Mä en tiiä mikä sun ja sen blondin mimmin välillä on ollut, mut se ei vaikuttanu siltä, et se olis ollu yhen illan pano. Mietin, et sä meet sen kanssa kävelylenkille. Tai röökille. En tiedä, mitä se mimmi siitä saa. Sehän näki mut, ja kuuli, että
oon sun. Eli se ei oo se, etteikö se tietäis. Mut se varmaan kelaa, että se on special. Siinä on jotain, joka saa sut uhraamaan
kaiken mitä meillä on. Se on varmaan tosi tyytyväinen itteensä. Ja samaan aikaan kelaa, että käypä paljon sääliks sitä tyttöystävää.
Mut samaan aikaan se blondi ajattelee, että jos hän olis sun kanssa, niin tilanne olis toinen. Ethän sä nyt sille tekis samaa.
Hauskaahan tässä on, että vaikka tiesin, että oot pettäny sun molempia eksiä, niin silti ajattelin naiviisti, että mä oon erilainen. Mehän ollaan
ME. Meillä on pitkä historia takana. Sä halusit mut ja taistelit sen eteen. Totta kai mä oon erilainen.
Ihmisen on niin helppo huijata ja manipuloida itteään uskomaan mitä vaan.
En tiiä haluutko nähä sen mimmin sen takia, et siitä saa sen jännityksen tunteen vai onks se, että et saa tarpeeks huomiota ja
ihailua multa, tai läheisyyttä? Ei se oo siinä naisessa. Se vois olla kuka vaan. Hannaliisa, jenni, minna. Kuka vaan.
En jaksa uskoa, et se on meijän seksissä. Tietenki oon huomannut, että haluisit seksiä koko ajan
ja loukkaannut jos ei panna jonkun syyn takia. Mut jotenki se olis jo liian
mielikuvituksetonta, et kyse olis siitä. En sanois, että oot addikti yhtään enempää ku mäkään mut kaikki nää
naisjutut on saanu mulle sen olon, et aina ku ollaan panemassa mulle
tulee hetkeks fiilis et oon kadottanu sen luottamuksen suhun, joka aikanaan sai mut olemaan niin seksuaalisesti avoin sun kanssa
ja sai mut tuntemaan ainutlaatuiseks. Mietin ennen seksiä koko ajan, mut se pelko, että sä et oo uskollinen, on selkeesti vähentäyt sitä
himoa. Katot paljon pornoa ja käyt kattomassa samojen mimmien kuvia instassa viikottain/päivittäin,
joten en tiiä onks se vaan tapa runkata vai onks siinä jotain muuta. Sä luulet, etten huomaa ja sä luulet etten tiedä.
Mut nainen tietää aina, miks ihmiset ei tajua sitä??!
Joudutko joka päivä taistella/hillitä sen tunteen kanssa ettet pettäis
mua? Vai tuleeks se tunne vaan joskus? En epäile sitä, ettetkö rakastais mua
ja haluis elämää mun kanssa, ja olla uskollinen mulle. En vaan tiiä pystytkö siihen. Se on se, mitä mietin joka päivä. Se on jännä miten
pettämistä on tutkittu ja 92 % miehistä sanoo, et se ei ollu seksi, tai se nainen, jonka takia ne petti. Se oli se läheisyyden ja arvostamisen
puute, joka sai ne tekemään sen. Alle 9 % oli seksin puute. En tiiä mitä mun pitäis ajatella tosta.
Surullisinta siinä tutkimuksessa oli ne naiset, jotka sano, et se et niiden mies on pettäny niitä ei oo se pahin. Ei se seksi. Ei se, et se mies
on riisunu jonkun toisen naisen. Kattonu sen alastonta kroppaa samalla tavalla kun se kattoo sua.
Tiennyt, että se on väärin, mutta pannu sitä naista samaan aikaan itseinhon ja itsetyytyväisyyden huumassa.
Naisille pahin, on se valehtelu. Se peittely ja epärehellisyys. Se luottamuksen rikkominen ja nöyryyttämisen tunne. Mä en sano, etten ymmärtäis
miks ihmiset pettää tai sitä et olisin parempi kun ne ihmiset, jotka pettää. Mut mä tiedän sen, et mä mielummin särkisin ihmisen sydämen
sanomalla toiselle, et mä haluan enemmän läheisyyttä/seksiä/intohimoa/jännitystä tai yksinkertaisesti jonkun toisen kun se, et ettisin
ihmisiä instasta/tinderistä/baarista/tuttujen joukosta ja pettäisin sitä ihmistä, kelle oon luvannu antaa itteni yksinoikeudella. Henkilökohtaisesti olisin itse varmaan eniten vaan pettynyt.
pettynyt siihen, että toinen oli niin pelkuri ja heikko. Pettyny siihen, miten klishee tarina se oli. Pettynyt siihen, miten paljon valheita
on joutunut kuuntelemaan sen asian takia. Varma on se, et mä en häpeis sekunttiakaan kertomasta totuutta muille. Ihmiset tulis ja kysyis et
mites nyt näin? Mun vastaus olis sama jokaiselle ihmiselle tässä maailmassa, joka sitä kysyis. "Se petti mua." "Kerran, kaks, kymmenen kertaa?
