelusta. Kuvio on neliulotteisen kuution kolmiulotteinen projektio. Projektio on perspektiivin mukainen, joten neljännessä ulottuvuudessa syntyneet identtiset kuutiot näyttävät erikokoisilta ja muotoisilta.
Tessaraktin muodostaa suuri kuutio, jonka sisällä on pieni kuutio ja lisäksi kaikista pienen kuution kärjistä suuren kuution kärkiin ulottuu jana. Näin syntyy 6 vääntyneen muotoista kuutiota. Edelliset mukaan lukien kuutioita on siis kaikkiaan 8. Tilanne vastaa sitä, kuin kolmiulotteista kuutiota katsottaisiin tavalla, jolloin pohja on pienempi kuin kuin päällimmäinen neliö.
Suurin kuutio on projektiossa ikäänkuin "tupellaan". Sen sisäpuoli on kuution "ulkopuolella" ja ulkopuoli kuution "sisäpuolella". Näkisimme tämän havainnollisesti, jos neliulotteista kuutiota vieritettäisiin. Silloin suuri kuutio ottaisi vähitellen pienen paikan ja kääntyisi pois tupesta.
Tessaraktin kulmat ovat vähän vinksin vonksin, mutta kuvittelemme, että ne ovat kaikki suoria kulmia. Jos nyt kuljemme mihin suuntaan tahansa kuutiosta toiseen, olemme aina "sisäpuolella". Emme koskaan pääse neliulotteisen kuution "ulkopuolelle". Tajuamme, että neliulotteinen kuutio on äärellisen suruinen, mutta sillä ei ole rajaa "ulkopuoliseen" maailmaan nähden.
Voisimme ajatella, että neliulotteinen kuutio "kelluisi" suuremmassa avaruudessa, jolloin käyttäisimme kuvauksessa suorakulmaista neliulotteista koordinaatistoa, mutta ei meidän tarvitse. Neliulotteinen kuutio jo sellaisenaan muodostaa pienikokoisen avaruuden, jossa ei tarvitse olla "ulkopuolta".
- pätöteho.loisteho
Onko tuo neliulotteisuus jossakin kunnolla todistettu, vai onko kyseessä vain jonkun keksimä matemaattinen työkalu, joka yksinkertaistaa laskelmia.
Koulussa opin, että perinteisten x,y,z-ulottuvuuksien rinnalle otetaan neljäs ulottuvuus ict. Kompleksilukujen matematiikalla laskelmat toimivat nätisti.
Tuo imaginäärinen neljäs ulottuvuus on termin ct takia tavallaan paikkaulottuvuudelle analoginen, mutta i kuvaa sitä, että se on kohtisuorassa perinteisiä paikkaulottuvuuksia vastaan.- pätöteho.loisteho
Sähkömiehillehän tuo kompleksilukumatematiikka on aivan välttämätön. Siellä imaginääri- ja loisteholle on kuitenkin selkeä fysikaalinen ja ymmärrettävä sisältö.
pätöteho.loisteho kirjoitti:
Sähkömiehillehän tuo kompleksilukumatematiikka on aivan välttämätön. Siellä imaginääri- ja loisteholle on kuitenkin selkeä fysikaalinen ja ymmärrettävä sisältö.
Luontoa koskevia teorioita ei voi varsinaisesti "todistaa". Voimme vain tehdä joukon havaintoja ja laatia mahdollisimman yksinkertaisen loogis-matemaattisen hypoteesin, johon havainnot sopivat.
Kosmoksesta on havaittu, että se on suurella tarkkuudella samankaltainen eri paikoissa ja että sen suurenemisnopeus on kunakin ajanhetkenä eri paikoissa sama. Ajan edetessä suurenemisnopeus on ilmeisesti kuitenkin kiihtyvä. Valonnopeudesta ja avaruuden venymisestä on laskettavissa alkuhetki, jolloin kaikki massa on ollut yhdessä pisteessä. Laajeneminen on siis tapahtunut äärellisen ajan, joten kosmos on äärellisen kokoinen.
Jos avaruus olisi niin kuin rusinapullataikina, joka paisuu kohotessaan, rusinoiden etäisyys toisistaan määräisi etääntymisnopeuden ja olisi samankaltainen kosmoksesta tehtyjen havaintojen kanssa, mutta pullataikinalla on reuna, taikinapallukan pinta. Jos kosmos olisi tällainen, tähtiavaruus loppuisi ja sitten alkaisi loputon tyhjä avaruus. Kuva olisi sangen omituinen ja herättäisi paljon kysymyksiä.
Meillä ei ole kuitenkaan mitään vihjettä, että ennen BB:tä olisi ollut mitään, edes avaruutta. Selkeämpi kuva syntyy, jos ajatellaan avaruuden syntyneen yhdessä ajan ja materian/energian kanssa. Silloin elämme neliulotteisen pallon kolmiulotteisella pinnalla, eikä missään ole mitään vaikeasti selitettävää rajaa.
- grwgqr
Täällä kolmannessa ulottuvuudessa kaikki vaikuttaa kiveenhakatulta vaikka todellisuudessa näin ei ole.
- Seurataanasiaa
Jos laajeneminen tapahtuu kiihtyvällä nopeudella, mitä tapahtuu sitten kun nopeus saavuttaa valon nopeuden?
Luulen, että siinä vaiheessa menee kakkosvaihde päälle ja uusi rajanopeus tulee olemaan nykyinen nopeus potenssiin kaksi?- ei-vaikuta
Suhteellisuusteoria ei mitenkään rajoita sitä, millä nopeudella avaruus voi laajentua. Se laajenee meistä katsoen jo nyt yli valonnopeuden vähän matkaa kosmisen horisonttimme takana. Rajanopeuteen asialla ei ole mitään vaikutusta.
