Tipuin yöllä sängystä lonkkaluun päälle ja kuului POKS. Luulin hetken että nyt tuli lonkkamurtuma johtuen Huomattavan korkeasta iästäni, mutta ei sentään. Selvisin säikähdyksellä.
Oletteko te muut yksinäiset piruparat miettineet mitä teette jos käy vahinko, että käy niin huonosti ettei pääse ylös vaikka jonkun kohtauksen jälkeen ja puhelin on jossain tasolla minne ette ylety? Vai nukutteko puhelin vieressä? Tosin ei olis mun tapauksessa auttanu nukkua puhelimen kans, kun sänky on sen verran korkea etten olis saanut varmaan ees raahattua halvaantunutta ruhoani käsivoimilla sänkyyn, koska perse painaa liikaa :(
Näitäkään asioita ei normaalit parisuhteessa eläjät edes mieti mitä jos jotain sattuu. Pomo varmaan soittaisi perään, mutta mitä se auttaa jollei pääse vastaamaan. Olen vanhapiika kaverin kans pitänyt sellasta sopimusta, että jollei toinen vuorokauteen vastaa niin sitten mennään paikalle katsomaan. Vuorokausi on kyl pitkä aika makaa esim lumihangessa -30 pakkasessa :(
Millaisia järjestelyjä teillä on vahinkojen varalle vai ettekö edes mieti moisia?
Oletteko te muut yksinäiset piruparat miettineet mitä teette jos käy vahinko, että käy niin huonosti ettei pääse ylös vaikka jonkun kohtauksen jälkeen ja puhelin on jossain tasolla minne ette ylety? Vai nukutteko puhelin vieressä? Tosin ei olis mun tapauksessa auttanu nukkua puhelimen kans, kun sänky on sen verran korkea etten olis saanut varmaan ees raahattua halvaantunutta ruhoani käsivoimilla sänkyyn, koska perse painaa liikaa :(
Näitäkään asioita ei normaalit parisuhteessa eläjät edes mieti mitä jos jotain sattuu. Pomo varmaan soittaisi perään, mutta mitä se auttaa jollei pääse vastaamaan. Olen vanhapiika kaverin kans pitänyt sellasta sopimusta, että jollei toinen vuorokauteen vastaa niin sitten mennään paikalle katsomaan. Vuorokausi on kyl pitkä aika makaa esim lumihangessa -30 pakkasessa :(
Millaisia järjestelyjä teillä on vahinkojen varalle vai ettekö edes mieti moisia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Melkein inhottaa sanoa, mutta aika monella varmaan Face on sellainen, että jos ei päivään osoita mitään elonmerkkiä siellä, niin joku kaveri/sukulainen vähintään soittaa.
Mulla ei auta toi facekaan, kun muhun ollaan jo totuttu, että olen erakko ja on pakkopullaa joku päivitys sinne väliin laittaa enkä vastaa muutenkaan kavereille enää puhelimeen eikä kukaan enää soitakkaan, kun ei mulla ole mitään asiaa kenellekkään.. Kun on tää "yksinäisenloppuelämänmasis" :( Ainoa on pomo joka soittas, jos en töihin mensi. Tällästä se on kun kukaan ei välitä. Tuttua varmaan muillekkin rumille.
No minä olen avioliitossa joten en ole ihan pätevä vastaamaan paitsi työni kautta joka on yksinäistä (itsenäistä kuten hienosti sanotaan) ja aika riskaabelia. Niin olen joskus miettinyt että mitä jos saan duunissa näpeilleni ja putoan jonnein hiton kuiluun mistä ei voi soittaa koska puhelin on sökö, ei ole kenttää tai kädet on poikki eikä kykene. No, tuumailin sitte että elämä on elämää, kaikenlaista sattuu ja turha niitä on etukäteen murehtia. Täytyy vaan suorittaa riskienhallintaa ja yrittää etukäteen miettiä kaikki riskit että ne voi eliminoida.
Tietääkö vaimosi, että hengailet sinkkupalstoilla?
Minä murehdin ja pelkään aivan kaikkea. Ja siksi mun yksin eläminen onkin ihmisrääkkäystä ja minulle kuuluisikin eutanasia vedoten ihmisoikeuksiin!!
Jostakin muistan lukeneeni että tietää. =)
Mitä tuohon itse aloitukseen tulee, niin enpä oikeastaan mieti, päivä kerrallaan ja jos kuolo korjaa, sitten se korjaa, toivottavasti tietenkin korjaa kunnolla, ettei tartte 3 päivää kuivua jossakin jacuzzissa omissa ulosteissa. =)
On käynyt mielessä että jos saa esimerkiksi aivoverenvuodon. Siinähän olisi tärkeää päästä äkkiä hoitoon mutta minkäs teet kun ei ole ketään auttamassa :(
Siinä makaa kunnes kuolee.
Niinpä. Siinä vaiheessa ei mieti, että voi voi, kun tuo ukko on alle 180 tai voi voi, kun toi omanikäinen akka ei näytä teini missiltä kunhan se osaa soittaa 112!!!
Joo mitään ei saa jos ei riskeeraa,tässä elämässä.Pitää olla vain hiton varovainen.
Maanantaisin laitamme faceryhmässä elonmerkin. Ellei maanantain aikana kuulu mitään yhteyshenkilö soittaa tai tulee rimputtamaan ovikelloa. Tietysti siinä on viikon harmaa alue, muttei nyt 24/7 päivystystä yksinkertaisesti voi järjestää. Kehitimme tämän melko äskettäin.
Luulen että jos jotain vakavaa tapahtuisi kuten sydäri niin siihen loppuisi minun elämä. Tuskin jaksaisin raahautua puhelimen ääreen. Ei sukulaiset minusta välitä enkä ole nähnyt niitä 15 vuoteen
Ei kai sitä etukäteen kannata miettiä ja sitten kun on tilanne päällä koskee kuitenkin sen verran ettei siinä tule mieleen pidemmän tähtäimen ongelmat. Kerran putosin selälleni niin etten päässyt viikkoon mihinkään kun oli niin vaikeaa liikkuminen, en kertonut kenellekään etteivät turhaan huolestu. Viime talvena kaaduin jäätiköllä selälleni niin että meni kylkiluu tai luita, en siitäkään melua pitänyt eikä se niin paha juttu ollutkaan ja ajan kanssa parani. Ainoastaan siinä hetkessä kun ei saanut henkeä hengityksen salpaannuttua ehti vähän huolestuttaa kun se on niin tympeä tunne, jokapaikka huutaa happea mutta keuhkot ei vaan toimi. Niin no tuo kyllä poiki sen että tuli nastapohjakengät hankittua yli-liukkaita olosuhteita varten etukäteen valmiiksi, eri asia muistaako niitä käyttää sitten.