Net hyvät rasvat?

Ruotsin kuluttajayhdistys ylläpitää mustaa listaa teollisia transrasvoja sisältävistä tuotteista. (Mukana myös kokonaan kovetetut rasvat, joiden terveysvaikutuksista ei ole tietoa.) Listalla on paljon meilläkin myynnissä olevia tuotteita. Suomi näyttää todella olevan ainoita maita maailmassa jossa transrasva "ei ole ongelma". Ja juu tuo on ironiaa:

Kun ei tarvitse ilmoittaa niin ongelmaa ei ole?

Ehkä Evira tietää Suomen tilanteen paremmin kuin rasvaajat:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus ja myynti/pakkausmerkinnat/ravintoarvomerkinnat/transrasvat/margariinit ja rasvalevitteet

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus ja myynti/pakkausmerkinnat/ravintoarvomerkinnat/transrasvat/

Suomalaisten transrasvan saanti on vain 0.5E% eikä tuosta ole haittaa. Kokonaan kovetetut kasvirasvat ovat toki haitallisia koska ne ovat kovaa rasvaa. Kemiallisesti ne ovat samoja kuin eläinrasvoista löytyvät vastaavat rasvat. Esimerkiksi linolihappo muuntuu steariinihapoksi. Tuota on sitten lihassa, jopa kymmeniä prosentteja rasvoista.

Transrasvan suurin lähde suomessa on maitorasvat.

EU:n Elintarviketietoasetuksen 1169/2011 mukaan kasviöljyjen kovettamisesta tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Yhdessäkään margariinipakkauksessa ei ole asetuksen vaatimaa merkintää kovetuksesta. Margariineja valmistavan teollisuuden mukaan kaikki Suomeen tuodut tai täällä valmistetut margariinit kuitenkin sisältävät vaihtoesteröityjä rasvoja. Niitä käytetään vain ja yksinomaan kasviöljyseoksien kovettamiseksi. Mitään muuta tarkoitusta niillä ei tuotteissa ole. Siten elintarviketietoasetuksen mukaan kuluttajalla on oikeus tietää, mitä hän tosiasiallisesti syö.

Leivontamargariineissa niiyä on tiettävästi rutkasti.

Tuolla diabetes palstalla näkyi juttu siitä Johtaja tutkimuksesta joka on selitetty päin ärsettä. Samoin johtavat ravinto päälliköt saattavat tehdä myös ystävilleen margariini soopankokeille. Joten he ovat luottamukseni menettäneet.

jhjhmnbv kirjoitti:

EU:n Elintarviketietoasetuksen 1169/2011 mukaan kasviöljyjen kovettamisesta tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Yhdessäkään margariinipakkauksessa ei ole asetuksen vaatimaa merkintää kovetuksesta. Margariineja valmistavan teollisuuden mukaan kaikki Suomeen tuodut tai täällä valmistetut margariinit kuitenkin sisältävät vaihtoesteröityjä rasvoja. Niitä käytetään vain ja yksinomaan kasviöljyseoksien kovettamiseksi. Mitään muuta tarkoitusta niillä ei tuotteissa ole. Siten elintarviketietoasetuksen mukaan kuluttajalla on oikeus tietää, mitä hän tosiasiallisesti syö.

Leivontamargariineissa niiyä on tiettävästi rutkasti.

Tuolla diabetes palstalla näkyi juttu siitä Johtaja tutkimuksesta joka on selitetty päin ärsettä. Samoin johtavat ravinto päälliköt saattavat tehdä myös ystävilleen margariini soopankokeille. Joten he ovat luottamukseni menettäneet.

Lue lisää

vaihtoesteröinti eli transesteröinti on siis aivan eri asia kuin transrasva. Transrasvaa syntyy kun monityydyttymätöntä rasvaa kovetetaan osittain. Samalla menetelmällä lehmäkin valmistaa niitä.

