Olemme 30-40 pariskunta, yhdessä olemme olleet noin 10 vuotta, kolme lastakin on saatu. Nyt olemme pattitilanteessa, koska vaihdoin alaa ja sain uuden työpaikan. Vaihdoin työpaikkaa, koska halusin elämääni jotain muutosta ja sen "oman jutun". Esimieheni on mies, josta mieheni on mustasukkainen, ja työnikään ei miellytä koska se hipaisee mieheni työtä, joten monesti keskustelemme työasioista myös kotona, myös kovemmalla volyymillä. Joudun myös työni puolesta olemaan paljon tekemisissä miespuolisten ihmisten kanssa, josta mieheni ei myöskään pidä.
En tiedä mitä tehdä, en halua vaihtaa työpaikkaa, koska pidän uudesta työstäni, mutta mieheni ei kykene hyväksymään tätä työtäni, mm. siksi koska joudun olemaan iltatöissä, joita ei edellisessä työssäni ollut.
Pitääkö minun luopua työstäni siksi että saan pidettyä perheeni kasassa ja luovuttava sellaisesta mikä on minulle tärkeää? Olen itse sitä mieltä että työni ei ole mitenkään huono työ; viikonloput vapaata ja palkkakin kohdallaan. Ajattelen myös että ihmisen pitää pitää työstään koska siellä vietetään 8h päivässä, ja siitä saa myös jonkin näköistä tyydytystä, että viihtyy työsssään.
Vinkatkaa jos teillä on ideoita asian ratkasemiseksi. Meillä meni mieheni kanssa hyvin, ennen työpaikkani vaihdosta.
Pattitilanne
5
135
Vastaukset
- Niinpäjoo
No kokonaisuutta kuulostelen. Ero on rankka ja pitkä prosessi. Kolme lasta
- eraskinmies
Hei. Yleensä puolisot keskustelevat elämän isoista muutoksista ennenkuin tekevät päätöksiä. Olitko neuvotellut työn vastaanottamisesta etukäteen miehesi kanssa? Kertonut miten se tulee vaikuttamaan (iltatyöt yms. jolloin miehesi hoitaa lapset ja kodin)? Kertonut, että esimiehksesi tulee mies, josta miehesi on jo entuudeltaan mustasukkainen (syy?!)?
Kun luin kertomuksesi, toisenkin kerran. Tuntuu, että haet jonkinlaista oikeutusta tai tukea tekemmällesi päätökselle. Mieti mikä elämässä on oikeastaan tärkeintä: terveys, puoliso, perhe, työ... Meneekö tämä sinulla näin vai kenties käänteisessä järjestyksessä (minä itse ensin).
Vastailen harvemmin kirjoituksiin, mutta tuntuu että samankaltaisia kirjoituksia on yhä enemmän. Ihmiset eivät osaa pistää elämäänsä tärkeysjärjestykseen. Tosin tärkeät asiat huomataan vasta kun ne menettää ja näin vanhempana on monet asiat oppinut jo "kantapään kautta".
Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen! Hei dontknowwhattodo
Kerrot tilanteesta, jossa elämänmuutos työpaikkasi suhteen onkin keikauttanut parisuhteenne siihen asti vallinnutta tasapainoa.
Miehesi kokee muuttuneen tilanteen uhkana. Mietit, pitääkö sinun luopua uudesta työstäsi.
Ajattelen, että tässä teille konkretisoituu jokaisen pariskunnan eteen tuleva akseli jonka toisessa päässä on erillisyys ja toisessa päässä läheisyys. Parisuhteessa kumpikin osapuoli on myös oma erillinen, itsenäinen itsensä. Toisissa parisuhteissa puolisot ovat enimmältäänkin hyvin erillään, etäisiä. Tällöin korostuu erillisyys ja läheisyys jää miinukselle. Toisissa parisuhteissa symbioottinen läheisyys melkein nielaisee yksilöt ja aina on vain 'me' eikä lainkaan minua ja sinua erikseen. Tällöin keinulauta keikahtaa myöskin epäterveesti vinoon. Terve parisuhde kunnioittaa toisen erillisyyttä mutta myös panostaa läheisyyteen. Jotakuinkin fifty-sixty näiden tulisi mennä :)
Mietin, sopiiko tämä teille? Oletteko aiemmin olleet symbioottinen pari, ja nyt sinun muutoksesi ja esim. iltapoissaolosi tuntuvat miehestä, että olet liian etäällä? pelkääkö hän, että jotenkin hylkäät hänet? Vai onko miehesi ylimalkaan hitaasti ja hankalasti muutostilanteisiin sopeutuva? Onko hän siis perusluonteeltaan sellainen, että vakioitua tilannetta ei pidä muuttaa? Jos, silloin hän kuitenkin sopeutuu ajan mittaan uusiin kuvioihin.
