Mies ilman ystäviä?

Siis ei ollenkaan ystäviä? Ei yhtään?

Aika mielenkiintoinen juttu...Haluaisin ehkä ensin kuulla miksi niitä ystäviä ei ole, ja sitten vasta alkaisin tuomitsemaan. Ujous ei olisi huono syy ystävien puuttumiselle, mutta esimerkiksi ainainen ystävien pettäminen olisi.

Asia erikseen on sitten se, että haluaako nainen miehen, joka yksinäisyytensä takia saattaisi olla yli-ripustautuva.... Vaikka ei ole kivaa kun mies menee baariin kaveriensa kanssa, niin ei sitä jaksa kokoaika kotonakaan kylkikyljessä nyhjätä :(

Mun mielestä tolla ei ole mitään tekemistä kiinnostavuuden kanssa, itse ajattelen lähinnä, että sellaiset aikuiset miehet, jotka roikkuvat jatkuvasti kavereidensa kanssa millon missäkin ovat hieman epäkypsiä, aika monesti kun olen huomannut omasta kokemuksestani (ja näitä juttuja täällä lukiessani) että tyttöystävä on viihdyke silloin kun kavereilla on muuta tekemistä. Nainen kelpaa sitten sunnuntai-iltojen krapulaseuraksi kun eka on kännätty "oikeiden" kavereiden kanssa baarissa.
Olen myös huomannut vanhetessani, että kavereiden merkitys ikään kuin vähenee iän myötä, ei ole enää niin tärkeää, että on kymmenen parasta kaveria ja sata vähemmän parasta.
en ainakaan itse pidä mitenkään omituisena jos miehellä ei ole kavereita, ei se ole mikään normaaliuden tai jonkun muun sellaisen mittari.

miehelläni oli joitakin ystäviä kun suhteemme oli nuori,mutta ei enää,kaikki tuttavat ovat minun kauttani. eipä minullakaan montaa ystävää ole kun olen rauhallinen luonteeltani enkä mikään remu pelle,ja osasyy johtuu koulukiusatuksi joutumisesta koko koulun ajan(henkistä kius.)jonka takia olen arka solmimaan uusia suhteita.
mutta mieheni ei halua pitää yhteyttä tuttaviin, minä olen se joka soittaa tai käskee kylään. ja kaipaan välillä kyläilyä.mieheni ei pitänyt yhteyttä kavereihinsa joten suhteet katkesi vaikka kaverit sitkeästi yrittivät.elio on aika kotihiiri.joskus se tympii.

No ei tee, koska itse olen myös mielestäni mukava ja hyvännäköinen, mutta eipä minullakaan ole kuin pari ystävää. Elämäntilanteet vaikuttavat niin paljon ystävien kanssa olemiseen,että vaikka haluaisikin heitä, se ei aina ole niin helppoa.

Mitä sillä on väliä jos ei ole ystäviä? Parempi vain sillä se kertoo siitä että ihminen ei tarvitse häntäheikkejä. Mutta toi että sä kysyt sitä täällä kertoo että sulla on heikko itsetunto. Ja se on huono asia se.

Joku tulee tästä suuttumaan, mutta sanonpa kuitenkin! Jos ei ole ainuttakaan ystävää, niin se kyllä häiritsee. Mies on joko tietokonemies joka ei kykene sosiaalisiin suhteisiin, pettänyt kaikki ystävänsä taikka muuten vaan tapaus joka ei kiinnosta ketään! Eri asia on jos ystävät esim. suhteen myötä kaikkoavat, sen kyllä ymmärtää toki.

...

Nainen ei halua tutustua jos tietää et miehellä ei ole ystäviä.

Minä ainakin haluan, että miehellä on ystäviä. Tällöin voi helposti tulla sellainen tilanne, että mies tulee mustasukkaiseksi naisen menoista, ystävistä ja alkaa kontrolloida joko henkisesti tai fyysisesti naista. Molemmilla on hyvä olla omat ystävät, joiden kanssa voi välillä viettää aikaa ihan ilman puolisoa. Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi aloittajalla ei ole ainuttakaan ystävää? Ovatko ne vain hävineet parisuhteiden myötä vai johtuuko se omasta käytöksestä?

"Tällöin voi helposti tulla sellainen tilanne, että mies tulee mustasukkaiseksi naisen menoista, ystävistä ja alkaa kontrolloida joko henkisesti tai fyysisesti naista."

