rakastan poikaystävääni, hän minua, ja meillä on yli 10 onnellista kuukautta takana. minua on kuitenkin alkanut vaivata liian vähäinen kahdestaan olo. olemme kahdestaan vain silloin kun joku monesta(!) yhteisestä kaverista ei satu soittamaan, ja tulemaan poikaystäväni kotiin.
keskustelimme asiasta ja hän lupasi olla enemmän kanssani kahdestaan, tämä ei kuitenkaan toteutunut ja suutahdin hänelle siitä, että hän saa yhdessäolon kuullostamaan välttämättömältä pakolta/ rangaistukselta. hän vastasi vain että "älä nyt ala riitelemään tollasesta. mun entinenkin tyttöystävä sano aina tota samaa, mä en tykkää tosta yhtään" kuitenkin meillä on kahdestaan todella kivaa, hänestäkin huomaa että hän nauttii.
mitä teen? onko hän vain liian riippuvainen kavereistaan olemaan minun kanssani? eikö minun pitäisi olla etusijalla?
keskustelimme asiasta ja hän lupasi olla enemmän kanssani kahdestaan, tämä ei kuitenkaan toteutunut ja suutahdin hänelle siitä, että hän saa yhdessäolon kuullostamaan välttämättömältä pakolta/ rangaistukselta. hän vastasi vain että "älä nyt ala riitelemään tollasesta. mun entinenkin tyttöystävä sano aina tota samaa, mä en tykkää tosta yhtään" kuitenkin meillä on kahdestaan todella kivaa, hänestäkin huomaa että hän nauttii.
mitä teen? onko hän vain liian riippuvainen kavereistaan olemaan minun kanssani? eikö minun pitäisi olla etusijalla?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ette ilmeisesti vielä asu yhdessä, eli seurustelette. Silloin et voine kovin paljoa vaatia, jos tuntuu että näet liian vähän niin sano sitten hänelle että et jaksa tällaista suhdetta missä ei näe toista lainkaan.
Mitä nyt itsestä muistan niin kaikissa suhteissa missä olen ollut kunnolla ihastunut on kyllä kaverit jääneet. Valitettavasti, nykyisin sitten ottaa jo aivoon kun näkee kavereita kerran kuussa..
Mielestäni parisuhde ei ole ainakaan toisen omistamista. Etusija-kysymykset ovat vaarallinen asia. Itselläni on kokemuksia vastaavasta. Olen mies ja exäni oli aikoinaan mustasukkainen koulustani ja koulukavereistani... Miten tämän nyt selittäisi. Miehesi kaveripiiri ja sinä ette ole toistenne kilpailijoita. Vaikka sinusta ei niin tuntuisikaan niin ylläty, yllätys poikaystävästäsi saattaa niin tuntua. Ja toki hänellä siten saattaa olla huono omatunto siitä, että hän viihtyy paremmin kavereittensa kanssa kuin sinun kanssasi. Jos mies kokee jäävänsä jostakin paitsi ollessaan kanssasi, niin se taas aiheuttaa muita ongelmia ja on iso kysymys, jota kannattaa miettiä.
Ehkä kysymys on se hyväksytkö miehesi käytöksen-etsitkö suhteelta jotakin muuta mitä nyt saat. Voitko omalla käytökselläsi vaikuttaa asioihin?Ihmisiä on niin vaikea muuttaa. Itseään on paljon helpompi muuttaa.
Ja miten toi kesken jäänyt kertomus exästäni päättyi, niin lopulta vuoden uurastuksen jälkeen hän pääsi sisään koulukaverporukkoihini ja on siellä vieläkin. Minä en sitä sinne vienyt, enkä kantanut sitä vastuuta, että viihtyykö hän vaiko ei. Itse se sen työn teki. Suhde kaatui lopulta muuhun.
Tuli mieleen että jos poikaystäväsi oli juuri eronnut entisestään, ja heillä oli vain aikaa toisilleen. Ehkä hän on saanut ystävänsä "takaisin" eikä halua ottaa toista riskiä sen suhteen. Ystävät kuitenkin on todella tärkeitä ja tottakai sinun tulisi olla etusijalla. Voit saada sijasi selville monellakin tapaa; näyttääkö hän tunteitaan sinulle silloin kun olette kahdestaan, helliikö hän sinua, huomioiko silloinkin kun olette porukassa jossain vai jättääkö hän sinut kokonaan pois porukasta? Kertooko hän tunteistaan tai ylipäätään tekemisistään sinulle? Suhteen luottamus tulee omasta mielestäni siitä kun osapuolet kertovat mitä tuntevat, mitä haluavat ja mitä on tapahtunut (en tarkoita tällä sitä että pitäisi olla tilivelvollinen kaikista tekemisistä). Silloin ei tule epäilyksiä toisen tunteista itseä kohtaan. Oma suhteeni perustuu hyvin pitkälti tähän "logiikkaan" ja yksi tärkeistä asioista oman mieheni mielestä on se etten "vetele herneitä" esimerkiksi siitä kun hän katsoo toisia naisia. Pidän mielessä sen faktan että on olemassa muitakin kauniita ja kauniimpiakin naisia kuin minä ja katsoa saa mutta ei koskea. Pystyn luottamaan omaan mieheeni ettei hän tee mitään typerää koska en "mäkätä" näin pienestä asiasta. Mies pystyy olemaan oma itsensä, jokainen mies kuitenkin tekee sitä ja se on heidän luonteessaan. Toivottavasti oli jotain apua. Yritä puhua poikaystäväsi kanssa, sano hänelle että hän saa olla ystäviensä kanssa mutta myös sinä haluat hänen huomiotaan ja tarvitset häntä, kerro kuinka tärkeänä pidät häntä. Tosin jos miestäsi kaihertaa entisen kanssa kokemat asiat hän ei välttämättä niistä puhu tai ei osaa sanoa mitään. Voi olla ettei mikään muutu, miehiä (niinkuin naisiakin) on moneen junaan. Pärjäile :)