Entä jos mietit, että os kuitenkin jättäisit työsi ja palaisit entiseen, hylkäisitkö silloin puolestaan oman itsesi? Jäisitkö silloin miehen kontrolloinnin alle ja menettäisit jotain elintärkeää omasta itsenäisyydestäsi?
Minusta sinun kannattaa miettiä rauahssa ja hätäilemättä. Onko työsi oikeasti uhka parisuhteelle, vai onko se sitä vain puolison mielestä? Minusta on tärkeää, että aikuinen ihminen valitsee työnsä vapaasti, silloin, jos perheen sisäiset järjestelyt esim. lastenhoidot, kulkeminen yms järjestyvät eikä niistä kaadeta taakkaa toisen niskaan. Se, keitä työtoverit ovat, ei saisi olla peruste olla ottamatta työtä vastaan. jos haluaisit pettää puolisoasi, voisit tehdä sen missä tahansa. Voisitko vakuuttaa puolisollesi kerran, että olet sitoutunut häneen, rakastat häntä etkä ole työssäsi vokotellaksesi työtovereita. Kerran riitää, jatkuva vakuuttelun tarve ei ole terveellistä.
Toivotan asian ratkeavan ja teidän sopeutuvan muutoksiin ilman kummempia henkisiä mustelmia.
Merja, diakoni- hyrre
Et tietenkään jätä työtäsi!
Älä anna kenenkään syyllistää itseäsi. Jos suostut siihen että jätät mieluisan työn vain siksi että miehesi ei pidä siitä, teet itsellesi väkivaltaa. Ja siitä ei hyvää seuraa koska asia jäisi kaihertamaan mieltäsi.
Miehesi ehkä on mustasukkainen ennenkaikkea työllesi. Koska työ on samantyyppiinen kuin hänen, hän kokee sinut kilpailijaksi. Sinä olet hänelle jonkinlainen uhka, ehkä hän pelkää että sinä olet häntä parempi.
Entä jos sinä vaatisit häntä jättämään työnsä? Olisiko se hänestä oikeudenmukaista?
Miehelläsi on itsetunto-ongelma. Se ei parane sillä että jätät työsi ja teet väkivaltaa itsellesi. Vaihtoehtoina eivät siis ole joko työ tai perhe!
Parasta olisi jos kävisitte rauhallista keskustelua. Kerro hänelle miltä sinusta tuntuu. - duuni15
Miksi mies ei voi olla onnellinen puolestasi? Kaikilla ei ole edes työpaikkaa, puhumattakaan työn mielekkyydestä. Mutta töitä on tehtävä jos niitä on. Parskuntien tulisi olla tukena toisilleen ja iloita toisen puolesta. Ensimmäisenä tuli mieleeni kun luin mkirjoituksesi, että ompa oudon lapsellinen ja itsekäs mies. Anteeksi vain tämä kommentti. Vaikuttaa huonon itsetunnon omaavalta, kun ei kestä sitä että puolisolla menee hyvin, vaan takertuu noin naurettavaan seikkaan että työpaikkasi on mies-valtainen. Sehän on vain työ!!! Kuinka voi olla, ja miksi mies on mustis? Kuin monella muillakin meistä, on mies puolinen henkilö pomona. Ei siinä nyt ole mitään kummallista että pomosi sattuu olemaan mies.
Sinuna keskustelisin miehesi kanssa ja painottaisin miten tärkeä tämä työ on sinulle , ja että ei ole mitään syytä huoleen. Pitäisihän omaan puolisoon sen verran luottaa.. Onko mies aikaisemmin osoittanut olevansa mustis muista miehistä, onko hänen luonteensa sellainen?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-201400005328527Aamuseuraa/rehevää naista
uhkean rehevät m-xxxl naiset/rouvat/pari 18-80v kutsu luokses 31.1 aamusta päiväpanoille 32v hetero mies.oon innokas nuo4366224h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?72193Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy1571163Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja17806Sun ulkonäkö on
Kyllä viehättävä. Kauniit piirteet. Todella sievät. Ja olemus on ihana. Olet tehnyt vaikutuksen.37736Olen niin haaveillut
Sinusta. Ollut hullun rakastunut. Ajatellut kaikkea mitä yhdessä voisimme tehdä. Mutta ei ei yhtään mitään. Usko vaan lo57732Oletko koskaan
Tavannut/tuntenut ihmistä, jonka kanssa vuosisadan rakkaustarina olisi ollut mahdollinen, mutta joku este tuli väliin?68706- 42686
En voi ottaa
Jos ikinä aiot ottaa yhteyttä, niin tee se nyt. On aika, kun todella todella tarvitsisin sinua. Naiselle.36637