Tein tässä uuden aloituksen puunkäytöstä ennen vanhaan, koska tuo sinänsä hyvä aloitus keloista on hieman "pilalla".
Oikea aito ja paras kelo tulee vain luonnostaan muodostuneeseen.
Ensin männystä tulee aihkimänty josta se vähitellen keloutuu ja tässä tapahtumassa on myös palokärjellä osuutensa.
Kerroin siinnä "mäystinsuksijutussa" kuinka tein ja käytin puunauloja.
Niiden teko opetettiin jo pienele pojalle koska ne oli aivan käyttötavaraa.
Jouduin minkin niitä vuolemaan, mutta sitä en muista mitä puuta ne olivat, osa oli ainakin kuusta.
Köyhillä oli myös puupohjaisia kenkiä, kun ei nahkaa eikä kumia ollut saatavilla eikä varaa ostaa muilla kuin varakkaammilla.
Rekiä tehtiin tuomesta ja niiden kaplaat koivusta.
Töntelit joko tuohesta (harvemmin) tai päreistä jonka puulajia en saa nyt mieleeni.
Katajasta tehtiin astioita.
Saaveja koivusta ja pihlajasta.
Lisäilkää ja korjatkaa muistinne tai tietonne mukaan, mutta laitoin jotain näin keskustelun avaukseksi.
Kamuttaja muistelee puun käyttöä ennenvanhaan
85
1047
Vastaukset
- Nuori.lieksalainen
Minulle nuorelle nuo ovat aivan uutta ja en tunne kaikkia sanoja, kaplaat, töntelit.
minä tein 1800 luvulla tyttöjen käsityötunnilla tuohivirsut. Kuivia olkia kun työnsi täytteeksi, niin olivat oikein lämpimät ja mukavat kun juoksin cuupperissa 3000 m 27 asteen pakkasessa umpihangessa. Muilla tytöillä oli puukengät mutta kun puiset naulat piruvie katkesivat, niin kaatuivat ja löivät päänsä jäätikköön. Lähtivät sitten juoksemaan väärään suuntaan, eikä niistä sen koommin ole kuulunut.
- Kissan.naama
doq kirjoitti:
minä tein 1800 luvulla tyttöjen käsityötunnilla tuohivirsut. Kuivia olkia kun työnsi täytteeksi, niin olivat oikein lämpimät ja mukavat kun juoksin cuupperissa 3000 m 27 asteen pakkasessa umpihangessa. Muilla tytöillä oli puukengät mutta kun puiset naulat piruvie katkesivat, niin kaatuivat ja löivät päänsä jäätikköön. Lähtivät sitten juoksemaan väärään suuntaan, eikä niistä sen koommin ole kuulunut.
Taisivat lähteä eri suuntaan kun näkivät sinun koiran naamasi.
Tein ensimmäisen limisaumaisen soutuveneeni johtaja T. Saastamoiselta vuokraamassani Lieksan Puunjalostustehtaan tyhjässä varastossa 1960-luvun alkuvuosina. Kaarien materiaalina käytin saarnipuuta, jota sain kyseiseltä tehtaalta valmiiksi sahattuina kaariksi sopivina rimoina.
Minua valistivat tehtaan ammattilaiset saarnen olevan lujaa ja kestävää puuta. Se varmaan pitää edelleenkin paikkansa. Kaarien taivutus kävi helposti kuumennettuani kaaria ensin tulikuumaa vettä sisältävässä putkessa sitä mukaa kun niitä tarvitsin. Konsti tepsii varmaan muihinkin puulajeihin.
Koska saarni kasvaa Suomessa vain Etelä- ja Lounais-Suomessa, lienee Itä-Suomessa sen käyttö ollut ennen muinoin harvinaisempaa. Veneenteko-oppia sain Pokrontien varrella asuneelta Yrjö Saarelta, joka käytti soutuveneiden kaarien tekoon tietääkseni myös katajaa.
