Aluksi pohjatietoa: Asun vaimoni kanssa talossa, joka sijaitsee samalla tontilla vanhempieni talon kanssa. Tämä läheisyys ei ole koskan haitannut minua, vaimoani eikä ymmärtääkseni vanhempianikaan. Mutta asiaan:
Vuosituhanne vaihteessa se tapahtui, siskoni oli pyörinyt pitkään itseään yli 15 vuotta vanhemman miehen kanssa ja toi hänet näytille sitten jouluna.
Aluksi äitini otti takapakkia. Aika kuitenkin kului ja saimme kuulla vaimoni kanssa kuin ihana mies tämä herra on. Äitini joutui leikkaukseen keväällä, hänen maksa-arvonsa oli katossa ja ihme että hän selviytyi. Kuitenkin kotiin päästyään tuli tilanne että siskoni "poika"ystävä piti majoittaa. Eipä muuta kuin mahtikäskyllä äijä muutti alakertaani ilmaiseksi. Äitini kattoi äijälle aamupalat ja illalliset kultareunuslautasille (oikeasti!) vaikka hänen (äitini) terveytensä oli muuta kuin hyvä.
No, oma kämppä löytyi ja äijä sekä siskoni muuttivat siihen.
Jo heti seuraavan joulun alla alkoi ihme paapatus: Oletteko ostaneet siskon miehelle (?) joululahjan, oletteko ostaneet synttärilahjan....
Siskoni "mies" on kaikki kaikessa. Huvittavinta on että vanhempani eivät puhu sanaakaan muuta kuin suomea. Eli tämän herran vierailut ovat vanhempieni luona sitä että äitini hösää siskon kanssa ettei "osoittaisi tyhmyttään" kun ei osaa englantia. Ja meitä hän vaati vuodesta toiseen "puhumaan jotain" herran kanssa. Me taas vaimon kanssa olimme kusessa kun äijä aina mököttää vierailuilla eikä puhu sanaakaan. Emme ole häntä koskaan loukanneet, mutta olemme päätelleet ilmeistä että ongelma on se, että me puhumme (huonosti tietysti) amerikan englantia, emme engannin englantia, emmekä saa selvää hänen murteestaan.
Olemme vaimoni kanssa luopuneet niin monesta yhteisestä tilaisuudesta joissa tämä herra on paikalla. Miksikö... no viimeinen niitti tuli juuri häidemme alla. Olimme lähettäneet kutsut (myös siskolleni ja hänen "miehelleen").. osa kuitsuista kuitenkin saapui eri vastaanottajille pari päivää myöhemmin kuin toisille, ja siskoni sai tietysti kutsun päivän myöhemmin. Ennen kutsun saapumista heille äitini paukkasi ovemme taakse ja huusi niin että silmät meinasivat tippua päästä.. kuinka emme ole kutsuneet tätä miestä ja siskoani häihini.. koitin sanoa että kaikki, myös he, ovat saaneet kutsun. Minun olisi muka pitänyt mennä postiin selvittämään asiaa, koitin sanoa että miten minä selvitän kirjaamattomien kirjeiden kohtalon, kaikille on lähetetty kutsu.. Huutaminen jatkui niin että minä sain lopulta sairaskohtauksen ja vaimoni näki vielä vuoden painajaisia tuosta tilanteesta.
Kutsu tuli siskolleni perille toki sitten seuraavana päivänä... ironiaa!
Siskostani on tullut kovin hiljainen kaiken tämän jälkeen. Hän soittaa minulle syntymäpäivänäni ja puhuu mukavia, mutta kun mies on paikalla vaikka äitienpäivänä, olen hänelle/heille ilmaa.
Nyt taas on joulu. Meillä ei ole asiaa vanhempieni luo koska heillä on nyt lemmikkejä ja minä en astmaatikkona voi siis olla paikalla.
Me kyhjötämme vaimoni kanssa omassa talossamme ja muut juhlivat toisessa talossa.
