Täällä on sen verran runsaasti katkeria keskusteluja että ajattelin vastapainoksi kertoa omasta positiivisesta nettideittikokemuksesta. Pohjustuksena ulkoiset seikat: olen koko lailla tasapainoinen >30v mies, koulutettu, liikunnallinen, melko oudon näköinen, omillani toimeentuleva mutta en varakas.
Laitoin profiilin pystyyn muutama kuukausi pitkän suhteen päättymisen jälkeen ja rupesin lähettämään viestin tai pari päivässä mielenkiintoisen oloisille profiileille. En massaviestittänyt vaan etsin profiileja joiden tekstissä jokin kiinnosti ja kirjoitin kullekin ajatuksella lyhyen muutaman lauseen aloitusviestin. Aluksi normireaktio (profiilia käyty katsomassa, ei vastausta) tuli vähän shokkina, mutta aika nopeasti siihen sopeutui homman normina. Tyypillisesti meni viikko tai pari ilman yhtään vastausta, joskus harvoin tuli useita vastauksia päivässä. Valtaosa keskusteluista hyytyi syystä tai toisesta, pari kertaa hieman ennen alustavasti sovittuja treffejä.
Deittejä kertyi puolessa vuodessa muutama, joista yksi alkupään tapaaminen johti väliaikaiseksi jääneeseen tapailuun. Masentavimpia olivat treffit joissa ei hyvästä viestinvaihdosta huolimatta syntynyt minkäänlaista kipinää puolin eikä toisin.
Sitten viimeisillä ekoilla treffeilläni tapasin ihmisen joka tuntui mukavalta, toisilla treffeillä täysin odottamattoman mukavalta, ja on siitä eteenpäin tuntunut sitä paremmalta mitä tarkemmin on tutustuttu. Tunne on myös ilmeisen molemminpuoleinen, ja vaikuttaisi siltä että tässä saattaa hyvin olla tekeillä pysyvä parisuhde.
Jos tarinasta jonkin opetuksen haluaa poimia, niin se voisi olla että kannattaa jaksaa tarpoa nettideittisuossa ja suhtautua profiilien takana oleviin ihmisiin merkityksellisinä yksilöinä, vaikka vastaamattomuus ja epäonnistumiset tuntuvat raskailta. Jossain vaiheessa voi hyvinkin käydä parempi onni kuin olisi ikinä osannut odottaa.
Laitoin profiilin pystyyn muutama kuukausi pitkän suhteen päättymisen jälkeen ja rupesin lähettämään viestin tai pari päivässä mielenkiintoisen oloisille profiileille. En massaviestittänyt vaan etsin profiileja joiden tekstissä jokin kiinnosti ja kirjoitin kullekin ajatuksella lyhyen muutaman lauseen aloitusviestin. Aluksi normireaktio (profiilia käyty katsomassa, ei vastausta) tuli vähän shokkina, mutta aika nopeasti siihen sopeutui homman normina. Tyypillisesti meni viikko tai pari ilman yhtään vastausta, joskus harvoin tuli useita vastauksia päivässä. Valtaosa keskusteluista hyytyi syystä tai toisesta, pari kertaa hieman ennen alustavasti sovittuja treffejä.
Deittejä kertyi puolessa vuodessa muutama, joista yksi alkupään tapaaminen johti väliaikaiseksi jääneeseen tapailuun. Masentavimpia olivat treffit joissa ei hyvästä viestinvaihdosta huolimatta syntynyt minkäänlaista kipinää puolin eikä toisin.
Sitten viimeisillä ekoilla treffeilläni tapasin ihmisen joka tuntui mukavalta, toisilla treffeillä täysin odottamattoman mukavalta, ja on siitä eteenpäin tuntunut sitä paremmalta mitä tarkemmin on tutustuttu. Tunne on myös ilmeisen molemminpuoleinen, ja vaikuttaisi siltä että tässä saattaa hyvin olla tekeillä pysyvä parisuhde.