Minusta ei kuitenkaan tullut koskaan veneentekijää eikä puuseppää. Toisen ja varmaankin viimeisen veneeni tein vanerista myös 60-luvulla. Silloin oivalsin, että itse tekemällä oppii parhaiten ja siitä syystä arvostan mainittujen ammattilaisten käsityötaitoa ja -tietoa puunkäsittelyssä! Toivottavasti tiedot ja taidot säilyvät tulevillekin sukupolville.- Veneetön
Hei tiedätkö onko Lieksassa veneentekijöitä?
upposko se ensimmäinen vene, kun piti toinen tehdä?
Tervattiinko ne puuveneet? Vuotiko saumat? Kaaret ei kiinnosta(!)Veneetön kirjoitti:
Hei tiedätkö onko Lieksassa veneentekijöitä?
Ikävä kyllä en tiedä Lieksan nykytilannetta, mutta luulen, ettei ole ainakaan ammattilaista. Toivottavasti olen väärässä.
- Intiaaniheinä
Siinnähän ne voisi työllistyä jos opettelisi, voivat olla hyviäkin puuseppiä.
doq kirjoitti:
upposko se ensimmäinen vene, kun piti toinen tehdä?
Tervattiinko ne puuveneet? Vuotiko saumat? Kaaret ei kiinnosta(!)Tervasta, tärpätistä ja vernissasta tehtiin seos, jolla puuvene käsiteltiin kauttaaltaan. Puuvene voitiin tervata ulkopuolelta vedenpitäväksi, mutta sisäpuoli kyllästettiin ”hengittäväksi”. Puuveneitä ei saa uppoamaan ja kestävät oikein käsiteltyinä sukupolvesta toiseen.
doq kirjoitti:
upposko se ensimmäinen vene, kun piti toinen tehdä?
Tervattiinko ne puuveneet? Vuotiko saumat? Kaaret ei kiinnosta(!)mitä vitun ääliöitä täällä on sensuroimassa ihmisten kirjoituksia(!)
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Tervasta, tärpätistä ja vernissasta tehtiin seos, jolla puuvene käsiteltiin kauttaaltaan. Puuvene voitiin tervata ulkopuolelta vedenpitäväksi, mutta sisäpuoli kyllästettiin ”hengittäväksi”. Puuveneitä ei saa uppoamaan ja kestävät oikein käsiteltyinä sukupolvesta toiseen.
vaneriveneitä ei kai tervata vedenpitäviksi? Miten niissä saumat saa pitämään?
- rotestimökinpoika
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ikävä kyllä en tiedä Lieksan nykytilannetta, mutta luulen, ettei ole ainakaan ammattilaista. Toivottavasti olen väärässä.
Löytyy vielä Lieksasta henkilöitä jotka taitavat soutuveneenrakennuksen.
Eivät taida tehdä ammatikseen. doq kirjoitti:
vaneriveneitä ei kai tervata vedenpitäviksi? Miten niissä saumat saa pitämään?
Veneitä ei tervata saumojen vuodon takia, vaan puun säilymisen takia. Vedenpitävyydellä tarkoitan sitä, ettei puuhun imeydy vettä altapäin. Veneen sisäpuolelta puun pitää päästä hengittämään jo ilman kosteuden muutosten takia lahoamisen estämiseksi.
Lautojen saumat tehtiin tarkalla työllä vedenpitäviksi niittaamalla laudat limittäin. Mitään liimoja ei tarvinnut käyttää. Puu laajenee leveyssuunnassaan melkoisesti ja kun vene valmistettiin lämpimässä ja kuivassa tilassa, puun laajeneminen hoiti mahdolliset pienet vuotokohdat kun vene laskettiin veteen. Kun vene joutuu olemaan kesällä kuivalla maalla, puhutaan sen ravistumisesta, jolloin vene voi hieman vuotaa saumoista ensi soutukerralla. Ongelma korjaantuu kuitenkin nopeasti.