Viime jouluna keksimme että porukka voisi tulla meille edes kahville syötyään. Huono idea:
Tämä siskoni "mies" näytti taasvmieltään, haukotteli, naputteli sormellaan pöytää, meni kahvin jälkeen istumaan portaille ja hakkasi tylsistyneenä päätään seinään, kolhi keittiöntuolejamme paiskomalla niitä. Äitini silmissä tuo mies saa meiltä huono kohtelua. Ei auta vaikka miten ukolle koitaa puhua, hän tekee selväksi että EVVK. Tilaisuuden jälkeen vaimoni itki suoraa itkua kun hänen vaivalla tekemänsä tilaisuus piti pilata noin. Arvatkaa nolottiko...
Äijä lupasi aikoinaan äidilleni että hän ostaa siskolleni auton, perustaa oman erikoisyrityksen, ummet ja lammet, lupasi naida siskoni, mennä suomenkielen kurssille (nyt reilun puolen vuosikymmen jälkeen hallitsee noin 5 sanaa suomea).. nyt he vain ovat kotona ja pelaavat videopelejä. Naimisiin menosta ei tietoakaan (helpotus oikeastaan). Ei autoa, ei omaa kämppää, ei sanaakaan suomea... Mikäs siinä jos ovat onnellisia. Minua harmittaa ja minkä vaimonikin on sanonut on se, että äitini edelleen edellyttää että palvoisimme tuota herraa kuten hän ja se, että siskoni on muuttunut etäiseksi kun tämä herra on paikalla samanaikaisesti.
Iällä ei ole merkitystä, itsekin olen paljon nuoremman naisen kanssa naimisissa. Ei silläkään ole väliä että siskoni "mies" on ulkolainen. Mutta miksi hänen pitää tuiskia meille, osoittaa mieltään? Korostettakoon vielä kerran että me emme ole tietoisesti häntä loukanneet tai halunneet loukata, olemme yrittäneet häneen luoda kontaktia.. kaikki tuloksetta. Voi kuinka usein toivomme että siskoni olisi valinnut toisin ja ottanut reilun kotikieltä puhuvan miehen, josta olisi kaveriksi minulle, reippaaksi mieheksi siskolleni ja kunnon vävyksi vanhemmilleni. Kaikkea ei voi saada.
Kun vaan selviäisi että mikä mättää, miksi meille pitää osoittaa mieltä ja miksi meidän pitäis palvoa tätä herraa.. jaa-a.
Vuosituhanne vaihteessa se tapahtui, siskoni oli pyörinyt pitkään itseään yli 15 vuotta vanhemman miehen kanssa ja toi hänet näytille sitten jouluna.
Aluksi äitini otti takapakkia. Aika kuitenkin kului ja saimme kuulla vaimoni kanssa kuin ihana mies tämä herra on. Äitini joutui leikkaukseen keväällä, hänen maksa-arvonsa oli katossa ja ihme että hän selviytyi. Kuitenkin kotiin päästyään tuli tilanne että siskoni "poika"ystävä piti majoittaa. Eipä muuta kuin mahtikäskyllä äijä muutti alakertaani ilmaiseksi. Äitini kattoi äijälle aamupalat ja illalliset kultareunuslautasille (oikeasti!) vaikka hänen (äitini) terveytensä oli muuta kuin hyvä.
No, oma kämppä löytyi ja äijä sekä siskoni muuttivat siihen.
Jo heti seuraavan joulun alla alkoi ihme paapatus: Oletteko ostaneet siskon miehelle (?) joululahjan, oletteko ostaneet synttärilahjan....
Siskoni "mies" on kaikki kaikessa. Huvittavinta on että vanhempani eivät puhu sanaakaan muuta kuin suomea. Eli tämän herran vierailut ovat vanhempieni luona sitä että äitini hösää siskon kanssa ettei "osoittaisi tyhmyttään" kun ei osaa englantia. Ja meitä hän vaati vuodesta toiseen "puhumaan jotain" herran kanssa. Me taas vaimon kanssa olimme kusessa kun äijä aina mököttää vierailuilla eikä puhu sanaakaan. Emme ole häntä koskaan loukanneet, mutta olemme päätelleet ilmeistä että ongelma on se, että me puhumme (huonosti tietysti) amerikan englantia, emme engannin englantia, emmekä saa selvää hänen murteestaan.
