Laskuvarjohyppy

Kaiks hyppääjät kuollee. Joskus. Rupee dokaamaan Vaasankadulla, paljo kliffempaa. Tai rupee homoks. Saat aanusta tai säkällä piparii, jos kiinnostaa.

"Se vain arveluttaa, että onko turvallisuusmääräyksiä parannettu Jämin onnettomuuden jälkeen?"

Aika paljon monimutkaisempi kysymys kuin luuletkaan. Koska onnettomuus oli paitsi monelta taustatekijältään ainutlaatuinen, myös luonteeltaan (niinkuin ne yleensä ovat) sellainen, että tapahtumaan voidaan arvella johtaneen monenkin asian, ja niiden merkityksen voimakkuutta lopputulokseen voidaan vain spekuloida, ei mitään yksittäistä taikakeinoa vastaavien ehkäisemiseen ole.
Paljon pieniä tarkennuksia, taustatyötä, ohjemuutoksia jne. on tehty ja edelleen tehdään (koskien esimerkiksi kuormaamista, painopisteasioita, lentäjien perehdytystä hyppylentämiseen yms. asioita, joista esitettiin, että niillä on saattanut olla jokin osuus onnettomuudessa), mutta jos haet jotain yksittäistä uutta turvallisuusmääräystä, jolla oltaisiin 100% varmoja, että vastaavaa ei tapahtu, ja joka vielä olisi jossain järkevässä suhteessa riskiin, niin sellaista ei ole. Lentokoneiden suunnittelu, rakentaminen, huoltaminen ja lentäminen on edelleen ihmisten hommaa, ja mikään ihmisten tekemä ei ikinä ole 100% varmaa.

"Ei kai missään ole hyppytoiminassa vielä vastaavia koneita, kuin pudonnut oli?"

Ei Suomessa, ulkomailla kyllä muutama.

"Onko koneiden huoltotoimintoja tiukennettu?"

Ei. Huollon puutteella tai laadulla ei ollut varsinaisesti osuutta onnettomuuteen. Vastaavaa primäärisyytä (siipituen murtuminen) ei havaittaisi edes kaupallisen lentoliikenteen huolloissa, koska se olisi vaatinut rakenteiden läpivalaisevaa kuvausta tai ainakin sellasia rakennepurkuja, joita ei minkään tavanomaisen huoltoprosessin yhteydessä tehdä.
Taustasyyt puolestaan eivät liittyneet niinkään huoltoon kuin ehkä ko. koneen rakennussarjan ominaisuuksiin ja spekuloitavissa olevissa määrin noihin yllälueteltuihin organisatorisiin syihin.
Rakennussarjasta, jonka kyllä olis ehjänä pitänyt kestää tuolla lennolla todetut kuormitukset, vastaa amerikkalainen valmistaja, jonka reagointi onnettomuuteen oli ilmeisesti aika laiskaa. Tiedä sitten ovatko salassa tehneet jotain parannuksia. Mutta pääosiltaan huoltaminen on edelleen samanlaista: tyyppihyväksytyt (jollaisia tällä hetkellä kaikki Suomessa operoivat hyppykoneet ovat) huollatetaan virallisen CAMO-organisaation (continuous airworthiness management organisation) hyväksymässä huoltopalvelussa pääosin valmistajan ohjeiden mukaan. Ns. harrasterakenteisia (jollaisia ei ennen Comppia tai sen jälkeen Suomessa hyppykäytössä ole ollut) saa edelleen rakentaja huoltaa itse.


Jos meinaat laskuvarjohyppäämistä ruveta harrastamaan, sun tulee nyt vaan olla sinut sen ajatuksen kanssa, että siinä voi kuolla. Nykypäivänä se on melkoisen harvinaista, ja viimeaikaisista kuolemantapauksistakin isoin osa (pl. tämä lento-onnettomuus siis, nyt puhutaan hyppyonnettomuuksista) ovat johtuneet hyppääjän tietoisesta perushyppäämisestä poikkeavasta riskinotosta (ns. vauhditetut laskeutumiset).

