Liikkumattomuus miljardiluokan ongelma!

Hei, Teen osittain kouluprojektiin liittyvää tutkimusta kuntoilutottumuksista. Käyppä vastaamassa kyselyyn, joka löytyy alla olevasta linkistä! Vastauksesi on minulle erittäin tärkeä, mutta ei vaadi aikaasi kuin minuutin.

https://docs.google.com/forms/d/1aT4VqxSyyCMVE_2pVcvB7Nd9b2dV3ZVzXhwgshqloaU/prefill

Liikkumattomuus on yhteiskunnalle miljardiluokan ongelma. Lähinnä kustannukset aiheutuvat sairauksista ja työkyvyttömyyksistä, jotka olisi "normaalilla" liikunnalla ehkäistävissä. Kyselyn avulla selvitän tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntoilutottumuksiin ja liikunnalliseen aktiivisuuteen.

Itseäni yllätti, että kestävyyskunto on suomalaisilla keskimäärin paremmalla tasolla kuin lihaskunto. Vain joka neljäs suomalainen aikuinen pitää yllä lihaskuntoaan suositusten mukaisesti. Siksi kyselyn painopiste on lihaskunnossa ja erityisesti kotikuntoilussa.

Kiitos vastauksestasi!
11162
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Kysely vaatii jonkun luvan??? Tsekkaa asetukset.

Äänestä

Ei se ole ongelma, ihan normaalia että eletään ja kuollaan. Veroilla tuetaan ihmisten elämää ihan sinne katkeraan loppuun asti. Se että rahat käytetään mihin ne kuuluukin, ei ole ongelma. On vain niin että hyväosaiset haluavat ne rahat itselleen ja istuvat sitten niiden päällä, sitä on ahneus.

Eli liikkumattomuus on valinta, ei ongelma. Annetaan ihmisten elää niinkuin he haluavat. Rahaa saa aina lisää, se on ihmisten tekemää..

Äänestä
  • Näkökulma tuokin. Mutta. Pitäisikö ihmisten tuntea vastuuta itsestään osana yhteiskuntaa? Olisiko verorahoille parempaa käyttöä, kuin parantaa haavoja, jotka olisivat olleet estettävissä? Ja sitten ihmetellään korkeaa veroprosenttia ja jokaisesta säästöstä ollaan marssimassa toreilla lippujen kanssa...

    Ja toisekseen. Kaikille liikkumattomuus ei ole tietoinen valinta. Toisilla elämä voi olla niin kiireistä, ettei liikunnalle vain ole aikaa. Toiset vain ajautuvat liikkumattomuuden tilaan, jonkin sairauden, sosiaalisen syyn tai jonkin muun syyn vuoksi ja sieltä tapojen muuttaminen on vain hankalaa..

    Toki ihmiset saavat elää elämäänsä kuin haluavat, mutta eläväisitkö niinkuin nyt elävät, jos tietäisivät seuraukset. Esimerkkinä vain: neljäsosa aikuisiän diabeteksestä olisi estettävissä kokonaan liikunnalla... Jälkeenpäin asiat on vaan niin paljon vaikempi korjata kuin ennakoimalla..

    Äänestä

  • Kansa vaatii sirkushuveja ja yksi niistä on urheilu ja liikunnan puolesta vaahtoavat. Varmasti siihen satakertaa enemmän verovaroja kuin liikkumattomuuden aiheuttamiin ongelmiin, mutta maailma toimii sillä tavoin. Luukunta elättää suuren joukon urheilutoimittajia, -välivalmistajia ja -myyjiä, -mediaa, valmentajia, hallien, opistojen henkikökuntaa ja paljon muuta oheistoimintaa jne. Ei ihme, että kaikki liikunnata elantonsa saavat sanovat liikunnan parantavan kaikki ongelmat. Tämä on tietysti hurskastelua kuin monet muutkin sanomiset ja väitteet.

    Äänestä

  • hyviätekoja kirjoitti:

    Kansa vaatii sirkushuveja ja yksi niistä on urheilu ja liikunnan puolesta vaahtoavat. Varmasti siihen satakertaa enemmän verovaroja kuin liikkumattomuuden aiheuttamiin ongelmiin, mutta maailma toimii sillä tavoin. Luukunta elättää suuren joukon urheilutoimittajia, -välivalmistajia ja -myyjiä, -mediaa, valmentajia, hallien, opistojen henkikökuntaa ja paljon muuta oheistoimintaa jne. Ei ihme, että kaikki liikunnata elantonsa saavat sanovat liikunnan parantavan kaikki ongelmat. Tämä on tietysti hurskastelua kuin monet muutkin sanomiset ja väitteet.