Olemme vaimoni kanssa luopuneet niin monesta yhteisestä tilaisuudesta joissa tämä herra on paikalla. Miksikö... no viimeinen niitti tuli juuri häidemme alla. Olimme lähettäneet kutsut (myös siskolleni ja hänen "miehelleen").. osa kuitsuista kuitenkin saapui eri vastaanottajille pari päivää myöhemmin kuin toisille, ja siskoni sai tietysti kutsun päivän myöhemmin. Ennen kutsun saapumista heille äitini paukkasi ovemme taakse ja huusi niin että silmät meinasivat tippua päästä.. kuinka emme ole kutsuneet tätä miestä ja siskoani häihini.. koitin sanoa että kaikki, myös he, ovat saaneet kutsun. Minun olisi muka pitänyt mennä postiin selvittämään asiaa, koitin sanoa että miten minä selvitän kirjaamattomien kirjeiden kohtalon, kaikille on lähetetty kutsu.. Huutaminen jatkui niin että minä sain lopulta sairaskohtauksen ja vaimoni näki vielä vuoden painajaisia tuosta tilanteesta.
Kutsu tuli siskolleni perille toki sitten seuraavana päivänä... ironiaa!
Siskostani on tullut kovin hiljainen kaiken tämän jälkeen. Hän soittaa minulle syntymäpäivänäni ja puhuu mukavia, mutta kun mies on paikalla vaikka äitienpäivänä, olen hänelle/heille ilmaa.
Nyt taas on joulu. Meillä ei ole asiaa vanhempieni luo koska heillä on nyt lemmikkejä ja minä en astmaatikkona voi siis olla paikalla.
Me kyhjötämme vaimoni kanssa omassa talossamme ja muut juhlivat toisessa talossa.
Viime jouluna keksimme että porukka voisi tulla meille edes kahville syötyään. Huono idea:
Tämä siskoni "mies" näytti taasvmieltään, haukotteli, naputteli sormellaan pöytää, meni kahvin jälkeen istumaan portaille ja hakkasi tylsistyneenä päätään seinään, kolhi keittiöntuolejamme paiskomalla niitä. Äitini silmissä tuo mies saa meiltä huono kohtelua. Ei auta vaikka miten ukolle koitaa puhua, hän tekee selväksi että EVVK. Tilaisuuden jälkeen vaimoni itki suoraa itkua kun hänen vaivalla tekemänsä tilaisuus piti pilata noin. Arvatkaa nolottiko...
Äijä lupasi aikoinaan äidilleni että hän ostaa siskolleni auton, perustaa oman erikoisyrityksen, ummet ja lammet, lupasi naida siskoni, mennä suomenkielen kurssille (nyt reilun puolen vuosikymmen jälkeen hallitsee noin 5 sanaa suomea).. nyt he vain ovat kotona ja pelaavat videopelejä. Naimisiin menosta ei tietoakaan (helpotus oikeastaan). Ei autoa, ei omaa kämppää, ei sanaakaan suomea... Mikäs siinä jos ovat onnellisia. Minua harmittaa ja minkä vaimonikin on sanonut on se, että äitini edelleen edellyttää että palvoisimme tuota herraa kuten hän ja se, että siskoni on muuttunut etäiseksi kun tämä herra on paikalla samanaikaisesti.
Iällä ei ole merkitystä, itsekin olen paljon nuoremman naisen kanssa naimisissa. Ei silläkään ole väliä että siskoni "mies" on ulkolainen. Mutta miksi hänen pitää tuiskia meille, osoittaa mieltään? Korostettakoon vielä kerran että me emme ole tietoisesti häntä loukanneet tai halunneet loukata, olemme yrittäneet häneen luoda kontaktia.. kaikki tuloksetta. Voi kuinka usein toivomme että siskoni olisi valinnut toisin ja ottanut reilun kotikieltä puhuvan miehen, josta olisi kaveriksi minulle, reippaaksi mieheksi siskolleni ja kunnon vävyksi vanhemmilleni. Kaikkea ei voi saada.
