pH , pka ja vetysidokset

Tarkastele, miten happona tai emäksenä toimivan molekyylin kyky muodostaa vetysidoksia muuttuu, kun molekyyli toimii happo tai emäksenä. Esimerkiksi etikkahappo muodostaa vetysidoksia ollessaan happamassa muodossa eli CH3COOH, mutta etikkahapon emäsmuoto asetaatti CH3COO^- ei voi muodostaa vetysidoksia.
Liuoksen pH-arvon ja molekyylin pKa-arvon avulla voit päätellä kumpaa muotoa on enemmän. Tämän voi esimerkiksi perustella Hendersson-Hasselbalchin yhtälöllä:

pH = pKa log([A]/[HA])
[A]/[HA] = 10^(pH-pKa)

Esimerkiksi etikkahappomolekyylit (pKa=4,74) liuoksessa, jonka pH-arvo on 9,74.
CH3COOH = HA ja CH3COO^- = A
[A]/[HA] = 10^(9,74-4,74)
[A]/[HA] = 10^(3)
[A]= 10^3[HA]

Eli etikkamolekyyleistä emäsmuodossa suurin osa on emäsmuodossa CH3COO^-. Emäsmuodon konsentraatio on tuhat kertainen verrattuna happomuodon konsentraatioon. Etikkahapon happomuotoa ei juuri esiinny liuoksessa, jolloin etikkahappomolekyylien muodostamia vetysidoksia ei myöskään juurikaan muodostu.