Transesteröinnissä taas rasvat (juoksevat öljyt, kovat kasvirasvat tai kokonaan kovetetut kasvirasvat) hajotetaan aineosikseen eli rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Tämän jälkeen rasvat kootaan uudestaan. Tämä tehdään jotta öljy ja kova rasva eivät erottuisi toisistaan.

Ei Tanskakaan ole kieltämässä transesteröityjä margariineja vaan transrasvamargariinit. Eli ne vanhat margaliinit sieltä 1960-luvulta. Meillä niistä luovuttiin vapaaehtoisesti 1990-luvulla (joskin myös taloudellisista syistä, kova kasvirasva on halvempaa kuin juoksevat öljyt eli käytännössä rypsiöljy).

Luonnollisestikin tieto kannattaa hankkia poppaukoilta eikä asiantuntijoilta. ;)

Niin hpv
"vaihtoesteröinti eli transesteröinti on siis aivan eri asia kuin transrasva. Transrasvaa syntyy kun monityydyttymätöntä rasvaa kovetetaan osittain. Samalla menetelmällä lehmäkin valmistaa niitä."

Juu kyllä termistö on tiedossa notta älä hättäile. Mitä tulee tuohon vaihtoesteriin niin mitä luonnoton moskaa se on. Huomauttaisin notta niistä ei ole pitkäaikaisia tutkimuksia. (Lienee viranomaisten velvollisuus selvittää se.) Utriaisen tilastot osoittavat notta sydänkuolemat ovat lisääntyneet aikakaudella jolloin on ollut markkinoilla vaihtoesteröityjä rasvoja. Onko teillä tietoa mikä on lisännyt kuolemia siltä osin? Kännykät, statiinit vai nyky margariinit tahi saattaa olla jotain muita tekijöitä? Nää on ollut saman ajan käytössä.

Transrasva? Se sidoskohta antaa nimityksen, mutta tiedättekö kuinka pitkä hiiliketju on vedytetyssä ja kuinka pitkä on sitten maitorasvassa esiintyvässä? Niillä on eri nimikin joten on hoopoa niputtaa ne identtisiksi. Eli opiskele lisää!

Niin vuosikymmeniä sydänkuolleisuus laski koska transrasvat väheni margariineissä. Köyhä kansa niitä söi.

Jos haluat eroon transesteröinnistä niin kannattaa lopettaa sitten rasvan syönti kokonaan (voit toki ruveta syömään lyhytketjuisia rasvoja jotka imeytyvät suoraan) koska elimisto hajottaa rasvat komponenteikseen ja ne kootaan taas uudestaan rasvasoluissa.

Utriaisen mielestä on sama kuoleeko sydänkohtaukseen 50-vuotiaana vai 80-vuotiaana. Elinikä on taasen petraantunut 20 vuotta siitä kun luovuttiin tolkuttomasta maitorasvan syönnistä. Kokonaismäärän nousu selittyy sitten muiden kuolintapojen vähenemisenä. Ikävakioitu sydäntautikuolleisuus kääntyi laskuun jo 1970 vaikka silloiset margariinit sisältivätkin transrasvaa.

Margariiniin ei ole käytetty kovetettua rasvaa kahteen vuosikymmeneen ja vedyttämällä tehty rasva riippuu vedytettävästä rasvasta. Esimerkiksi rypsiöljyssä on ALA:a 10% ja siitä tulee sama määrä steariinihappoa (maitorasvassa 11%), vastaavasti rypsiöljyssä on LA:ta 20% ja siitä syntyy myös steariinihappoa. Jne.

Sattumalta maitorasvan yleisin rasvahappo on palmitiinihappo (31%). Kun palmuöljyssä on 43% sitä niin tuo on sitten margariinissa hiukan vähemmän, seuraavaksi eniten on myristiinihappoa, jota ei ole palmuöljyssä mutta kolmanneksi eniten on steariinihappoa, jota palmuöljyssä on jonkun verran.

Voissa on lyhytketjuisia tyydyttyneitä rasvahappoja 11%. Noistakin alle 10 hiilen rasvahappoja hyvin vähän. Alle 10 hiilen rasvat imeytyvät suoraan ilman purkamista.

Professori Vessbyn ryhmä Ruotsissa on kehittänyt täsmämenetelmän yksilön maitorasvan kulutuksen mittaamiseksi. Lehmän pötsikäymisessä syntyy nimenomaisesti maidolle ominaisia parittoman hiililuvun omaavia rasvahappoja, penta- ja heptadekaanihappoa. Näiden happojen kerääntyminen ihmisen rasvavarantoon, esimerkiksi rasvakudokseen tai veren rasvoihin, kertoo tarkasti hänen nauttimansa maitorasvan määrän.

Menetelmällä määritettiin penta- ja heptadekaanihapon pitoisuudet ensimmäisen infarktin saaneiden ja terveiden verrokkihenkilöiden veren rasvoista (Warensjö ym. 2004). Terveiltä henkilöiltä löytyi näitä happoja merkitsevästi enemmän kuin infarktin saaneilta. Terveet olivat siis syöneet maitorasvaa enemmän kuin sairastuneet.

Tulos on vahvistettu Norjassa. Professori Pedersenin ryhmä (Biong ym, 2006) on vastaavasti määrittänyt ko. rasvahapot ihmisen rasvakudoksesta, mikä antaa luotettavan kuvan maitorasvan pitkäaikaiskäytöstä. Terveet henkilöt olivat syöneet maitorasvaa merkitsevästi enemmän kuin infarktipotilaat.

Lullero kirjoitti:

Professori Vessbyn ryhmä Ruotsissa on kehittänyt täsmämenetelmän yksilön maitorasvan kulutuksen mittaamiseksi. Lehmän pötsikäymisessä syntyy nimenomaisesti maidolle ominaisia parittoman hiililuvun omaavia rasvahappoja, penta- ja heptadekaanihappoa. Näiden happojen kerääntyminen ihmisen rasvavarantoon, esimerkiksi rasvakudokseen tai veren rasvoihin, kertoo tarkasti hänen nauttimansa maitorasvan määrän.

Menetelmällä määritettiin penta- ja heptadekaanihapon pitoisuudet ensimmäisen infarktin saaneiden ja terveiden verrokkihenkilöiden veren rasvoista (Warensjö ym. 2004). Terveiltä henkilöiltä löytyi näitä happoja merkitsevästi enemmän kuin infarktin saaneilta. Terveet olivat siis syöneet maitorasvaa enemmän kuin sairastuneet.

Tulos on vahvistettu Norjassa. Professori Pedersenin ryhmä (Biong ym, 2006) on vastaavasti määrittänyt ko. rasvahapot ihmisen rasvakudoksesta, mikä antaa luotettavan kuvan maitorasvan pitkäaikaiskäytöstä. Terveet henkilöt olivat syöneet maitorasvaa merkitsevästi enemmän kuin infarktipotilaat.

Lue lisää

Edelleenkään Tanska ei ole kieltämässä transesteröityjä margariineja eikä Suomessa saada merkittävästi transrasvaa.

Mitäköhän itse professori sanoo kyseisestä tutkimuksesta:

'CONCLUSION:

It is hypothesised that dairy or milk fat intake may be inversely related to the risk of a first event of stroke. The intriguing results of this study should be interpreted with caution. Follow up studies with greater power, and where intakes are monitored both by dietary recordings and fatty acid markers are needed.'

Eli lyhkäisesti suomeksi 'näitä tuloksia tulee käsitellä varovasti'.

Tuollaiseen tulokseen on voinut vaikuttaa moni tekijä. Esimerkiksi se, että sydäntautiriskistä kärsivät ovat vähentäneet voin kulutusta. Sepelvaltimotauti on kuitenkin jo ollut saatu ennen voin vaihtamista.