Kun vaan selviäisi että mikä mättää, miksi meille pitää osoittaa mieltä ja miksi meidän pitäis palvoa tätä herraa.. jaa-a.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Suomalaisten naisten suhteet ulkomaalaisiin miehiin ovat pääsääntöisesti sairaita. Miellyttämisenhalu ja "antautuminen" ovat liian voimakkaita. Eipä sille mitään voi tehdä, suosittelen että et edes yritä.
Me olemme jo tehneet päätöksen että emme edes yritä miellyttää.. taisi jäädä mainitsematta. Pyrimme elämään omaa elämää emmekä jaksa enää keskittyä moiseen henkisesti lapselliseen äijään.
Tulee vaan ongelmia näissä pakkopullatilaisuuksissa.. mutta tulkoon :D
Onpa teillä kinkkinen tilanne. Uskomatonta et teidän äitikin suhtautuuu noin. Onko sun siskosi ollut aina number one äitisi silmissä? Jos näin on, niin siinä viitteitä miksi äitisi suhtautuu myös mieheen tällä tavalla. Kaitpa se ulkomaalainen on huomannut, et saa tehdä päänsä mukaan ja ei tykkäkään, kun te ette sulatakkaan kaikkea mukisematta, vaikka olette olleet normaaleja häntä kohtaan. Toisissa kulttureissa mieshän määrään melkein kaikesta. ITse en haluaisi ottaa ulkomaalaista ukkoa, kun kuulee et alkuaikojen jälkeen on erilainen meininki, nainen on tossun alla. Toivottavasti siskosi huomaa,et mitä kismoja mies saa aikaan ja suhde loppuisi tykkänään. Tsemppiä sulle!
Noin en olekaan huomannut ajatella.. sisko on ollut ykkönen, sai olla poikamainen ja täysi jätkä kun niin halusi. Huononäköisenä en kotona aikoinani opiskellessani saanut kunnon valaistusta huoneeseeni (meikällä näitä vaivoja riittää, heh) mutta kun muutin omilleni, sai siskoni kunnon valot ja työpöydät...
No, en mä jaksa alkaa surkuttelemaan menneitä, ollutta ja mennyttä.
Siskollani kyllä taitaa olla se tilanne että se potkii sitä äijäänsä, kuten mainitsin, siskoni on "kova jätkä", hameessa taisin sen kerran nähdä, olikohan sen yo-juhlat :)
Mutta... me pidämme päämme, kiitos kannustuksesta ja jouluja :)
Minä ainakin muuttaisin kyseisessä tilanteessä toiselle paikkakunnalle, tai edes pois samasta pihapiiristä. Enkä pitäisi koko porukkaan mitään yhteyttä.
Ymmärrän,että kyseessä on äiti ja perhe, mutta rajansa kaikella.
Rohkeasti vain uuden elämän alkuun!
Siis muuttaisin pois itse rakentamastani kodista siskon poikaystävän takia?!?!! No huh huh, muita hyviä ideoita? Taidat olla melkoinen luovuttaja, älä suosittele sitä muille. Ja mitä se muualla asuminen auttaisi siihen että on esim. äitienpäivänä kokoonnuttava juhlimaan... kysyn vaan....
Mitä sitä sitten valittamaan, jos ei kerran ole valmis muuttamaan elämäänsä mitenkään? Jostain sitä yleensä pitää luopua, jos jotain haluaa tässä elämässä saavuttaa.
Mut jos se tämän hetkinen elämä kerran on niin elämisen arvoista, niin olkaa hyvä vaan. Jokainenhan tekee itse omat valintansa, ja elää itse sen elämänsä omien valintojensa ehdoilla!