Hyppylento-onnettomuuksissa ei nopean muistinvaraisen tietoni valossa ole Suomessa koko siviilihyppäämisen historiassa (alkaen siis 60-luvulta) kuollut kuin juuri nämä tämän aika ainutlaatuisen onnettomuuden kahdeksan ihmistä. Sen sijaan itse hyppyyn liittyvissä onnettomuuksissa luku on 27. Hyppylentämisen turvallisuustaso on siis tuosta yhdestä tapauksesta huolimatta melko hyvä, ja todennäköisempää (ei siis kovin todennäköistä huomioonottaen, että tuolla tarkastelujaksolla on hypätty miljoonissa liikkuva hyppymäärä) onkin heittää veivinsä itse hypyllä.

Dying is certain, living is not.
Kaikki kuolevat. Mutta eivät kaikki elä.

Lopeta siis asian märehtiminen, ja lähe sen sijaan kurssille. Ota kaikki mahdollinen selville ja opi niin paljon kun mahdollista sellasista ihan oikeista lähteistä niinku hyppykurssilta, lentäjiltä, itse kokemalla jne., Suoli24:n sijaan. Sen tietotaidon perusteella voit sit oikeesti tehdä päätöksen haluatko vetää käkkärin vai koetko saavas lajista niin paljon, että se on kaiken tietotaidon jälkeenkin jäljellejäävän riskin arvosta. Lopettaa voi aina, paitsi jos ei edes aloita.

Yllä jo olikin varsin tyhjentävä vastaus Jämin tapaukseen liittyen, ei lisättävää. Tätänykyä taitaa kaikki suomen hyppykoneet olla (HAY-DN lukuunottamatta) tyyppihyväksyttyjä Cessnoja, säännöllisesti huollettuja, luultavasti turvallisimpia koneita joita harrasteilmailuun kuvitella voi. Kaikkia muuttujia tahi inhimillistä virhettä voi silti koskaan täysin pois laskuista, joka kerta kun lentokoneeseen nousee, aina se mahdollisuus että jotakin sattuu. Ilmailussa monasti silloin jälki rumaa, vaikka kurssilla hätähyppyihin ja pakkolaskutilanteisiinkin kuinka valmistetaan.

Itse hyppytoiminta erittäin turvallisuusorientoitunutta. Käytännössä kaikki mennään turvallisuus edellä, hauskuus vasta toisena. Sielläkin toki sattuu ja tapahtuu, mutta lähinnä silloin kun otetaan tarpeettomia riskejä (ja niitä ei ole pakko ottaa). Laskuvarjotoimikunnan sivuilta löytyy laskuvarjohyppääjän opas (kurssilukemistoa) ja kattavat vaaratilannekoosteet josta löytyy kaikki onnettumuudet ja läheltä-piti-tilanteet. Noita se itsekin tutkailtua ennen kurssille lähtöä. Hölmöilemättä poikkeuksetta aina turvallisesti alas pääsee.

Jos/kun ajatuksena kurssille lähteä, ja jokin mieltä askarruttaa, suosittelen lähimmälle kerholle poiketa touhua katsomaan ja kyselemään. Poikkeuksetta avoimet ovet aina kun hyppytoimintaa, vastataan mieluusti tyhmiinkin kysymyksiin, kaffetkin tarjotaan. Mukaan vaan.

HA-YDN, lipsahti viiva edellisessä väärään väliin. Mitään tekemistä tuolla ei 2014 pudonneen kanssa. Tuoreessa Ilmailu-lehdessä koneesta isommin juttua. Venäläistä alkuperää kone, turbiini tsekkiläinen. EASA-alueella tyyppihyväksyntäprosessi parhaillaan käynnissä. Wikipedian mukaan paljoa noita valmistettu, tietyllä skeptisyydellä voi siis suhtautua. Itse suhtaudun kuin Ladaan, karu kuin mikä, toimii kaikissa olosuhteissa. Jos ensi kesänä siunaantuu tilaisuus koneesta hypätä, en emmi.

Näkyy Tampereen kerholta Cessna löytyvän. Ilmeisesti tuo PSUI:n HA-YDN silti aika tiiviissä yhteistyössä Treen kerhon kanssa operoi. Kannattaa suoraan kerholta (tamlk) kysellä, suomi24:sta paremmin tietävät:)

Täytyypä sitten poiketa tammikuussa kerhon tiloissa kahvilla ja tutustumassa asioihin tarkemmin :)
Kiitos vastauksista.