    Liikunta ei elätä urheilutoimittajia, urheilu tekee sen, eikä urheilu ole aina kovin terveyttä edistävää. Kannattaa nyt opetella erottamaan nämä kaksi asiaa toisistaan. Liikunta ei myöskään paranna kaikkia ongelmia, mutta yhdessä terveellisten ruokailutottumusten ja riittävän levon kanssa ESTÄÄ isolla osalla ihmisistä joukon elintavoista johtuavia sairauksia (masennus, sydän- ja verisuonitaudit, II-tyypin diabetes...). Nämä on juuri niitä sairauksia, joihin meidän terveydenhuollossa menee eniten rahaa ja tämä raha on pois kaikesta muusta (akuutit sairauden, koulutus, infra). Ja ne on suurimmaksi osaksi estettävissä.
    Kysymys onkin, että pitääkö meidän yhteiskuntana kerätä enemmän veroja, jotta rahaa riittää kaikkeen, vai voidaanko me siirtää vastuuta yksilölle elitapoihin liittyvien valintojen seurauksista?

    Äänestä

"Itseäni yllätti, että kestävyyskunto on suomalaisilla keskimäärin paremmalla tasolla kuin lihaskunto. Vain joka neljäs suomalainen aikuinen pitää yllä lihaskuntoaan suositusten mukaisesti. Siksi kyselyn painopiste on lihaskunnossa ja erityisesti kotikuntoilussa."
Yllättävä tieto, onkohan totta ollenkaan. Armeijaikäisissä nähtävissä selvä alentuminen, cooperin tulokset ym. Kestävyysjuoksijat, selvä tulosten huononeminen. Aerobinen kestävyys on laskenut kautta linjan, urheilijoista tavallisiin tallaajiin.
Onhan kestävyyspuolella tietysti maratoneja juoksevat ym. mutta ei heitä lopulta niin kauhean paljon ole.
Ihmisethän harrastavat kuntosalia aivan vimmatusti, lähes jokainen aikuinen tuntuu ilmoittavan sen harrastuksekseen.
Tietysti istuminen, autot, kaukosäätimet ym. vaikuttavat siihen että keskivartalon syvät lihakset eivät toimi kunnolla. Samoin lonkankoukistaja, pakaralihas ja takareisi lyhenevät, eivätkä aktivoidu oikein. Tuloksena selkäkipuja, nivelongelmia. Arkiliikuntaa on liian vähän ja sekin on helposti liian yksipuolista.
Koululaiset kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin autolla, mikä on uutta aikaisempiin vuosiin nähden, mikä oleellisesti vaikuttaa lasten kestävyyskunnon kehittymiseen.

Äänestä
  • "noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. suosituimmat liikuntalajit ovat kävelylenkkeily ja pyöräily. vaikka kuntosaliharjoittelu on kolmanneksi suosituin työikäisen väestön harrastama liikuntalaji, harvempi kuin joka viides harjoittaa lihaskuntoaan suosituksen mukaisesti." http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/621-terveysliikuntauutiset2011.pdf

    Ukk-instituutti ja heidän tutkimuksensa(2011) oli siis väitteeni lähde. Toki kaikessa liikkumisessa olisi kovasti petrattavaa, mutta lihaskunnossa kaikkein eniten. Vain noin 10 %:lla työikäisistä on sekä lihaskunto että kestävyyskunto suositusten mukaisella tasolla. Suositukset menee niin, että lihaskuntoliikuntaa pitäisi harrastaa 2 kertaa viikossa ja kestävyysliikuntaa joko 1h 15 min rasittavaa (juoksu, hiihto jne) tai 2 h 30 min reipasta (kävely, kevyt pyöräily jne).

    Ongelma tulee nimenomaan yhteiskunnan automatisoinnista. Ruumiillisen työn korvaajaksi on tullee robotit, tietokoneet ja automaatio. Ja pahinta on, että tilalle on tullut istumista. Työikäinen istuu keskimäärin yli 7 tuntia päivässä, joka on hyvin ongelmallista tukilihaksille.