Oikeaoppinen vanerivene tehdään samoin opein limittäin niitatuilla laudan muotoon sahatuilla vanerisiivuilla. Jollan voi tehdä muutamasta suuremmasta vanerilevystä. Vanerin pitää olla laadultaan vesiympäristöön sopivaa liimoiltaan ja oksattomuudeltaan myös sisemmissä viiluissa. Koska vaneri ei laajene rakenteensa takia, voidaan limityksiin käyttää liimaa.
Ammattitaitoisen veneentekijän motto olikin: "ei riitä että tehdään millilleen, vaan pitää tehdä just".wanha_lieksalainen kirjoitti:
Tervasta, tärpätistä ja vernissasta tehtiin seos, jolla puuvene käsiteltiin kauttaaltaan. Puuvene voitiin tervata ulkopuolelta vedenpitäväksi, mutta sisäpuoli kyllästettiin ”hengittäväksi”. Puuveneitä ei saa uppoamaan ja kestävät oikein käsiteltyinä sukupolvesta toiseen.
Olet oikeassa tuossa kestossa.
Minunkin kotona oli monta kymmentä vuotta vanha soutuvene ja se kesti puomienkin yli soutua.
Erään Laatokan kalastajan vene (sieltä aikoinaan tuotu) oli soutukelpoinen vielä 1980- luvulla.
- rotestimökinpoika
Heinäharavassa on kolmea puulajia: varsi haapaa, lapa koivua ja piit pihlajaa.
nerokasta(!)
Piit? Siis ne piikikö? Minä luulin että se ihan paskapuu.
Wikissä on mielenkiintoista juttua siitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pihlajat
Mutta taitaa olla enempi huuhaata ja sarjaa "kansanviisaudet".- rotestimökinpoika
doq kirjoitti:
nerokasta(!)
Piit? Siis ne piikikö? Minä luulin että se ihan paskapuu.
Wikissä on mielenkiintoista juttua siitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pihlajat
Mutta taitaa olla enempi huuhaata ja sarjaa "kansanviisaudet".Pii nimenomaan on kansankielellä se haravan piikki.
Pihlajan oksasta tehtiin ja on kovaa puuta kuivettuaan. - rotestimökinpoika
Kuulinpa lorunkin tuosta haravasta heinäpellolla Niitty-Jamalissa. Ei tosin omalla pellolla vaan maksettiin tinkimaitovelkoja heinätöillä.
Haravasta katkesi pii, katkesi toinennii. Isä teki uuvet piit, ja sitten taas haravoitiin.
- Muistinmukaan
Töntelin päreet kiskottiin petäjästä ja veneen kaaret tehtiin katajasta tai näreen oksista.
- rotestimökinpoika
Muistaakseni parhaat pärepuut otettiin suon reunalta. Nuorempia saattaa vähän naurattaa nämä vanhojen muistelot, mutta en anna sen lannistaa mieltäni.
- JonkunVeneenteonKokenut
Veneen kaaret tehtiin suolla kasvavasta kuusesta, eli näreeksi myös mainitaan! Tiedän koska oli aiemmin maintun veneentekijän mukana syksyllä niitä suolta hakemassa! Syy siihen on suolla kasvavan kuusen tiheäsyisyys! Höyrytettynä taipui erittäin hyvin! Kölipuu oli usein myös, tai yleensä aina kuusesta! Keula eli kokka kaari, (myös kutsuttiin keulajuurikaksi) tehtiin kuusen juuresta joka kaivettiin näkyville ja katkaistiin sopivan mittaiseksi! Perä samoin kuusenjuuresta! Venelaudat oli yleensä mäntyä 14-15mm paksua mahdollisimman oksatonta lautaa, ja leveää tuppeensahattua joka sitten venettä tehtäessä muotoiltiin sopivaksi! Laudan saumoihin käytettiin flanelikankaan suikaletta joka tervan kanssa laitettiin kun naulattiin lauta paikoilleen! Nauloina oli litteät galvanoidut venenaulat! Vanerivenettä tehtäessä saumoihin laitettiin tammerliimaa, mutta se oli kovettuessaan lasimaista, ja ei ollut paras mahdollinen siihen hommaan! Myöhemmin tuli nämä sikaflex tyyppiset saumaliima-aineet jotka ei kovetu ihan kovaksi, vaan joustavat jonkinverran! Venevanerina oli yleensä koivuvaneri 9 millinen! Olen ollut tekemässä muutamia veneitä ja niittaamassa kupariniitein edellämainitun venemestarin kanssa, joten jotain oppia tuli hommasta mukaan!
Lautaveneet yleensä tervattiin, joskus joku halusi lakkauksen! Vaneriveneelle oli se terva-tärpätti- pellavaöljy seos, mutta jos nyt käsittelsin vanerivenettä jättäisin pellavaäljyn pois koska se on herlkkä ottamaan hometta joka näkyy mustina täplinä vanerissa! Vanerihan ei ime liimakerrosten läpi oikein mitään, vain ulko ja sisä pinta kyllästyy! Tämmöistä tuli nyt mieleen tälläkertaa!Täyttä asiaa joka sana! Minä sain myös venemestari Yrjö Saarelta oppia kysymällä ja seuraamalla veneentekoa lähietäisyydeltä. Sovelsin sitten tietoja nuoruuden innolla omaan tekeleeseeni.
- JonkunVeneenteonKokenut
Jäi tuossa mainitsematta ettei venemestari Saari käyttänyt katajaa veneenkaarissa, ja syykin on se ettei näillä kulmilla kasva oikein niin isoja katajia jotka siihen hommaan kävisi? Aina ne kaaret tehtiin suonäreestä! Mootttoriveneissä käytettiin joskus saarnea ja tammea!
- rotestimökinpoika
Venelaudaksi ei kelpaa miten tahansa sahattu lauta, vaan ne täytyy ottaa oikein tukista. Kertokaapa oma versionne, olen ollut perämiehenä venelautoja sahattaessa.
Muistan 60-luvulta venemestari Saaren taitavana, pidettynä, asiallisena ja myös huumorintajuisena poikamiehenä. Hänellä oli kuitenkin naisiin vetoavaa viehätysvoimaa Clark Gablen tavoin ulkonäkönsä takia. Kooltaankin hän oli Galblen tavoin varsin lyhyt. Naimisiin hän ei tietääkseni koskaan suostunut toisin kuin Gable, joka suorastaan harrasti avioitumisia.
Veneprojektini aikaan Yrjö riiusteli häntä paljon nuoremman, sievän tytön Marjan kanssa. Nykykielellä ilmaistuna Marja ja Yrjö siis seurustelivat tuolloin. Riiuu on suomen kielessä muuttunut seurusteluksi. Sekin suhde kuivui kokoon melko pian. Myöhempiä vaiheita en tunne, mutta muistelen Yrjön siirtyneen taivaallisten veneenrakentajien seuraan jo 70-luvulla.- JonkunVeneenteonKokenut
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistan 60-luvulta venemestari Saaren taitavana, pidettynä, asiallisena ja myös huumorintajuisena poikamiehenä. Hänellä oli kuitenkin naisiin vetoavaa viehätysvoimaa Clark Gablen tavoin ulkonäkönsä takia. Kooltaankin hän oli Galblen tavoin varsin lyhyt. Naimisiin hän ei tietääkseni koskaan suostunut toisin kuin Gable, joka suorastaan harrasti avioitumisia.
Veneprojektini aikaan Yrjö riiusteli häntä paljon nuoremman, sievän tytön Marjan kanssa. Nykykielellä ilmaistuna Marja ja Yrjö siis seurustelivat tuolloin. Riiuu on suomen kielessä muuttunut seurusteluksi. Sekin suhde kuivui kokoon melko pian. Myöhempiä vaiheita en tunne, mutta muistelen Yrjön siirtyneen taivaallisten veneenrakentajien seuraan jo 70-luvulla.Veneentekijä kuoli 1989 huhtikuun lopulla!
JonkunVeneenteonKokenut kirjoitti:
Veneentekijä kuoli 1989 huhtikuun lopulla!
Kun tapasin veneentekijää 60-luvun alussa, en osannut kuvitella hänen ikäänsä kun itse olin vielä nuorukainen ja hän näytti jo vanhalta mieheltä. Isäukko oli syntynyt vuonna 1910 ja oli tuolloin jo yli 50. Yrjö oli varmaan silloin häntä jonkin verran nuorempi. Asia kuitenkin selvisi joten se siitä.
- pienipellavapää
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistan 60-luvulta venemestari Saaren taitavana, pidettynä, asiallisena ja myös huumorintajuisena poikamiehenä. Hänellä oli kuitenkin naisiin vetoavaa viehätysvoimaa Clark Gablen tavoin ulkonäkönsä takia. Kooltaankin hän oli Galblen tavoin varsin lyhyt. Naimisiin hän ei tietääkseni koskaan suostunut toisin kuin Gable, joka suorastaan harrasti avioitumisia.
Veneprojektini aikaan Yrjö riiusteli häntä paljon nuoremman, sievän tytön Marjan kanssa. Nykykielellä ilmaistuna Marja ja Yrjö siis seurustelivat tuolloin. Riiuu on suomen kielessä muuttunut seurusteluksi. Sekin suhde kuivui kokoon melko pian. Myöhempiä vaiheita en tunne, mutta muistelen Yrjön siirtyneen taivaallisten veneenrakentajien seuraan jo 70-luvulla.Meidän kaksi venettä teki Yrjö Saari. Muistan kun kävimme vanhempieni kanssa tilaamassa ensimmäisen pienemmän puuveneen häneltä. Ätiäni oli Yrjö nuorena tanssitellut ja joskus saatellutkin. Äitini mielestä Yrjö oli ollut liian "matala mieheksi" ja samaa mieltä oli ollut ukkini, joka oli tullut kesken tanssien hakemaan äidin kotiin, koska ei ollut antanut lupaa mennä tansseihin Kulmalle.
pienipellavapää kirjoitti:
Meidän kaksi venettä teki Yrjö Saari. Muistan kun kävimme vanhempieni kanssa tilaamassa ensimmäisen pienemmän puuveneen häneltä. Ätiäni oli Yrjö nuorena tanssitellut ja joskus saatellutkin. Äitini mielestä Yrjö oli ollut liian "matala mieheksi" ja samaa mieltä oli ollut ukkini, joka oli tullut kesken tanssien hakemaan äidin kotiin, koska ei ollut antanut lupaa mennä tansseihin Kulmalle.
Tuon Yrjön "mataluuden" muistin minäkin ja sen takia vertasin häntä mainitsemaani elokuvatähteen, joka joutui käyttämään näytellessään lyhyytensä takia korokkeita jotta ei näyttäisi niin pieneltä daamien rinnalla. Lisäksi suuret hörökorvanlehdet jouduttiin kiinnittämään lähemmäksi kalloa. Naamavärkki taisi olla ainut paikka, joka oli siedettävä.
Monta tyttöä ehti Yrjö tanssitella ja saatella elämäntaipaleellaan. Minä muistan nimeltä vain Marjan, jonka kanssa hän riiusteli minun veneprojektini aikaan.
- hhhhmmmmmmmmmm
Muistaakseni sahasivat niin ettei venelautaan jäänyt sitä sydänosaa?
- rotestimökinpoika
Sahataan tuppeen rungon kahtapuolta laudat aina pareiksi.
- Hirsimökin.asukas
Entä hirsimökit mistä puusta ne veistettiin kun ne kesti satoja vuosia.
- veistäjä.veks
Hirret oli kuusesta.
- tynkäykä
Meillä käytettiin koivun oksia piiskoina. Oikein olivat toimivia.
- lkjdhohvuihrur
Hirret, ne pitkään kestävät ovat yleensä mäntyä, ja mitä tiheäsyisempää niin sen lujempaa, samoin kuin ikkunankarmin puuaines!
- rotestimökinpoika
Kaadettiin helmikuussa, kuivaus taapelissa vähintään vuoden ennen veistämistä.
pohjoispuoli ulkoseinäksi, jne. - käytämtö.nykyään
rotestimökinpoika kirjoitti:
Kaadettiin helmikuussa, kuivaus taapelissa vähintään vuoden ennen veistämistä.
pohjoispuoli ulkoseinäksi, jne.Nykyään ei kiinnitetä huomiota milloin kaadetaan ja kone sahaa tuoreena heti viedään ostajalle ja kootaan talo.
- rotestimökinpoika
Silläpä käyttöikä onkin lyhyempi.Vaan kuka tarvitseekaan moneksi sadaksi vuodeksi.
rotestimökinpoika kirjoitti:
Silläpä käyttöikä onkin lyhyempi.Vaan kuka tarvitseekaan moneksi sadaksi vuodeksi.
Hirsistä omakotitaloa rakennettaessa jätetään painumavaraa 4 cm.
Johtuu juuri tuosta että sahataan heti metsästä tuotua puuta.
Tuo painumavara on hankala ikkunoiden ja ovien kanssa, samoin sisäpaneloinnin.kamuttaja kirjoitti:
Hirsistä omakotitaloa rakennettaessa jätetään painumavaraa 4 cm.
Johtuu juuri tuosta että sahataan heti metsästä tuotua puuta.
Tuo painumavara on hankala ikkunoiden ja ovien kanssa, samoin sisäpaneloinnin.Muistan oman Honkarakenteen - taisi olla silloin vielä Honkatuote, kesämökin pystytyksessä sivusta seuranneena, että ovien ja ikkunoiden karmien yläpuolelle jätettiin todella suuri hirsien painumavara. En mitannut väliä. Se täytettiin eristevillalla. Karmeja ei kiinnitetty suoraan hirsiin kuin vain alaosastaan. Aukkojen sivuhirsissä oli pystyyn sahatut urat niin sanotulle karapuulle, joka painettiin uraan, mutta ei kiinnitetty hirsiin, jotta hirret pääsevät painumaan vapaasti. Karmit ruvattiin kiinni karapuuhun. Syntyneet raot täytettiin eristeellä ja lopuksi vuorilaudoilla ja myykilaudoilla peitettiin kyseiset rakenteet. Honkatuotteen hirret olivat varsin kuivia ja painuma lienee ollut muutamien senttien luokkaa. Näin muistelen 25 vuoden takaista ovien ja ikkunoiden asentamista hirsimökkiin.
- mökkien-kasaaja
Alkuvaiheissa nämä hirsimökkien rakentajatkin teki mokia, jotka vaiettiin. Pahimmat tapaukset lahosi ja homehtui kymmeneen vuoteen.
- Haaveissa.hirsitalo
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistan oman Honkarakenteen - taisi olla silloin vielä Honkatuote, kesämökin pystytyksessä sivusta seuranneena, että ovien ja ikkunoiden karmien yläpuolelle jätettiin todella suuri hirsien painumavara. En mitannut väliä. Se täytettiin eristevillalla. Karmeja ei kiinnitetty suoraan hirsiin kuin vain alaosastaan. Aukkojen sivuhirsissä oli pystyyn sahatut urat niin sanotulle karapuulle, joka painettiin uraan, mutta ei kiinnitetty hirsiin, jotta hirret pääsevät painumaan vapaasti. Karmit ruvattiin kiinni karapuuhun. Syntyneet raot täytettiin eristeellä ja lopuksi vuorilaudoilla ja myykilaudoilla peitettiin kyseiset rakenteet. Honkatuotteen hirret olivat varsin kuivia ja painuma lienee ollut muutamien senttien luokkaa. Näin muistelen 25 vuoden takaista ovien ja ikkunoiden asentamista hirsimökkiin.
Mikä on nykyinen painumavara.