Sanoessamme, että avaruus laajenee jollakin nopeudella, tarkoitamme, että nopeus lasketaan jostakin pisteestä toiseen, ts. mitä kauempana pisteet ovat toisistaan, sitä suuremmalla nopeudella ne etääntyvät toisistaan. Kaukana toisistaan olevat kohteet siis pakenevat toisistaan ylivalonnopeudella ja lähellä olevat kohteet alivalonnopeudella.
Ylivalonnopeus on saavutettu jo kohta BB:n jälkeen inflaation aikana. "Meidän" avaruuttamme on siis se osa avaruudesta, jolloin, meitä vastaavasta kohdasta katsottuna, valoa lähettävät kohteet eivät vielä olleet ylittäneet valonnopeutta, ts. valo voi saavuttaa meidät.
Koko ajan jotkin kohteet avaruuden laajenemisen takia ylittävät valonnopeuden, eikä niiden SEN JÄLKEEN lähettämä valo tulevaisuudessakaan enää tule tänne asti.
Koko avaruus ei voi ylittää valonnopeutta. Ei se tarkoittaisi mitään, kun ei kerran verrattaisi mihinkään. Vaikka avaruuden suureneminen tapahtuisi miten nopeasti tahansa, aina on olemassa kaksi avaruuden pistettä, jotka etääntyvät toisistaan alivalonnopeudella. Eri asia on sitten se, että lopulta avaruus on niin harva, että näihin kahteen eri pisteeseen ei enää riitä ainetta.
Nimimerkin "Laskee" viestistä 20.10.15 klo 11:52 tuli mieleeni matemaattisen hypoteesin/teorian vaikuttavuusalue.
Matemaattisesti voidaan luoda loputon määrä kaavoja, joita luonto ehkä voisi noudattaa, mutta vain muutamat vastaavat reaalitodellisuutta. Ennen esimerkiksi näytti tutkijoista siltä, että planeetat kiertäisivät ympyrärataa, mikä on matemaattisesti aivan tuttu kuvio, mutta eivät kierräkään. Myöhemmissä ja tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että rata onkin ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on aurinko. Ei tätä matematiikka ratkaissut, vaan empiirinen tutkimus. Havaintoihin pitikin rakentaa uusi matemaattinen teoria.
Valon- tai äänenvoimakkuus saattaisi aleta verrattuna matkan 3. potenssiin, mutta niin ei ole, vaan alenee 2. potenssiin. Elämme siis kolmiulotteisessa maailmassa, jolloin ääni leviää vain lähteestä etenevälle pallopinnalle, eikä valo tai ääni karkaa seuraavaan ulottuvuuteen.
Erikoinen tilanne tulee Einsteinin suhtiksessa. Muuten sen laskut vastaavat todellisuutta hyvin, mutta se johtaa myös matematiikkaan, jonka mukaan avaruus voisi kaareutua niin paljon, että palattaisiin menneisyyteen. Osa matematiikasta tuottaa siis todellisuutta vastaavia asioita, osa stiignafuulia.
Voimme myös rakentaa suorakulmaisen moniulotteisen koordinaatiston ja valita sieltä mielivaltaisia pisteitä, mutta vain matemaattisesti. Todellinen maailmamme on toisenlainen.
Helposti näemme matemaattisen mallin ja luonnon olevan jopa yhtä, mutta näin ei ole. Kun sanomme, että gravitaatio muodostaa vääntyneen koordinaatiston, kaareuttaa avaruutta, olemme vain itse asiassa luoneet matemaattisen mallin, jolla voimme suorittaa gravitaatiota koskevia laskuja, mutta meillä ei ole pienintäkään tietoa itse gravitaatiosta.
Voimme siis valita neliulotteiselta koordinaatistolta pisteen, joka ei ole neliulotteisen kappaleen sisällä, mutta tällainen piste ja sen mukana koko ulkupuolisuuskaan ei ole olemassa todellisuudessa, vain matematiikassa, neliulotteisessa kartesiolaisessa avaruudessa. Vaan on kuitenkin myös havaintoihin sopiva matemaattinen tapa katsoa kaikkeuttamme. BB on muodostanut neliulotteisen pallon, jonka ulkopuolella ei ole mitään. Tämän pallon koko kasvaa kiihtyvästi ajan funktiona, mutta koskaan emme voi mennä pallon "ulkopuolelle", sillä "siellä" ei ole mitään.
Vaikka suurin osa matematiikasta ei toteudukaan luonnossa, näyttää olevan niin, että luonto kuitenkin tottelee matematiikkaa, valikoiden, mutta tottelee silti. Tämä aineellisen luonnon ja matematiikan yhteys kummastuttaa minua yhtä paljon kuin kysymys siitä, miksi mitään on olemassa. Nämähän näyttävät olevan kysymyksiä, joihin tiede ei voi vastata.- 54gy45
Hyvin upposi tuo kirjoittamasi.
Eihän kvanttimekaniikkaakaan ymmärretä, mutta silti osataan laskea todennäköisyysamplitudeja kompleksilukumatematiikalla ja niistä todennäköisyyksiä tietyillä laskusäännöillä. Laskujen paikkansapitävyys on empiirisesti todennettu.
Matematiikka laskusääntöineen on ihmisen keksimä, jotta pystytään ennustamaan asioita. Ei se varmaankaan kuulu luonnon "perusominaisuuksiin". Mutta esim. epämääräisyysperiaate näyttäisi olevan tällainen perusominaisuus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi624282Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡1541812Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html141513Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !351278Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau1681063- 56914
- 78904
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.167829Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en54811- 39781