Siis että mitä? Että jos kaikki muut asiat ovat kohdallaan, mutta siskoni miesystävä ei osaa käyttäytyä, minun pitäisi myydä itse omin käsin rakentamani talo, etsiä uusi koti, katkaista kaikki välit..
Ja jos pidän tätä sulana hulluutena, olet sitä mieltä että pitäisi turpani vaan kiinni?
Jos sinulla puolestasi ei ole mitään viisasta sanottavaa asiaa, suositan että pidät itse turpasi kiinni ja otat kantaa vasta, kun opit ajattelemaan moniulotteisesti.
Kiitos sympatiastasi vaan...
Ihmettelen neuvoasi; syytön saisi muuttaa ja jos ei halua poistua takavasemmalle, niin ei saisi "valitaakaan". Samanlaisia neuvoja sain, kun "valitin" väkivaltaisen mieheni käytöksestä, ja siitä, että mies ei suostu muuttamaan pois. minun olisi pitänyt muuttaa pois, talosta, jonka olen itse rakentanut omilla rahoillani, perintötontille! Kun en tähän suostu, niin sain neuvot "niin makaa, kuin petaa".
No se on kuule Mariska vähän eri asia olla väkivaltaisen miehen kanssa naimisissa, kuin harmitella siskonsa avomiehen käytöstä suvun juhlatilanteissa.
Minä en ole tuon miehen kanssa naimissa eikä se asu meillä... en näe oikein mitään yhtäläisyyksiä tässä asiassa.
Sinun kannattaa kirjoittaa omasta ongelmastasi ihan oma topiikki, annetaan muiden nyt vastailla tähän alkuperäiseen kysymykseen, annetaanhan?
ihmettelee edelleen. Yritin "Savolaisen kanssa naimisissa" kuule olla sulle empaattinen imhettelemällä Mariskan kategorista kommenttia, mutta ilmeisesti meni metsään koko sympatian anto...Olisko pitänyt vääntää rautalangasta ja sanoa sä olet syytön (ilmeisesti) ja pidä puolesi.
Ja mitä väkivaltaan tulee, niin voihan sunkin tilannetta tulkita väkivallan haitoista johtuvaksi; joskus se väkivalta (=väkisin otettu valta toisen elämään (siskosi, äitisi manipuloiminen sua&vaimoasi vastaan) on niin piilotettua, että sitä ei edes huomaa, ja kaikki luulevat, että ongelmassa on vain kyse jostain kommunikaatio-ongelmasta. Luepa uudestaan yksi aikaisempi vastaus, viitaus siihen psykopaattiin...
Alkuperäiseen ongelmaan yritin vain antaa oman näkökulmani. :)
Sä meet nyt niin kauas aiheesta että vielä kerran:
Älä vastaa tähän topiikkiin, perusta omalle ongelmavyyhdillesi oma aihe. Piste.
Toivottavasti olet älynnyt lukea "Clarissan" ja "Oman elämänsä herra" mielipiteet. Siinä olisi sinulle mietittävää!
Ja alan todellakin ymmärtää tätä ulkomaan elävää aikas hyvin kun katselee noita vastauksiasi...
Minusta kuulostaa siltä, että siskosi mies on narsistinen psykopaatti. He pitävät vain ihmisistä, jotka palvovat heitä ja kantavat kaiken eteen kultalautasella (teillä kirjaimellisesti). Koska sinä ja vaimosi olette käyttäytynyt normaalisti, hän on tulkinnut sen vihamielisyydeksi, ja siksi kiukuttelee lapsellisesti.
Jos analyysini osuu oikeaan, voin veikata, että tilanne tulee vain pahenemaan. Ehkäpä silloin siskosi ja äitisi ymmärtävät tämän ulkomaan herran todellisen luonteen. Mutta tuskinpa mitään asialle voit tehdä niin kauan, kun siskosi ja äitisi ovat herran lumoissa (sillä lumoavia nämä psykopaatit osaavat olla). Jaksamisia!
siskosi mies on? En saanut tekstistä mitään kuvaa kansallisuudesta. Ulkomaalainenhan voi käsittää ihan ketä tahansa ihmistä, joka ei ole syntynyt Suomessa, ihan länsieurooppalaista..