    Jos työ ei ole fyyistä, niin kaikki liikkuminen on käytännössä ihmisten vapaa-ajan vastuulla. Samaan aikaan vapaa-ajasta tappelevat muut ajanvietto aktiviteetit, perhe jne.

    Monella loppuu vuorokauden tunnit kesken, ennenkuin liikkumaan kerkeää. Tietenkin se on loppujen lopuksi vain priorisointikysymys, mitä pitää tärkeänä ja mitä ei. Mutta yhteiskunnan näkökulmasta ongelma on jo mittava ja pahenee vuosivuodelta...

    Äänestä

Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta on alkanut.

Käykää allekirjoittamassa!

Aloitteen voi allekirjoittaa oikeusministeriön ylläpitämässä palvelussa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986

Uusi metsähallituslaki yhtiöittämisineen ja kolmansine taseineen on ilmeinen uhka Suomen luonnolle. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille.

Suomen kansalaisina tunnustamme tämän vastuun ja vaadimme, että meitä kuullaan yhteistä ympäristöämme koskevassa päätöksenteossa.

Kansalaisaloite on lakiehdotus kansanäänestyksen järjestämiseksi uudesta metsähallituslaista. Äänestyksessä esitettäisiin seuraava kysymys: ”Kannatatko uuden metsähallituslain kumoamista?” Äänestäjän tulisi vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".

Kansalaisaloite koskee nimenomaan kansanäänestyksen järjestämistä, koska ei ole mitään syytä uskoa, että nykyeduskunta kumoaisi uuden metsähallituslain uudessa käsittelyssä. Perusteluthan kaikuivat nytkin kuuroille korville.

Sen sijaan poliittisten päättäjien olisi lähes mahdoton olla kunnioittamatta kansanäänestyksen tulosta. Äänestys kertoisi yksiselitteisesti, hyväksyvätkö suomalaiset uuden metsähallituslain.

Lisäksi kansanäänestys on ainoa tapa punnita lain legitimiteetti tilanteessa, jossa lainsäädäntöprosessi ei vastannut avoimen demokratian vaatimuksia. Esimerkiksi yhtiöittämisen välttämättömyyttä korostavat perustelut eivät pitäneet paikkaansa.

Edustuksellinen demokratia ei tarkoita sitä, että vaalien jälkeen valtapuolueilla olisi neljä vuotta aikaa toteuttaa visioitaan muusta yhteiskunnasta piittaamatta. On äärimmäisen vaarallista, jos lainsäätäjät eivät välitä tosiasioista eivätkä kansalaisten, alueiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden vastalauseista.

Jos me hyväksymme tämän nyt, kun vaakakupissa on kolmannes Suomen pinta-alasta, yhteinen kansallisaarteemme, mitä voimme odottaa tulevaisuudessa tapahtuvan?

Kansalaisaloitteen yksityiskohtaiset perustelut löytyvät allekirjoituspalvelusta sekä Minimahdin artikkelista. Levitä alussa olevaa allekirjoitus-linkkiä tai artikkelia nimikeräyksen alkamisesta: https://goo.gl/0IQuM0

Käydään siis töihin: allekirjoittakaa & jakakaa tietoa. Annetaan aloitteelle lentävä lähtö!

Kiitos kaikille & keväisiä päiviä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ApuaEtsivä kirjoitti:

Hei, Teen osittain kouluprojektiin liittyvää tutkimusta kuntoilutottumuksista. Käyppä vastaamassa kyselyyn, joka löytyy alla olevasta linkistä! Vastauksesi on minulle erittäin tärkeä, mutta ei vaadi aikaasi kuin minuutin.

https://docs.google.com/forms/d/1aT4VqxSyyCMVE_2pVcvB7Nd9b2dV3ZVzXhwgshqloaU/prefill

Liikkumattomuus on yhteiskunnalle miljardiluokan ongelma. Lähinnä kustannukset aiheutuvat sairauksista ja työkyvyttömyyksistä, jotka olisi "normaalilla" liikunnalla ehkäistävissä. Kyselyn avulla selvitän tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntoilutottumuksiin ja liikunnalliseen aktiivisuuteen.

Itseäni yllätti, että kestävyyskunto on suomalaisilla keskimäärin paremmalla tasolla kuin lihaskunto. Vain joka neljäs suomalainen aikuinen pitää yllä lihaskuntoaan suositusten mukaisesti. Siksi kyselyn painopiste on lihaskunnossa ja erityisesti kotikuntoilussa.

Kiitos vastauksestasi!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu