Kohta puoli vuotta kulunut mutta ikävä ja kaipuu ei hellitä. Tiedän, että pitäisi päästä irti ja unohtaa, jatkaa elämää eikä vatvoa mennyttä, jota takaisin ei saa. Vaikka kuinka tätä itselleni tolkutan, huomaan hetken kuluttua palanneen lähtöruutuun, ajatukset palaa varkain takaisin.
Uusia harrastuksia olen kokeillut, tavannut kavereita jne. mutta mikään ei tunnu miltään. Kuinka päästä eteenpäin? En haluaisi enää kuluttaa aikaa asiaan, jolle en voi tehdä mitään.
Toinen osapuoli jatkoi matkaansa heti, eron jälkeen ja seuraa on riittänyt. Se myös harmittaa, että hän pystyi heti jatkamaan, ilman minkäänlaista kaipuun tunnetta. En siis lopulta paljon merkinnyt, vaikka useampi vuosi yhtämatkaa kuljettiin.
Kuinka olette päässeet eteenpäin?
Uusia harrastuksia olen kokeillut, tavannut kavereita jne. mutta mikään ei tunnu miltään. Kuinka päästä eteenpäin? En haluaisi enää kuluttaa aikaa asiaan, jolle en voi tehdä mitään.
Toinen osapuoli jatkoi matkaansa heti, eron jälkeen ja seuraa on riittänyt. Se myös harmittaa, että hän pystyi heti jatkamaan, ilman minkäänlaista kaipuun tunnetta. En siis lopulta paljon merkinnyt, vaikka useampi vuosi yhtämatkaa kuljettiin.
Kuinka olette päässeet eteenpäin?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hei Sinä toinen onneton!
Täällä toinen.. eilen päättyi kaikki siihen että löysin äärettömän rakkaan ihmisen seurustelupalstalta. Olisi pitänyt päästää irti jo kauan sitten vaan roikuttiin ja roikuttiin.. en silti arvannut että toinen on jo noin pitkällä uusien tuulien kanssa. Kauhulla luin tekstisi! Puoli vuotta on hirveä aika. Sanon nyt että vähän helpottaa edes :( Jotenkin kun saisi toisen pois mielestään. Minä menin ja varasin ajan päätohtorillekin jotta selviän. Rakkaus oli niin suurta ja molemminpuolista pitkään vaan sitten tuli välimatka väliin ja ymmärrän sen, vielä kun sydän ymmärtäisi..
Olen kaunis ja fiksu ihminen mutta nyt rikkirevitty kurja looseri..
Sinulle,
puhuminen helpottaa hetkeksi mutta ei poista ikävää ja kaipuuta, näin ainakin kohdallani. Vaikka muiden ihmisten joukossa olisin, tuntisin itseni ulkopuoliseksi, tällä hetkellä en pysty iloitsemaan ja nauttimaan elämästä. Kaikki on pelkkää pakollista suorittamista ja päivästä toiseen siirtymistä. Odotan sitä hetkeä, kun pystyn taas elämään.
Minulla erosta jo kohta 2 vuotta ja mies tulee mieleen edelleen silloin tällöin. Ei erottu hyvissä väleissä eikä puhuttu asioita halki. Mies oli jättäjä osapuoli.
Mies oli jo puolen vuoden jälkeen kihloissa uuden naisen kanssa. Suuttui minulle kun muutin toiselle paikkakunnalle eron jälkeen(yhdessä emme asuneet) vaikka hänellä oli jo uusi suhde. Tämän jälkeen emme ole olleet minkäänlaisissa tekemisissä.
Itse olisin halunnut asiat selvittää mutta tämä uusi nainen esti aikeet puhumasta minusta puppua vaikka ei minua tuntenutkaan.
joo,sama se täällä. 3kuukautta on mennyt erosta, ja mies haluaa olla ystävä...mitenonnistun päästämään irti kun kyselee jopa kerran viikosssa että miten menee ?????????????? taitaa kiusata vaan tahallaan....
lisään että tämä tyyppi monien mielestä narsisti ja saattaa pitää monia naisia kerralla. tai no, olenhan omin silmin nähnyt ja kuullut, että pitelee monista naisista kiinni, ihan hullua. no, luonnehäiriöiselle ei kai mikään ole pois suljettua. rakastan vieläki tätä ihmista..........
harrastaa nettisuhteita, ja oikeita suhteita...........
haluan päästää irti, sydän on vieläkin toista mieltä. tämä ei käy käden käänteessä...........
tahtoa kyllä löytyy, järjen mukaanhan tämän pitäisi riittää......
Niinpä! Kohta kuukausi takana..ei puhu järki ei..nytkin makaan pimeässä ja suren..kaunis ja upea nainen..itsesäälin syvissä vesissä..
Tänään tajusin jotain mikä tätä prosessia pitkittää. Se on "toivon elättäminen". Sen kun pystyisi hyväksymään ja järkeilemään että loppu on piste! Mutta itselläni ainakin jostain aina välillä hiipii ajatus: varmasti ikävöi minua ja miten kaikki oli niin ihanaa ja tajuaa pian miten meillä oli hyvä yhdessä. Tyhmä minäääääääääääääääää....
Sydän itkee aina. Ja joka päivä harmittaa. Mut tämmöstä se on ihmisen elämä. Mut ei nii paljo pahaa ettei jotai hyvääki. Hyvää odotellessa... Tai siis Vaimoa.. :)