Jos tarinasta jonkin opetuksen haluaa poimia, niin se voisi olla että kannattaa jaksaa tarpoa nettideittisuossa ja suhtautua profiilien takana oleviin ihmisiin merkityksellisinä yksilöinä, vaikka vastaamattomuus ja epäonnistumiset tuntuvat raskailta. Jossain vaiheessa voi hyvinkin käydä parempi onni kuin olisi ikinä osannut odottaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onnittelut.. Pikavoittoja harvemmin napsahtaa nettideiteissä kohdalle..
Totta tuo että jos vasta viikon olet täälä hengannut niin tuskin ketään olet löytänyt. Ei kannata katkeroitua ja olla kärsimätön. Tämä on hidastempoista toimintaa jota kannattaa hissukseen harrastaa muun elämisen ja harrastamisen ohella.
7 vuotta sitten edellisen suhteeni täältä sain ja sitä etsin silloin puolitoista vuotta ennen kuin tärppäsi. Välillä saattoi olla joku kuukauden tauko. Noh kaikki rakkaus loppuu aikanaan ja elämä menee 7 vuoden sykleissä vissiinkin...
t. nyt vuoden ollut sinkkuna.
täysin provo juttu. Ei kukaan pääse treffeille eikä ekojen treffien jälkeen ei voi sanoa että siitä tulee suhde joten keksitty provo
Ah, kolmanteen kommenttiin piti odottaa ennen kuin peikko tuli vastaan. Ajatuksena: jos kommentti ei tuo keskusteluun mitään lisäarvoa niin lähetä-napin voi jättää painamatta.
Kyseessä kumminkin jonkin sortin jännämies?
Kerrassaan epäjännä :D
Kumpi se nainen on:
Yh
vai
läski
Kiitos ei, mutta tyydyn vaikka omaan käteeni tai leikkaan sen irti kuin tyydyn noihin.
Ei kumpikaan. Ja ehkä sun kannattaisi vähän irtautua tyytymisen käsitteestä ja mahdollisesta markkina-arvoajattelusta. Jos kohdalle sattuu osumaan oikea tyyppi niin noita ei tarvitse kuitenkaan pohtia.
Onnea! Hienoa, että joku jaksaa kertoa myös positiivisia kokemuksia, vaikka tietää saavansa kuraa niskaan.
Olen itse netistä löytänyt kaikki tyttöystäväni. Edelliset kaksi löysin suomi24 treffeiltä.
No, sinkkuna olen taas. Mutta kyllä se mahdollista on. Helpompaa kyllä varmaan on lähteä kaupungille ja kysyä vastaantulevia naisia kahville...
Veikkasin että suurimman osa kokemukset nettideitistä eivät ole katkeria vaan enemmän sellaista "hällä väliä, ei täältä mitään löytynyt" tyyppistä.
Tietysti osa kokee sen jo positiiviseksi jos saa huomiota ja elää toivossa että löytyisi jotakin.
Osalla varmasti kokemukset ovat katkeroittavia enkä yhtään ihmettele, sen verran kylmää peliä siellä pelataan.
Nuorella miehellä tärppää heti kun treffaa yli viisikymppisii. Miltä tuntuu ostaa nuorenamiehenä uusi auto yli viisi kymppiselle eronneelle. Onko siinä sellaista jännitettä kuin tällä naisella tietysti. Erotuksena nyt tämäkin jos ketään kiinostaa et jos vanhempi mies ostaa auton nuoremmalle naiselle. Kyllä auto kelpaa mut mies saa jäädä. Huikkaako edes moi moi sivuikkunasta lähtiessään. :D :D
.
arvailun pohjaa miksi aloittaja oletuksen mukaan onnistui nopeasti on et deittiä rima alhaalla mut kiittämättömyys on usein maailman palkka jos nostaa rimaa, käytti mies sitä maksukykyä tai ei.