Niiin,tuolle on olemassa ihan oikea nimistys;Narsismi.Ei mies joka on balansissa halua tehdä edellä mainitsemaasi.Kuten ei nainenkaan.

Itselläni ei ole ainuttakaan kaveria.Ja syynä on että en ole ikinä ollut mikään ryyppäjä ja rellestäjä.Enemmin olen tykkänyt kattella vaikka hyvää leffaa.
Ylä-asteella oli yksi kaveri, jonka kanssa liikuin koulussa.
Amikseen mentyäni, ei sieltäkään,ryyppääminen kun on tuon ikäisille se pääasia eikä mua kiinnostanut sellainen.
Jotenka, ei ainuttakaan kaveria.
Todellisuudessa,sosialliset taidot on todella hyvät,juttua tulee aiheesta kuin aiheesta kenen kanssa vain.

"Ongelmana" voisi enemmin pitää sopivan seuran löytämistä.Eikä tuo asia mua sinällään vaivaa.Jos joku neitokainen haluaa heittää mut ylilaidan tuollaisen takia niin antaa mennä vain.

Eikä kaverittomuus johda automaattisesti ripustautumiseen.Itse ymmärrän kyllä että jos toisella on kavereita,niin on joskus niittenkin kanssa.

ei tee, kunhan ei takerru minuun.

Kysy Dark Fearilta

Jos pitäis valita niin ottaisin miehen ilman ystäviä... Ei mullakaan oo ainutta kaveria. Ei ainakaan tarvis pelätä että mies viettäis suurimman osan ajasta kavereidensa kanssa:)

Onko se mikään ihme tässä hajoita ja hallitse -politiikan maassa että yhä useammalla ei ole ystäviä ollenkaan? Ennen on samassa talossa asunut monta sukupolvea, nykyään jo peruskoulun jälkeen nuori heitetään oman onnensa nojaan jonnekin opiskelupaikkakunnan koirankoppiasuntoon, opiskelu on jotain luokatonta sekaporukkasysteemiä, etäpäiviä, työharjoitteluja, jne. joissa ei kerkeä muodostua yhteisöjä ja sitä tietä saa yksin kulkea hautaan saakka läpi elämänsä.

Valtion on helppo hallita ja runnoa epäreilut lait läpi yksinäistä kansalaista vastaan, yhteisöllä olisi voimaa vastustaa vääryyksiä, siksihän yhteisöt on hajotettu...

itselläni on vain 1 kaveri. ala-aste aikoina oli enemmänkin (n.10), kunnes alkoi kiusaamiset ja kaverit kaikkosivat kiusaajien piireihin.. ja tämän kiusaamisen aloittivat tuolloiset parhaat kaverini. lopulta monen vuoden kiusaamisen jälkeen aloin itse halveksumaan suurinta osaa luokkalaisistani, jotka olivat kiusanneet ja olin huomioimatta ketään, eli en puhunut kenellekään.. tämä taas johti epäsosiaalisuuteen, eli olin aika hiljainen, joka taas johti myöhemmin syrjintään..
hiljaiset ihmisethän ovat kummajaisia ja heille ei voi mennä juttelemaan.
toisin sanoen, olen epäkiinnostava/ tylsä.
miksi kukaan nainen kiinnostuisi tylsästä miehestä, kun on niitä sosiaalisia ex koulukiusaajiakin tarjolla vaikka muille jakaa. :)

Sosiaalinen status on ratkaisevaa kiinnostuksen muodostumisessa. Miten sitä osoittaa jos ei ole kavereita?

Olen itse ollut tosi ujo nuorena ja nykyäänkin viihdyn enimmäkseen perheen/poikaystäväni parissa, ja poikaystäväni ja jotkut ystäväni ovat myös hieman vetäytyvämpää sorttia. Joten ymmärrän jos jollakin ei ole ystäviä esim. ujouden takia tai siksi koska tykkää olla yksinään. Ei se vaikuta kiinnostavuuteen.

Eipä noita ole ystäviä itsellänikään, ei olisi mitään ongelmaa asian suhteen.

Mikä on ystävä? Tuskin saan ikinä ystäviä tai tyttöystävää.

Pomolla ei tarvitse olla kavereita. Sosiaalinen status on silti korkea ja kunnioitus näkyy. Silloin naiset pyörivät ympärillä.