Meillä ei miehen kanssa ole mitään yhteisiä juttuja, viikonloput varsinkin ovat todella ahdistavia kun emme keksi mitään yhdessä, toki 3v rajoittaa mutta tuntuu että ilman häntäkään emme keksisi mitään. Olemme hyvin erilaisia, hän on ulkoihminen minä en yhtään. Olen työtön eikä minulla ole ystäviä, tämä varmasti vaikuttaa siihen että kaipaan kovasti edes välillä pois kotoa mutta mies ei. Tilanne on jo pitkään vaikuttanut toivottamalta.
Mitä teette yhdessä?
eroonko
14443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No menkää lenkille yhdessä, tehkää ruokaa yhdessä, katsokaa jotain hyvää filmiä tai telkkariohjelmaa... kaupungillakin voi käydä tai vaikka keilaamassa jos kaipaa vaihtelua. Jos miehesi on niin tylsä ettei mikään kiinnosta, niin kannattaa harkita eroa.
Ihan totta? Etkö oikeasti keksi mitään muuta ratkaisua mihinkään parisuheongelmaan kuin ero?
Hitto kun hyvä kommentti! Joku kehtaakin keksiä eron,sairasta niin sairasta.
Ehkä withuilet. Tarkoitin silla lailla, kun joillekin ei ole mitään muita vaihtoehtoja olemassa kuin ero, että tarttis ensin vähän fundeerata jotain muutakin eikä aloittaa eroajatuksesta, koska sen jälkeen ei todellakaan enää keksi mitään muuta.
Harvoinpa pariskunnilla on muita yhteisiä juttuja kuin aluksi seksi ja sitten myöhemmin lapset. Vaikka puolisot kuinka rakastaisivat toisiaan, mieltymykset ovat niin erilaisia, ettei yhteistä hauskaa löydy.
Vanhemmat leikkivät lasten mieliksi joskus leikkejä. Voithan sinäkin miehesi mieliksi leikkiä ulkoilmaihmistä.
Ennen avioitumista oli selvää, että asenteeseen perusmoraaliin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin oli sama. Suhteemme rahan käyttöön ja, jopa lasten kasvatukseen oli identtinen. Molempia kiinnosti urheilu monipuolisesti sekä matkailu mahdollisuuksien mukaan.
lakaistuani asunnon tulin pois jaloista vaimon jäädessä moppaamaan lähtösiivousta.
lienee aikanaan aloittaneet vanhanaikaisesti?
Mikä este tai esto sinulla on ulos menolle? Ts. mikä tekosyy? Opettele, sillä ulkona ja liikkeessä olet poissa kotoa ja kun saat verenkierron käyntiin ja aivoihinkin asti ulottumaan niin keksit varmasti tapoja yhteisiin hetkiin.
Toisaalta jos ihmiset ovat erilaisia eikä yhteismeno suju niin yksin kotoa poistuminen ei ole mikään huono vaihtoehto. Sukuloi vaikka edes silloin tällöin yksin tai lapsen kanssa, sekin tuo vaihtelua elämään ja sitähän sinä kaipaat.
Mutta lakkaa ruikuttamasta toivottomuudesta niin kauan kun se on kiinni vain omasta itsestäsi ja omista valinnoistasi.
Ennen riideltiin, nyt ollaan hiljaa. Se on parempi vaihtoehto tuo nykyinen ja tulevaisuudessa...erotaan.
Me käymme joka päivä kävelyllä yhdessä. Saamme liikuntaa ja raitista ilmaa. Telkkari ja netti ei ole häiritsemässä, joten tulee vaihdettua päivän kuulumiset. Ainakin Helsingissä tapahtuu jatkuvasti jotain. On markkinoita, kulkueita, mielenosoituksia ja ties mitä tapahtumaa. Niitä ihmetellessä viriää usein mielenkiintoisia keskusteluja näin 15 vuoden jälkeenkin.
Lisäksi käymme ulkona leffassa, syömässä, tanssimassa, shoppailemassa jne. Lomalla pidämme matkustelusta.
No, me laitamme yhdessä ruokaa, katsomme TV:tä, käydään kävelyllä, kahvilassa, ravintolassa syömässä, taidenäyttelyssä, metsässä, leffassa...mitä nyt ihmiset yleensä tekee. Komppaan kyllä tuotakin, että jos miestäsi ei tosiaan mikään kiinnosta, niin lähde ihmeessä yksinkin tai lapsen kanssa ihmisten ilmoille. Ehkä voisit löytää myös uusia ystäviä äiti-lapsi-kerhoista ym. jutuista?
Hei eroonko
Pohdit suhteenne tilaa. Yhteistä tekemistä ei oikein tunnu löytyvän ja luonne-erot korostuvat. Perheessänne on lapsi, joka tietenkin määrittää paljon perheenne elämää.
