Olen kyllästynyt autooni; se on jo muutaman vuoden vanha, mutta ei ole varaa vaihtaa uuteen. Naapurilla sellainen, joka olisi aika vetävä menopeli. Ja kun se ajelee sillä vähemmän kuin mitä esim. minä, niin taidanpa ottaa sen itselleni. Kyllähän nyt tuollainen solidaarisuus suvaitaan..
Ja hemmetti, että toisella naapurilla on viehko rouva! Minulla kun ei nyt suhdetta ja naapurin isäntä paljon töissä, niin taidan alkaa "kahvitella" kauniin rouvan luona. Hyväntekeväisyydeksihän sitä voisi kutsua: ukko pääsee sitten illalla raskaan työpäivän jälkeen helpommalla, emäntä iloinen hyvän seksin jälkeen ja lapset ei kärsi, kun isi ja äiti ei riitele.
Eikä ole enää niin väliä, jos vaikka pikku päissäni tuolla liikenteessä huristelen ja auheutan ehkä aineellista ja/tai henkilövahinkoja. Mitä sitten? Minä haluan ja se siitä! Muiden tunteilla tai ajatuksilla ei väliä, kunhan minulla menee hyvin..
Sitä täällä on yritetty tarinasta toiseen: toisia ajattelevia ihmisiä haukutaan, oman edun tavoittelijoita kehutaan. Toimintaa perustellaan sellaisella skeidalla, ettei sitä usko selittäjä itsekkään.
Petetään nyt kaikki sitten oikein urakalla ja kunnolla. Tuodaan joka ikinen sivushde tutustumaan vaimoon/mieheen ja heitetään vaikka kimppakivaksi ja vapaaksisuhteekis. Jos kotona on kerta tavaraa, jolle ei itse keksi käyttöä, tai on kyllästynyt, niin laitetaan kierrätykseen. Helvettiäkö sitä alkaa ainokaistaan elämäänsä tuhlaamaan jonkun kuvotuksen kanssa, kun uskomattoman henkeviä kaunottaria ja tunneälyisiä komistuksia juoksee siellä aidan takana.
Ja unohdetaan saman tien ne typerät pehmoilut jouluna; jos sitä ei lähimmäisiä ajattele muulloin, niin sittenkö pari päivää lämpösiä ajatuksia pyhinä auttais jotain?!
Että sillai. Empaattisten ihmisten on nyt syytä mennä itteensä: jos ette kykene muuttumaan itsekeskeisiksi pyrkyreiksi, niin laskekaa edes arvokkaat kumppaninne vapauteen!
Ja hemmetti, että toisella naapurilla on viehko rouva! Minulla kun ei nyt suhdetta ja naapurin isäntä paljon töissä, niin taidan alkaa "kahvitella" kauniin rouvan luona. Hyväntekeväisyydeksihän sitä voisi kutsua: ukko pääsee sitten illalla raskaan työpäivän jälkeen helpommalla, emäntä iloinen hyvän seksin jälkeen ja lapset ei kärsi, kun isi ja äiti ei riitele.
Eikä ole enää niin väliä, jos vaikka pikku päissäni tuolla liikenteessä huristelen ja auheutan ehkä aineellista ja/tai henkilövahinkoja. Mitä sitten? Minä haluan ja se siitä! Muiden tunteilla tai ajatuksilla ei väliä, kunhan minulla menee hyvin..
Sitä täällä on yritetty tarinasta toiseen: toisia ajattelevia ihmisiä haukutaan, oman edun tavoittelijoita kehutaan. Toimintaa perustellaan sellaisella skeidalla, ettei sitä usko selittäjä itsekkään.
Petetään nyt kaikki sitten oikein urakalla ja kunnolla. Tuodaan joka ikinen sivushde tutustumaan vaimoon/mieheen ja heitetään vaikka kimppakivaksi ja vapaaksisuhteekis. Jos kotona on kerta tavaraa, jolle ei itse keksi käyttöä, tai on kyllästynyt, niin laitetaan kierrätykseen. Helvettiäkö sitä alkaa ainokaistaan elämäänsä tuhlaamaan jonkun kuvotuksen kanssa, kun uskomattoman henkeviä kaunottaria ja tunneälyisiä komistuksia juoksee siellä aidan takana.