Who knows. "Mut mä nukun yöni hyvin ja seesteisesti nyt."
oon sun. Eli se ei oo se, etteikö se tietäis. Mut se varmaan kelaa, että se on special. Siinä on jotain, joka saa sut uhraamaan
kaiken mitä meillä on. Se on varmaan tosi tyytyväinen itteensä. Ja samaan aikaan kelaa, että käypä paljon sääliks sitä tyttöystävää.
Mut samaan aikaan se blondi ajattelee, että jos hän olis sun kanssa, niin tilanne olis toinen. Ethän sä nyt sille tekis samaa.
Hauskaahan tässä on, että vaikka tiesin, että oot pettäny sun molempia eksiä, niin silti ajattelin naiviisti, että mä oon erilainen. Mehän ollaan
ME. Meillä on pitkä historia takana. Sä halusit mut ja taistelit sen eteen. Totta kai mä oon erilainen.
Ihmisen on niin helppo huijata ja manipuloida itteään uskomaan mitä vaan.
En tiiä haluutko nähä sen mimmin sen takia, et siitä saa sen jännityksen tunteen vai onks se, että et saa tarpeeks huomiota ja
ihailua multa, tai läheisyyttä? Ei se oo siinä naisessa. Se vois olla kuka vaan. Hannaliisa, jenni, minna. Kuka vaan.
En jaksa uskoa, et se on meijän seksissä. Tietenki oon huomannut, että haluisit seksiä koko ajan
ja loukkaannut jos ei panna jonkun syyn takia. Mut jotenki se olis jo liian
mielikuvituksetonta, et kyse olis siitä. En sanois, että oot addikti yhtään enempää ku mäkään mut kaikki nää
naisjutut on saanu mulle sen olon, et aina ku ollaan panemassa mulle
tulee hetkeks fiilis et oon kadottanu sen luottamuksen suhun, joka aikanaan sai mut olemaan niin seksuaalisesti avoin sun kanssa
ja sai mut tuntemaan ainutlaatuiseks. Mietin ennen seksiä koko ajan, mut se pelko, että sä et oo uskollinen, on selkeesti vähentäyt sitä
himoa. Katot paljon pornoa ja käyt kattomassa samojen mimmien kuvia instassa viikottain/päivittäin,
joten en tiiä onks se vaan tapa runkata vai onks siinä jotain muuta. Sä luulet, etten huomaa ja sä luulet etten tiedä.
Mut nainen tietää aina, miks ihmiset ei tajua sitä??!
Joudutko joka päivä taistella/hillitä sen tunteen kanssa ettet pettäis
mua? Vai tuleeks se tunne vaan joskus? En epäile sitä, ettetkö rakastais mua
ja haluis elämää mun kanssa, ja olla uskollinen mulle. En vaan tiiä pystytkö siihen. Se on se, mitä mietin joka päivä. Se on jännä miten
pettämistä on tutkittu ja 92 % miehistä sanoo, et se ei ollu seksi, tai se nainen, jonka takia ne petti. Se oli se läheisyyden ja arvostamisen
puute, joka sai ne tekemään sen. Alle 9 % oli seksin puute. En tiiä mitä mun pitäis ajatella tosta.
Surullisinta siinä tutkimuksessa oli ne naiset, jotka sano, et se et niiden mies on pettäny niitä ei oo se pahin. Ei se seksi. Ei se, et se mies
on riisunu jonkun toisen naisen. Kattonu sen alastonta kroppaa samalla tavalla kun se kattoo sua.
Tiennyt, että se on väärin, mutta pannu sitä naista samaan aikaan itseinhon ja itsetyytyväisyyden huumassa.
Naisille pahin, on se valehtelu. Se peittely ja epärehellisyys. Se luottamuksen rikkominen ja nöyryyttämisen tunne. Mä en sano, etten ymmärtäis
miks ihmiset pettää tai sitä et olisin parempi kun ne ihmiset, jotka pettää. Mut mä tiedän sen, et mä mielummin särkisin ihmisen sydämen
sanomalla toiselle, et mä haluan enemmän läheisyyttä/seksiä/intohimoa/jännitystä tai yksinkertaisesti jonkun toisen kun se, et ettisin
ihmisiä instasta/tinderistä/baarista/tuttujen joukosta ja pettäisin sitä ihmistä, kelle oon luvannu antaa itteni yksinoikeudella. Henkilökohtaisesti olisin itse varmaan eniten vaan pettynyt.
pettynyt siihen, että toinen oli niin pelkuri ja heikko. Pettyny siihen, miten klishee tarina se oli. Pettynyt siihen, miten paljon valheita
on joutunut kuuntelemaan sen asian takia. Varma on se, et mä en häpeis sekunttiakaan kertomasta totuutta muille. Ihmiset tulis ja kysyis et
mites nyt näin? Mun vastaus olis sama jokaiselle ihmiselle tässä maailmassa, joka sitä kysyis. "Se petti mua." "Kerran, kaks, kymmenen kertaa?
Who knows. "Mut mä nukun yöni hyvin ja seesteisesti nyt."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.