ositus avioerossa

Koko omaisuuden arvo lasketaan yhteen, siitä vähennetään vaimosi lahjasummalla hankitun omaisuuden arvo, ja loput jaetaan kahteen osaan. Se miten talon myynnistä saadut rahat jaetaan riippuu autojen arvosta ja tilien saldoista.

Voitte myös sopia toisin. Voit vaikka ehdottaa omaisuuden jakamista kahteen osaan. Ei ositus kiinnosta viranomaisia ellei se vaikuta veronkierrolta tms.

Taloustilanteesi näyttää niin hyvältä, ettei kannata ainakaan riidellä. Useimmat erot ovat taloudellisesti paljon monimutkaisempia. Usein on velkoja, sijoituksia, yrityksiä velkoineen ynnä muuta.

Kun olette naimisissa ja avioehtoa ei ole ja asunto on miolempien nimissä ja omistua on 50/50 niin puoliksi menee ja sillä ei ole merkitystä kuka on lainan maksanut jos se on ollut yhteinen. Helpoin ratkaisu on että laittatte talosta saadutrahat puoliksi ja kaikki muu oamisuus mikä on vain tosien puolison nimissä ei oteta huomioon osituksessa vaan se jää omistajalle. Mikään laki ei pakota avio-oikutta käyttämään ja se siitä. Jaatte vain yhteisessä omistuksessa olevan omaisuuden tasan ja kumpikin pitää omat säästönsä ka omissa nimissä olevan muun omaisuuden. Paperit osituksesta kannattaa aina tehdä.

Minun mielestä, jos mietitään vain asuntoa, saat asunnonmyyntihinnasta kolmasosan, koska sinut on lahjassa jätetty exän omaisuuden ulkopuolella.

No hyvin sulla menee joka tapauksessa. Avaa skumppapullo ja juhli. Sen verran hyvän diilin saat. Myy koko muukin omaisuutesi ja muuta Thaimaaseen. Siellä olet hyvä jätkä kaun noilla rahoilla.

Ositus menee niin kuin yleensäkin. Molempien omaisuus lasketaan yhteen - loppusummasta vähennetään velat (ellei niitä ole, ei vähennetä...). Avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi ei lasketa vaimosi saamaa lahjoitusta, koska siinä poissuljettiin puoliso. Eli riippuu täysin lahjoituksen suuruudesta teidän asuntonne arvossa.

Osituksessa otetaan huomioon asunnon lisäksi pankkitilin saldo, autojenne ym. kiinteän omaisuutenne arvo.

Ota ammattituomari, joka hoitaa homman sinun puolestasi. Tuossa ei kannata säästää.

Koska asunnon omistus on 50 % ja 50 % ja jos tilanne vaikuttaa mahdottomalta, niin älä osta toista ulos vaan myykää se asunto,jolloin jaatte rahat ja teette mitä lystäätte. Sillä miten kumpikin teistä on maksanut asunnon ei ole merkitystä vaan sillä , että molemmat ovat hoitaneet hommansa.

Markkinat päättävät asunnon todellisen arvon, eli sen sijainti ja kunto ja valmistumisvuosi määräävät sen todellisen arvon.

Voithan antaa vaimosi jäädä asumaan tuonne jos haluaa ja hän ostaa sinut ulos tai toisinpäin. Sekin on yksi vaihtoehto.
Osituskirja pitää laatia niin, että se on selvä sanan täydessä merkityksessä.

Kauanko olette eläneet yhdessä on oleellinen asia tässä. Katso lainsäädäntö tästä asiasta.

Hommaa hyvä asianajaja niin menee ositus oikein.

Paljonko sinun saamasi lahjoitus oli suhteessa vaimosi vanhempien antamaan lahjaan?

Kuulostaa siltä, että kusessa olet. Vetoa hyvää tahtoon ja risti kätesi. Jos vittuilemaan lähdet niin voipi olla, että ihan omilla ansioillasi rakennat tulevaisuutesi. Mikä oikein onkin, tietenkin.

Tuo vaimon lahjoituksessa ollut ehto sulkee sinut pois siltä osalta omaisuutta varoja, muutoin sitten jakautunee kahteen osaan.
Ajatellen tapaustanne, olet saanut appivanhemmiltasi lahjoituksen, jolla todella olet saanut taloudellista etuutta. Joten en näe riidan haastamiseen mitään oikeutta.
Järkyttävää sinänsä. Kerrot että vaimosi on päätynyt eron hakemiseen, hyvin surullista monellakin tapaa.

Olin itse joutua tuohon samaan mukana, suunnittelimme lahjoitusta lapsellemme. He erosivat, omaisuutemme olisi mennyt jakoon ex-puolison kanssa eli kyllä se ehdon laittaminen on paikallaan. Toki monestihan on lapsia, jotka loppupeleissä ovat vanhempansa perijöitä. Mutta ennen sitä voi tapahtua todella paljon, uusi puoliso tulee elämään varoilla tai tehdään uuden kanssa lapsia, silloin tämä entisten appivanhempien osuus joutuukin täysin vieraille. Usein jo tuo uuspuoliso vaatii jos jotakin ja ensimmäisen liiton lapset, joille periaatteessa isän saama lahjoitus kuuluisi jäävät aivan mopen osalle. Näinhän se menee.

Minusta avioehtoa ja ehdot lahjoituksiin ovat aina tehtävä, vältytään paljolta pahalta.

Täällä annetaan vastauksia kuin oltaisiin lainoppineita. Kuitenkaan ei tunneta lakia vastauksista päätellen. Ilman avioehtoa omaisuus jaetaan puoliksi. Siihen ei lahjasummat vaikuta mitään. Ainoastaan lyhyessä avioliitossa, mikä on alle viisi vuotta, voidaan mahdollisesti ottaa huomioon kohtuullistaminen, mutta perusteet pitää olla vahvat. Aivan sama mistä olette lahjoitussummia saaneet. Avioliitossa kaikki on yhteistä avio-oikeuden alaista omaisuutta, mikäli ei ole avioehtoa.

jossei ole avioehtoa, voiko omia tienestejään ennen sitä lahjoitella tutuille? miten tämä katsotaan? kerran vuodessa yhteensä 4999e verttomasti?

Mieksei vaan laittaa setelit minicrip -pussiin ja piillopaikkaan?

Niin minä tein kun uuden nuorikon löysin aloin heti keräämään pottia vaimolta piilossa turvaan, 68 000eur oli jemmassa kun ilmoitein että lähden.

Toki en kertonu rahoista emännälle missään vaiheessa, mutta painostin ja ostin halvalla talomme itselleni, asun nyt uuden kanssa siinä.
Muija ihmettelikin mistä rahat, pääosa oli hänen palkkojaan joita jemmasin ruoka-lasten-auto yms rahoista..