Ja unohdetaan saman tien ne typerät pehmoilut jouluna; jos sitä ei lähimmäisiä ajattele muulloin, niin sittenkö pari päivää lämpösiä ajatuksia pyhinä auttais jotain?!
Että sillai. Empaattisten ihmisten on nyt syytä mennä itteensä: jos ette kykene muuttumaan itsekeskeisiksi pyrkyreiksi, niin laskekaa edes arvokkaat kumppaninne vapauteen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eihän sitä nyt joutaisi muita ajattelemaankaan, kun on näissä omissakin asioissa tekemistä. Heikko ja huonohan semmoisen täytyy olla, joka ei joka välissä diilaa ja huolehdi omista lyhyen aikajänteen eduistaan.
Tällä asenteella tietysti varmistaa, ettei pitkän tähtäimen etuja pääse syntymäänkään (jee!) ja että peiliin katsoessa ei tarvitse/kärsi vilkaista muuta kuin päällikerrokseen.
Saatanamoinen ralli päälle vaan! MTV-keikutuksen ja hinkutushitaiden kautta rynkyttämään - rahat voi taksiin ottaa vaikka koulusta työpaikalta. Se ei ole väärin, jos ei jää kiinni. Kerran sitä vaan eletään. Ja millä tavalla, wow!
Siitä ei kannata säikähtää, jos maailma on diilaajalle välillä synkän näköinen, kun oman asenteen vuoksi alkaa epäilyttää muidenkin apu ja hyväntahtoisuus. Lisää pökköä pesään, eletään vaan sodassa kaikki kaikkia vastaan. Mitään ehdottomia sääntöjä ei tarvita, kaikki on kiinni tilanteesta. Se on niin sairaan suvaitsematonta, kapeakatseista ja ahdasmielistä, kun jotkut ei tajua tätä. Että joku voikin olla niin ass hole, ilonpilaaja, ankea syyllistäjä, luuseri ilman elämää. Kaikista oksettavina on katuminen ja nöyryys. Mitään en kadu! En mitään, ei vaikka mikä olisi! Se oli siinä tilanteessa ihan ymmärrettävää ja oikein.
Eikö aleta satanisteiksi kaikki saman tien, kun on nämä asenteet jo kohdallaan? Päästään joulustakin samalla eroon, ei ainakaan tarvitse kuunnella niitä kalkkisjuttuja syöpöttelyn ja törsäämisen lomassa.
Ruvetkaas jätkät nyt väsäämään niitä diilausjuttuja ja kertokaa kuinka jymäytitte naapurin tätiä oikein kunnolla. Ja naiset - varsinkin nätit - voisivat kertoa siitä kuinka on oikeastaan ihan oikein nauttia huomiosta ja vedättää ulkonäöllä kaikki mitä irti lähtee.
Joo, jos ei ole vapaana sellaista menopeliä mikä kiinnostaa, niin sitten otetaan muina naisina vaan jonkun toisen oma. Ajetaan niinkauan kun moottori alkaa huutaa ja kun tyyppi alkaa kyllästyttää, niin kylmästi potku persauksiin vaan! Mitä valiä sillä on onko mies jonkun kanssa naimisissa vai ei?! Siitähän saa parhaat palat irti parin tunnin tapaamisissa ja vaimo saa kaikki saastat (ja jämät) itselleen kotona. Tai sitten käänteisesti: Vaimo sais olla tyytyväinen kun vanha lahna oppii uusia temppuja.
Minä en edes ottaisi enää omaa sisäruokittavaa kun saa mennä toisten ruokapöytään syömään muutenkin. Hei...haloo. Nim. Ainoastaan parhaat palat kelpaavat.
Kunhan saan haavemaailmani todeksi kaikki on kuten Sinullakin. JA SE tapahtuu, voi raukka minun ex mieheni on silloin arvossa arvaamattomassa. Kukaan ei todella tiedä mikä on totuus.