Englantilainenhan haluaa että hänelle puhutaan englannin englantia, ei amerikan englantia... kyllä se siellä luki jos yhtään keskityit asiaa.
kaveri on varmaan joutunut outoon tilanteeseen kun täällä ei juodakkaan 20 pulloa kaljaa päivässä.siinä on pojan supliikki vähän ottanut takapakkia.osta sille kori kaljaa ja yritä ottaa yhteys noin 10 pullon jälkeen.piirrä sille talon kuva paperille ja kirjota siihen että JOB oikeen helvetin isoilla kirjaimilla ja näytä sitä kaveria sormella luulis ymmärtävän....ja aina kun se on teillä ja rupeaa naputtelemaan sormilla pöytää vetäise sitä avokämmenellä päin taulua ja sano NO tai WANKER.
Otan osaa ja voimia. Kertomuksesi mukaan siskosi on "suosikki" tytär, ja saa vanhenpiesi enemmän huomion. Edessä sinulla on vielä pahempaa, kun vanhemmistasi aika jättää, joudut todelliseeen helvetiin, nimittäin perinnönjako. Varmaankin äitisi on jotain testamentannut siskosi vaatimuksesta tämän "miehelle" Toki voit perinnönjaossa tehdä laillisesti jäynää, kun aika tulee.
Katkaise kaikki suhteesi siskoosi ja kanna vaikka pihalle, jos tulee kotiisi öykkäröimään. Saman linjan voisit myös ottaa muihin sukulaisiisi ko. asian tiimoilta. Jollei ole oppineet hyvällä, kokeile sitten "pahemmalla"
Tulipa vaan mieleen: Miksi siskosi on tämän miehen kanssa, jos hän aiheuttaa vain vaivaa ja tuskaa? Tämä lauseesi "Voi kuinka usein toivomme että siskoni olisi valinnut toisin ja ottanut reilun kotikieltä puhuvan miehen, josta olisi kaveriksi minulle, reippaaksi mieheksi siskolleni ja kunnon vävyksi vanhemmilleni." nosti ainakin itseltäni karvat pystyyn: Eihän siskosi, hyvänen aika, ole sinulle kaveria etsimässä eikä edes kunnon vävyä vanhemmileen!!! Jokainen valitsee oman kumppaninsa itse omien mieltymystensä mukaan ja suvun ja ystävien on vaan sopeuduttava, tai sitten lakattava pitämästä väkisin yhteyttä jos siitä kerran aiheutuu vaan huutoa ja pahaa mieltä.
Ehkä se pointti oli, että miksi suomityttöjen ulkkisylkät tuppaavat aina olemaan sitä hylkytavaraa, jota pitäisi kuitenkin kauheasti ihastella...
Itse vastasit omaan kysymykseesi. Se että siskoni viihtyy hänen kanssaan ei tarkoita että äijä viihtyisi muun suvun, tässä tapauksessa meidän kanssa.
Ja minä saan ajatella mitä haluan ja toivoakin, miksi se olisi kiellettyä?
Minä tosiaan toivon että sukuun olisi saatu reipas kiva mies siskolleni, eikä viiskymppistä äijää joka koko ajan osoittaa, miten tylsää hänellä on.
Vaimoni käy pääsääntöisesti yksin omien vanhenpiensa luona, miksi siskoni on pakko raahata tämä äijä mukanaan, kun tunnelta on tuollainen ja siskoni taputtelee äijää ja koittaa huomaamatta kuiskata: Koita nyt jaksaa (englanniksi tosin).
Et muuten lukenut kunnolla tekstiäni: Me emme enää edes yritä pitää yhteyttä, mutta kun tulee vaikkapa äidin syntymäpäivä, onhan sitä sitten oltava paikanpäällä. Eikö? Rupea siinä sitten selittämään että ei tulla kun se äijäkin tulee. Johan olisi helvetti taas valloillaan!