Ihan siltä varalta että tämä oli vilpitön posti eikä trolli: löytämäni henkilö on kanssani aika tarkkaan saman ikäinen, taloudellista etua ei (tietenkään, hyvänen aika...) ole suhteesta kummallekaan tulossa, eikä rima ollut millään mittarilla matalalla.
Puoli vuotta ei mielestäni ollut mitenkään kauhean nopea aika löytää sopiva ihminen, mutta homman satunnaisuuden huomioiden kokemuksia on varmasti onnistumaan sattuneidenkin kohdalla molemmista ääripäistä.
Kyllähän tuo aika realistinen kuvaus oli tuosta vastaamattomuudesta ja treffienkin toimimattomuudesta mutta vain kun sattui löytymään se helmi-nainen joka oli paljolti juuri itsekkin aloittanut nettideittailun ja ei ollut harhaluuloja itsestään ja toisesta ja jalat maassa meni.
Se on sitten nämä ammattilaisnaiset jotka vuoskaupalla ovat aktiivisine profiileineen ja ovat käyneet sen 200treffit ja olet se 201....
Täytyy vain tiputtaa noista pilviliinnoista kun itsekkin olen käynyt parilla aivan mahtavilla useamman tunnin treffeilläkin ja selkeästi viihdyimmekin toistemme kanssa ja päästy niille toisillekkin treffeille mutta kun naiselta on puuttunut se todellinen tahtotila ja halu jatkaa pidemmälle niin se on työntakana...ja jos vielä on nainen löyytänyt mahdollisuuden nettideittailuun ja jos vielä löytyisi se parempikin ja siihen koukkuun jää.....
Hyvä ja kiitti, että joku tuo tänne näitä positiivisiakin kokemuksia. Itselläni sama tarina, lähtökohdat eri- yli 50 v. eronneena naisena löytyi kyllä ihan sympaattisia miehiä tavata. Kolmisen kuukautta kesti ja sitten sattumalta tapasin tämän, jonka kanssa n vuosi yhdessäoloa takana. Eli vaikka sielläkin on monenlaisia ihmisiä monenlaisilla eri motivaatioilla - voi myös käydä hyvä säkä. Näin netin ulkopuolisessa maailmassakin.
Oi wau, ihana lukea joskus positiivistakin nettideittailusta!!
Onnea teille jatkoon!! Itselläkin tällä hetkellä oikein hyvä kokemus - vaikkakin hyvin tuore - etten vielä uskalla maalailla sydämiä seinille - mutta tosiaan me: hieman ja vähän enemmän yli 50 vee aikuiset, tapasimme treffipalstan kautta, ja nyt olemme seurustelleet tosi tiiviisti. Ja tunne on todella hyvä!!
Halu olla yhdessä ja oppia toista tuntemaan vie nyt eteenpäin - toivottavasti pitkälle!
Positiivisia kokemuksia täälläkin nettideittailusta. Yhden kerran aikoinaan pääsin jopa naimisiin nettdeitin kanssa. Siitä tuli ero, mutta sen jälkeen on myös löytynyt seuraa nettideiteiltä. Viime kerralla kun deittasin, niin meni noin puolisen vuotta, että törmäsin nykyiseen naisystävääni. Jokunen nainen piti tavata, mutta kohtalaisen helpolla pääsin. Ottajia olisi ollut kyllä, mutta halusin löytää sellaisen naisen, jonka kanssa tunne yhdessäolemiseen olisi molemminpuoleinen.
Kyllä minullakin on positiivinen kokemus jakaa. Niin positiivinen, että sinkkuuteni uhkaa loppua ihan totaalisesti.
Oma deittini löytyi Tinderistä ja nainen teki aloitteen juttelemiseen. Hän ei ole malli, mutta huomattavasti nuorempi kylläkin.
Olin etsimässä pelkkää seksiseuraa ja epämääräisen tapailun merkeissä menikin kuukausia. Tämä nainen on kuitenkin luonteeltaan niin mahtava, että minun on hyvin vaikea uskoa löytyvän parempaa tyyppiä koko maailmasta.