En tiedä kuinka pitkän ajan tuo mittausmenetelmä kattaa mutta tuskin vuosikymmeniä. Lisäksi tutkimus ei käsitellyt rasvaajia, jotka saattavat syödä kovaa rasvaa yli 200 g päivässä. Ruotsalaisten voin käyttö lienee ollut tuolloin samaa tasoa kuin Suomessa eli muutama kilo vuodessa. Tuo on sitten noin 6 g päivässä ja voi hyvinkin olla että joku 10 g voita päivässä vähentää sydäntautiriskiä, 100 g päivässä sitä ei tee.

"Rasvahappojen mono- ja diglyseridit e471, e472c, e476

Mono- ja diglyseridit ovat öljyn jalostuksen sivutuote, niitä saadaan mm. osittain kovetetutuista kasvirasvoista kuten soija- ja rypsiöljystä, ne voivat olla myös eläinperäisiä. Niitä syntyy myös vaihtoesteröinti menetelmän sivutuotteena. Rasvahappojen mono- ja diglyseridit ovat siis rasvaa, ja sisältävät transrasvaa.

Näin ollen ruoanvalmistajat pystyvät merkitsemään tuotteen rasvattomaksi tai kevyt-tuotteiksi, koska mono- ja diglyseridejä ei lasketa tuoteselosteessa ilmoitettaviksi rasvoiksi. Et siis tiedä niitä syödessäsi, minkä verran transrasvoja syöt.

Rasvahappojen mono- ja diglyseridit ovat emulgaattoreita, joita käytetään yleisesti monissa elintarvikkeissa. Tarkemmin tutkaillessa huomaat miten yleisesti synteettiset rasvat, joita rasvahappojen mono- ja diglyserideiksi kutsutaan, ovat käytössä."

http://www.safkatutka.fi/2015/08/31/valeasuiset-transrasvat/

Nuo ovat emulgaattoreita ja niitä käytetään emulsioimaan rasvaa ja vettä toisiinsa. Kalliita eivätkä korvaa rasvaa. Käyttömäärät ovat joitain grammoja kilossa elintarviketta.

Koska tuoteselosteessa pitää mainita valmistusaineet käyttömääräjärjestyksessä niin pistäkääpä esiin tuotteita, joissa nuo ovat huomattavan ylhäällä listassa, sanotaan nyt kolmen eniten käytetyn joukossa.

Transrasvaa niissä ei ole vaan kyse on jälleen kerran transesteröidystä tuotteesta. Rasva siis hajotetaan osiinsa, glyseroliin liitetään 1-2 orgaanista happoa ja loppuihin paikkoihin (glyserolissa on 3 alkoholiryhmää, jotka voivat muodostaa esterin orgaanisen hapon kuten rasvahapon tai etikkahapon kanssa) liitetään rasvahappo takaisin. Rasvahappo liukenee rasvoihin, orgaaninen happo taas veteen joten tuo toimii emulgaattorina.

Aika pimeät jutut tuntuvat menevän rasvaajiin täydestä.

Uskokoot ken haluaa. Lohdutukseksi, sokeria kylläkin löytyy

Silloin ennen...

Oikean uutisen mukaan jenkeissä vaarallisena pidetään nimenomaan elaidiinihappoa, ei vakseenhihappoa.
Se on erikseen sanottukin siellä, joten miksi ne pitää Suomessa sotkea?