Mitä "palvomista" kukaan kaipaa? Kun ei kemiat sovi, niin ei sovi. Mitäs sitä murehtimaan!
Omassa kodissasihan te olitte jouluna, mitä "kyhjöttämistä" se on? Jos kaipaatte muiden joukkoon, niin menette ja olette. Kohteliaisuus ei maksa mitään, ja jos kaveri ei osaa käyttäytyä, niin ei ole pakko mennä mielenosoituksiin mukaan.
Vastaisuudessa kun ulkomaalainen on järjestämässänne tilaisuudessa, sanotte muille vieraille, että kundi ei puhu suomea, niin että älkää pahastuko, jos hän turhautuu ja menee ulos hakkaamaan päätään seinään. Se on hänen kulttuurissaan tapana.
Ei sinun tarvitse hänen puolestaan pyydellä anteeksi, eikä vaimosi pidä itkeskellä toisen huonoa käyttäytymistä. Ilmeisesti mies on vanhempikin kuin itse olette.
Menkää ensi vuonna matkalle jouluna, niin olette ulkopuolella näistä ristiriidoista.
Moni englantilainen on sitä mieltä, että kaikki muut ovat "ulkomaalaisia", joiden tulisi ottaa huomioon ensi töiksi brittiläinen vieras. Älä mene siihen mukaan, sinä olet kotonasi ja englantilaiseen tapaan "kotini on linnani". Äitisi haluaa olla kotonaan omalla tavallaan, salli se hänelle. Itse olette, vaimosi ja sinä rakentaneet elämänne siten kuin teille sopii.
Brittiläinen avomies taitaa olla aika lailla kyllästynyt Suomessa olemiseen, hän ei halua oppia kieltä eikä ruveta toimeen elämänsä järjestämiseksi. Ei ole helppoa hänelläkään.
No johan oli hyökkäävä vastaus, oletkos noussut väärällä jalalla.
Olimme tosiaan omassa kodissamme: Oikein
Miksi "kyhjötimme" siellä: No kun minä en astmaatikkona voi mennä naapuriin, en tosiaankaan halunnut viettää jouluani ensiavussa!!!! Kuitenkaan kukaan ei halunnut sieltä puolelta tulla tervehdyskäynnille, (matkaa n. 11 metriä), vaikka olikin "avoimet ovet".
Entä mikä ihmeen peruste on se että kun mies on meitä vanhempi, ei meidän pitäisi loukkaantua moukkamaisesta käytöksestä?!
Matkalle olisimme jo viime vuonna lähteneet, mutta matkahan pitää varata aina ajoissa, vaimoni tekee vuorotyötä ja saa esim. joulunajan työvuorolistat vasta paria viikkoa ennen juhlaa.. vähän paha lähteä varaamaan mitään matkaa. Valitettavasti.
Siinä taas olen kanssasi samaa mieltä: Äijä näyttää niin tylsistyneeltä ja hänen käytöksensä tukee samaa.. kaveri vaan on jämähtänyt tänne kun sain nuoren naisen, täällä on jonkinmoista duuniakin. Hänen kaverinsa taas lähtivät elämää omaa elämäänsä. En käsitä, mitä sitä pitää meihin purkaa ja toisekseen olen sitä mieltä, että äitini teki suuren virheen paapoessaan tätä äijää alkuaikoina, nyt hän sitten odottaa kuninkaan kohtelua.
Vaimoni kävi muuten jouluaattona viemässä roskia ja käveli vanhempieni talon ohi. Kertoi nähneensä kuinka tämä äijä istui ja tuijotti tyhjyyteen... eli taitaa olla tylsää ilman meitäkin. Äitini vaan ei tajua tai... oikeastaan ei halua tajuta tilannetta. Hän kun aina mainostaa että ei halua näyttää tyhmyyttää kun ei osaa kieltä. Hassua: Johan tuo on käynyt jo kaikille selväksi ja moinen teeskentely ei mene kenellekkään läpi.
