Ensimmäistä aktiaan, varsinkin jos se on tapahtunut huomattavasti vanhemman miehen kanssa? Itse menetin poikiuteni 14 vuotiaana 28 vuotiaalle naiselle. Edelleen saan erektion kun muistelen sitä... No hard feelings. Sen jälkeen onkin ollut huomattavasti hiljaisempaa sillä saralla, olenkin erittäin kiitollinen sille naiselle että päästi tutustumaan suloihinsa.
Muisteleeko naiset lämmöllä
teininä.spermannut
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minua sitä kun painoikin musta mies laivalla, että tietäkää se saatana!!
Nyt ei kysytty Darkkiksen mielipidettä :) Eikö naiset uskalla myöntää miten ihanaa oli kun vanhempi herrasmies polkaisi neitsyyden?
Vähän poikien iltasadulta kuulostaa, mutta jos on totta, niin linnaan olisi joutanut lämmöllä muistelemasi nainen.
moralisti. itse joutaisit.
Tajuan ainakin olla paneskelematta kakaroiden kanssa.
Mitä pahaa siinä on? Olin kyllä täysillä mukana ja voitte uskoa että koulussa saivat kuulla että kuka se sai pillua viikonloppuna. Eikä todella ole mikään satu. Siksi kirjoitinkin kun sellainen mielikuva että naiset monesti katuun niitä eka panojaan. Ja itselle kun ei ikinä mitään semmoisia katumuksen tunteita ole tullut siitä....
Jos et ymmärrä mitä pahaa siinä on, olet aika pahasti häiriintynyt. Ehkä ongelmat ovat saaneet alkunsa juuri nuoruuden kokemuksista.
Sinulle oikea palsta on varmaan uskovaisten palsta. Siellä voit moralisoida rauhassa.
Eli jos ei pidä lasten kanssa paneskelua sopivana, kuuluu uskovaisten palstalle. Lievästi sairasta.
Niin mutta oli se silti ihanaa päästä vanhemman naisen selkään ;) Varmasti moni poikonen haaveilee siitä, mutta harvat saa :)
Meni vanhemmalle mutta eipä ollut kummoinen kokemus. Viitsi edes muistella kuin sillä tapaa, että pitikin sille antaa, parempia olisi ollut tarjolla.
En muistele. Tein huonon valinnan, mutten kyllä toisaalta kadukaan. Hankkiuduin neitsyydestäni eroon parikymppisenä erään panosonnin (kylläkin hyvin hellän ja huomaavaisen) kanssa, kun kyllästyin odottamaan elämäni prinssiä, jota ei näkynyt. Elättelin kyllä naiivisti toiveita, että siitä olisi jotain tullut, mutta eipä tietenkään tullut. En (silloinkaan) viehättänyt
kilttejä ja kunnollisia miehiä, joten olisin muuten kenties odottanut hyvinkin pitkään.
Näin jälkikäteen voin todeta, että olisin mieluiten ottanut sen prinssin, vaikken ehkä silloin tiennytkään millaisen miehen kanssa olisin yhteensopiva, kilttejä ja kunnollisia kun on erilaisia. Kaikki naiset ei vaan ole miesten mieleen ja pitää pelata niillä korteilla, jotka on saanut. Nallekarkit ei mene tasan, sellaista elämä on.