Mietin, onko kyse muustakin kuin tekemisestä. Ehkä suhteenne kaipaa muunkinlaista virkistymistä kuin vain kävelylenkkejä (jotka nekin ovat monen parin tärkeää kahdenkeskistä aikaa). Mitäpä, jos se tekeminen voisikin olla jokin parisuhdekurssi? Niitä järjestää mm. Parisuhde Kataja. Kursseilla tavataan muita pareja ja opetellaan uusia vuorovaikutustaitoja. Jospa se lähentäisi teitä toisiinne, väliinne ilmestynyttä tyhjää, etäistä tilaa ei täytetäkään tekemisellä ja puuhalla, vaan lisäämällä emotionaalista läheisyyttä ja sitoutumista? Miltä tämä ehdotus kuulosti?
Mahdollista kurssia odotellessa voitte kokeilla tehdä jotain, mitä ette ole koskaan vielä kokeilleet. Se voi olla iltauinti kirpeässä syysjärvessä, uusien ihmisten kutsutmista kylään, ajomatka tuntemattomaan kaupunkiin tai tutustuminen taidenäyttelyyn. Mitä keksit lisää?
Rohkaisevin terveisin Merja-diakoni
"""Olen työtön eikä minulla ole ystäviä.."""
Tuo lause kertoo kaiken. Aloittaja on kotiinsa lässähtänyt ylilihava mitättömyys ja surkeuteensa vajonnut vajakki, työtä ja sosiaalisia asioita vieroksuva tynnyri.
Nosta NYT perkele se läskiperseesi ylös siitä tietokoneen ääreltä ja lähde ULOS. Opettele ekaksi se, että olet tietokoneella max 1 - 2 tuntia vuorokausi. Kotisi on varmaan siivoamaton sika läävä jossa tiskit lojuu altaassa monta päivää.
Raitis ilma ja kuntosali tekisi todella terää ja alkaisi löytyä huvittavuutta tähän elämään.
ASENTEESI ON 100% LAISKUUS!!!
Sinun tunkkainen sielusi tässä se läävä on.
Kerrot että olet työtän, eikä sinulla ole ystäviä. Miten eroaminen helpottaisi sinun tilannettasi? Vaikuttaa siltä, että ongelma on siinä, että koska elämässäsi ei ole juurikaan sisältöä, asetat parisuhteelle liiaksi paineita. Että parisuhteen pitäisi tehdä SINUT onnelliseksi, vaikka todellisuudessa sinun täytyy tehdä parisuhteesta onnellinen teille molemmille. Samoin kuin toki miehenkin. Mutta et voi asettaa parisuhteelle sinänsä erityisen suuria vaatimuksia.
Mieti mistä sinä pidät ja miksi. Entä voisitko opetella pitämään jostain uudesta? Olet 3-vuotiaan lapsen äiti, joten kolmen vuoden aikana elämäsi sisältö on muuttunut paljon. Usein silloin muuttuu myös asiat, joista saa eniten iloa. Tuskin enää baarissa käynti juuri kiinnostaa? Jos silti kiinnostaisi, niin mieti miksi. Koetko että se toisi sinulle vapaan fiiliksen, tai sosiaalisia mahdollisuuksia? Ja mieti että voisiko joku harrastus täyttää nuo samat tarpeet?
On tärkeää että saat ystäviä. Kukaan ei jaksa pitkään ilman. Käytkö perhekerhoissa? Sieltä löytyy usein samassa elämäntilanteessa olevia. Myös netissä voi tutustua ihmisiin ihan ystävänä, jos ystävien etsiminen muualta tuntuu vaikealta.
Miehesi on ulkoilmaihminen ja se on hienoa. Sinun ei tarvitse yhtäkkiä muuttua hänen kaltaisekseen. Parisuhteelle on kuitenkin tärkeää, että molemmat kunnioittavat toistensa piirteitä ja kiinnostuksen kohteita. Mitä jos vaikka kerran viikossa otat tavaksi pienimuotoisesti koko perheen kanssa harrastaa jotain mistä miehesi pitää? Nuotiolle makkaraa grillaamaan tai tunniksi keräämään sieniä? Ei se ole iso uhraus, jos tunteroisen viikossa panostat siihen. Se voisi lisätä kipinää teidän välillä, ja sinäkin opit nauttimaan uusista asioista.
Vastaavasti sitten kun sinä löydät itseäsi kiinnostavia juttuja, mies voisi lähteä sinun matkaasi. Keilaamaan, salille, konserttiin... Mitä sinä haluaisit tehdä? Joka lauantai ilta tuskin saatte edes lapsenvahtia, joten mieti muitakin mukavia vaihtoehtoja, kuin iltarientoja.
Parisuhde vaatii työtä. Mutta niin vaatii tällä hetkellä ensisijaisesti ihan oma elämäsi. Älä syytä parisuhdetta siitä, että omassa elämässäsi ei ole sisältöä. Jos miehesi käy töissä ja hänellä on kavereitakin, niin ei silti ole hänen vika, jos sinulla ei niitä ole.