Hohhoijaa... viettäköön juhlansa vaan keskenään mutta turha tulla meille vääntämään kenenkään naamaansa. Meillä on kyllä ollut tuollekin väellä avoimet ovet, mutta meidän ovelle he eivät koskaan tule vanhenpieni luona vieraillessa, olisiko suuri vaiva käydä ovellamme moikkaamassa jos sattuu meilläpäin pyörimään? Esim. Vaimoni ystävät asuvat usean sadan kilometrin päässä, mutta täälläpäin vieraillessaan he iloisesti ilmestyvät myös meille. Siinäpä päinvastaista asennetta.
Päin vastoin. Itse muuten käytit sanaa "kyhjöttää", joka minua ihmetytti, koska olitte omassa kodissanne.
Mutta jos ajattelen sitä, että pihan toisella puolella vietetään muun suvun kanssa jouluiltaa, mutta teitä ei ole mukaan huolittu, niin se on aika loukkaava tilanne. Itse kyllä sanoit, että syynä voi olla kärsimäsi allergia.
Jos teistä kuitenkin tuntuu, että "avolanko" on muulle perheelle tärkeämpi kuin oma tytär ja hänen perheensä, niin ottaisin asian puheeksi.
Jos ko. britti on jo viisissäkymmenissä, niin sanonpa sinulle, että kun hän ei ole oppinut hyviä tapoja tähän mennessä, ei hän opi vastaisuudessakaan, varsinkin, kun mielestäni on osoittautunut ylimieliseksi ja sopeutumattomaksi henkilöksi.
Tuskinpa te kovinkaan pahaksenne panette, vaikka hän ei tullutkaan tervehtimään jouluna. Joulu ei hänelle ehkä ole mikään hyvän tahdon juhla. Sitä paitsi hän ja sisar ovat varmasti huomanneet, että ette ole heistä kovin innostuneita.
Äiti kai sentään tuli muina joulupäivinä käymään, kun oli taas yksin?
Alan vähitellen ymmärtää sitä ulkomaanelävää, jos on noin paranoidisia ja aggressiivisia sukulaisia kuin sinä, niin huh huh...
Mietityttää tässä, kun on sun vastauksiasi lukenut, että kenelläköhän sen kommunikaatio-ongelma loppujen lopuksi onkaan. Olet suorastaan pelottava tärkeillessäsi.
Olihan se arvattavissa, että suomibimbot lähtee ihanaa ulkomaanelävää puolustelemaan. :) Itse olen törmännyt Suomessa niin huonotapaisiin britteihin, että ihmettelen kuinka heidän suomalaiset vaimonsa heitä sietävät. Egot on aika suuria, "we're BRITISH" -meininki päällä. Mutta, kuten on jo sanottukin, suomalaisilla naisilla on vähän tämä perversio alistua ulkomaalaisen miehen edessä, eli kai ne sitten jotain tyydytystä tuollaisesta saa.
Mä en puolustele brittiä!!!! Vaan ihmettelen savolaisen... hyökkäävyyttä. Olin jopa ensin hänen puolellaan, mutta muutin mieleni,kun hän haukkui kaikki häntä puolustanee, jos pienikin virhe solahtanut kirjoitukseen. Voi juma teitä, jotka tulkitsette täällä....
Toivottavasti helpotti, kun sait ärhennellä.
Mitä jos alkaisit elää omaa elämääsi ja antaisit muidenkin elää.
Jos keskittyisit samalla innolla miettimään, miten voisit parantaa omaa ja vaimosi elämää, voisit nähdä edes joissain asioissa jotain positiivista.
Jos vielä hankkisit muutaman oman ystävän, saisit muutakin miettimistä kuin sisaresi ulkomaisen avomiehen tarkkailun.
Hittoako sinulle kuuluu, mitä sisaresi mies tekee?
Anna muijien paapoa ja paapo sinä omaa muijaasi.
Hankkikaa oma elämä!