Teknolähteet voivat olla pahoja yhdisteelle kuin yhdisteelle.
Mutta CLA'lla (ja sitä myöten myös vakseenhihapolla) luonnonmuodossa on toistaiseksi parhaat ihmiskoetulokset mm sydänkohtauksen ehkäisyssä. Kudoksista mitattuna ja tapahtuneisiin kohtauksiin liitettynä ne puolittivat sydänkohtaukset - siinä missä elaidiinihappo moninkertaisti ne. Jotkut joskus sentään tekevät ihan aitoja kudosmittauksia ja tositapahtumiin liitettäviä verrokkiryhmiä - eikä vain haastatteluja ja riskitaulukoita

Heart and Stroke Foundation of Canada myöntää, ettei tyydyttyneen rasvan saannin ja sv-tautien välille löydy korrelaationa nykyajan tutkimuksissa. Siksi se ei enää suosituksissaan aseta ylärajaa niiden saannille, mutta epäloogisesti suosittaa ruokavalioita, jotka vähentävät niiden saantia. Ihme venkulointia

Suomi syö vaarallisia rasvoja tietämättään
Tiistai 27.10.2015 klo 05.41
Keinotekoisia transrasvoja ei tarvitse ilmoittaa pakkausmerkinnöissä.

"Croissanteista löytyy teollista transrasvaa.
Croissanteista löytyy teollista transrasvaa. (ILKKA LAITINEN / AAMULEHTI)
Tilaa Iltalehti PLUS
tai
Kirjaudu sisään
Tutustu jo tänään!
VAIN 9,90 €/KK
Niitä ei näe pakkausmerkinnöistä, eivätkä ravintola-alan ammattilaisetkaan välttämättä tiedä, onko ruuanvalmistuksessa käytetty transrasvoja sisältävää rasvaa vai ei.

Kovien rasvojen ja transrasvojen vaikutuksia on pidetty tähän asti samankaltaisina. Suomessa on ajateltu että riittää, kun pakkausmerkinnöistä käy ilmi tyydyttyneiden rasvahappojen määrä. Ajattelu on muuttumassa.

- Kyllä asiantuntijat nyt toteavat, että transrasva on haitallisempaa kuin tyydyttynyt rasva, sanoo ylitarkastaja Annika Nurttila Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Transrasvan käyttö on käytännössä lailla kielletty Tanskassa, Itävallassa, Unkarissa, Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä. Yhdysvalloissa astui kesällä voimaan kolmen vuoden siirtymäaika. Sen jälkeen transrasvoja voi käyttää elintarviketeollisuudessa vain erikseen anottavalla poikkeusluvalla.

EU:n komission oli tarkoitus julkaista raportti transrasvoista jo viime vuoden puolella, mutta julkaisu on pahasti viivästynyt. Tällä hetkellä sen arvellaan valmistuvan tänä vuonna."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015102720565891_uu.shtml

Lullero kirjoitti:

Heart and Stroke Foundation of Canada myöntää, ettei tyydyttyneen rasvan saannin ja sv-tautien välille löydy korrelaationa nykyajan tutkimuksissa. Siksi se ei enää suosituksissaan aseta ylärajaa niiden saannille, mutta epäloogisesti suosittaa ruokavalioita, jotka vähentävät niiden saantia. Ihme venkulointia

Lue lisää

Syy on selvä, monityydyttymätön rasva vähentää tehokkaasti LDL-kolesterolia ja vähentää näin sydäntautiriskiä. Transrasva on haitallisin ravintoaine sv-sairauksia ajatellen, sitten ehkä pöytäsokeri, sitten kova rasva jne ja lopuksi monityydyttymätön rasva.

Myös kokojyvävilja, palkokasvit, rasvainen kala, hedelmät jne on todettu hyödyllisiksi.

Missään ei sitten ole tutkittu rasvaajia 200 g päivittäisine kovine rasvoineen, olemattomine kasviksineen, hedelmineen jne..

Lullero kirjoitti:

Suomi syö vaarallisia rasvoja tietämättään
Tiistai 27.10.2015 klo 05.41
Keinotekoisia transrasvoja ei tarvitse ilmoittaa pakkausmerkinnöissä.

"Croissanteista löytyy teollista transrasvaa.
Croissanteista löytyy teollista transrasvaa. (ILKKA LAITINEN / AAMULEHTI)
Tilaa Iltalehti PLUS
tai
Kirjaudu sisään
Tutustu jo tänään!
VAIN 9,90 €/KK
Niitä ei näe pakkausmerkinnöistä, eivätkä ravintola-alan ammattilaisetkaan välttämättä tiedä, onko ruuanvalmistuksessa käytetty transrasvoja sisältävää rasvaa vai ei.

Kovien rasvojen ja transrasvojen vaikutuksia on pidetty tähän asti samankaltaisina. Suomessa on ajateltu että riittää, kun pakkausmerkinnöistä käy ilmi tyydyttyneiden rasvahappojen määrä. Ajattelu on muuttumassa.

- Kyllä asiantuntijat nyt toteavat, että transrasva on haitallisempaa kuin tyydyttynyt rasva, sanoo ylitarkastaja Annika Nurttila Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Transrasvan käyttö on käytännössä lailla kielletty Tanskassa, Itävallassa, Unkarissa, Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä. Yhdysvalloissa astui kesällä voimaan kolmen vuoden siirtymäaika. Sen jälkeen transrasvoja voi käyttää elintarviketeollisuudessa vain erikseen anottavalla poikkeusluvalla.

EU:n komission oli tarkoitus julkaista raportti transrasvoista jo viime vuoden puolella, mutta julkaisu on pahasti viivästynyt. Tällä hetkellä sen arvellaan valmistuvan tänä vuonna."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015102720565891_uu.shtml

Lue lisää

Ja edelleenkään niitä croisantteja ei syödä niin paljoa että transrasvaa tulisi paljon. Suomalaisten ravinnostaan saama transrasvan määrä on hyvin pieni ja suurin osa siitäkin tulee voista.

hpv kirjoitti:

Ja edelleenkään niitä croisantteja ei syödä niin paljoa että transrasvaa tulisi paljon. Suomalaisten ravinnostaan saama transrasvan määrä on hyvin pieni ja suurin osa siitäkin tulee voista.

Lue lisää

Ja mitä he ovat? Tuossa on els kirijoottanut eli oppia myös teille.

"^^ Ihan samaan tapaan ne ovat eri molekyylejä, kuin mitä ovat aina olleet.

Teknotranssien yleisin transsi on elaidiinihappoa, joka on kilteistä kilteimmän oleiinihapon eli öljyhapon (eli maailman yleisimmän yksittäistyydyttymättömän) rasvahapon transsimuoto. Se syntyy margariiniprosessissa jossa herkästi sattuu tällaisia hyppyjä. Eikä sitä saa kropassa muuksi muutettua, mutta koska se pitkälti näyttää öljyhapolta (ja koska kropalla ei ole luontaisia keinoja sille tuntemattoman rasvahapon varalta), sitä käytetään mm solunseinissä joiden läpäisyominaisuuksia se muuttaa ikävästi.

Maitorasvan määrältään suurin transsi on puolestaan vakseenihappoa (nimi viittaa vasikkaan), jokamikä on tässä muodossa, jotta vasikka saisi CLAnsa pilaantumattomassa muodossa käyttöönsä. Sen trans-sidos ketjun päässä eikä keskellä - eli paikassa jonka nisäkäs saa purettua CLAksi.

Tiedättehän alkoholit? Sama yleisnimi, mutta ryhmästä löytyy niin elämälle välttämätön glyseroli (kolmoisalkoholi, johon me ja muut säilömme rasvahappoja), ja etanoli (joka on ilmeisesti pienissä määrin hyödyllistä), ja sitten myös isopropanolin ja metanolin kaltaiset alkoholit, jotka tappavat ja sokeuttavat kohtuullisen herkästi."

Juu ja leivonta margariineissä käyttävät sitä pahaa jopa ilmoittamatta... harhauttamalla kasvirasva

Voi ja kookosöljy tukkii suonet niina talossa kuin puutarhassakin.

Terveisin Veijo Linköpingistä.