Haaveissa.hirsitalo kirjoitti:
Mikä on nykyinen painumavara.
En ole enää vuosikymmeniin seurannut hirsirakennusalaa, mutta painumavara lienee edelleenkin 5 - 10 cm. Puutahan ne hirret ovat etupäässä edelleenkin. Onhan toki Kolilla yksi huvila rakennettu hirren näköisistä betonielementeistä. Niissä painuma lienee aika pieni!
- tavintekemä
Paksuhirsinen Bomba Nurmeksessa ollut pystyssä 37 vuotta,paljonkohan ikää on vielä jäljellä.
- perussahuri
Muistan kun Bombaa rakennettiin,olin itsekkin siellä mukana. Työmaana se oli erinomainen, kun hirret oli kauttaaltaan ylipitkiä rakennukseen
nähden. Niimpä joutoaikoina, jota tuolla tyämaalla oli runsaati, sahailimme ja veistelimmä pölleistä ihmispäitä, puupäitä, joita kauppasimme iltaisin toreilla, lähinnä Nurmeksessa. Lieksan puolelta oli ostajia runsaanpuoleisesti.
Nyt kysyä pitääkin, sattuukohan olemaan kuulolla ketään näitä puupäitä ostaneita. Nykyäänhän ei enää puisia saakaan, kaikki irtoulokkeet ovat kumista valmistettuja. Helsingin Alepassa myydään kumipäitä puoleen hintaan ja tai ota kolme maksa kaksi. perussahuri kirjoitti:
Muistan kun Bombaa rakennettiin,olin itsekkin siellä mukana. Työmaana se oli erinomainen, kun hirret oli kauttaaltaan ylipitkiä rakennukseen
nähden. Niimpä joutoaikoina, jota tuolla tyämaalla oli runsaati, sahailimme ja veistelimmä pölleistä ihmispäitä, puupäitä, joita kauppasimme iltaisin toreilla, lähinnä Nurmeksessa. Lieksan puolelta oli ostajia runsaanpuoleisesti.
Nyt kysyä pitääkin, sattuukohan olemaan kuulolla ketään näitä puupäitä ostaneita. Nykyäänhän ei enää puisia saakaan, kaikki irtoulokkeet ovat kumista valmistettuja. Helsingin Alepassa myydään kumipäitä puoleen hintaan ja tai ota kolme maksa kaksi.entäs jos joku käyttää niitä paljaaltaan ja saa tikkuja reikiinsä?
- enjummarrra
doq kirjoitti:
entäs jos joku käyttää niitä paljaaltaan ja saa tikkuja reikiinsä?
Meinaakkos ett puupään joku reikäänsä survoo. Niinkö.
Takkavitakset tehtiin kolmesta ohuesta pajusta punomalla letitystyyliin.
Tällainen kesti paremmin kuin yksi paksu ja oli parempi pitää kädellä kiinni.
Aikoinaan punoin niitäkin monia.- silmäiliä
Hirsirakenteisessa korkeassa Bomba talossakin hajosi vesijohtoja kuulema useasti,kun rakennus painui. Eiköhän harja liene ainakin puolimetriä alempana,kuin mitä rakennusaikana. Vanha kansahan sanoo,että hisirakennus painuu ajanmyötä niin kauan,kuin räystään ottaa maahan ja kun seuraa maalla vanhoja latoja,niin kyllä sanonta näkyy pitävän paikkansa.
- tuleva_tervanpolttaja
Mielenkiintoista.
Aloituksessaan kamuttaja toteaa kelottumisesta ja luonnon parhaasta menetelmästä jotakin klassisen hyvää asiaa.
Koska ketjussa on paljon juttua puusta ja veneistä, terva sen verran rupesi kiinnostamaan, että miten sitä olisi mahdollista tehdä edullisesti kotikonstein?
Kaikkihan me tiedämme, että tervaa muodostuu mäntyyn, honkaan, ehkä keloonkin, puulajeistamme eniten. Tervanpolttohan on varsinkin Kainuulainen perinnelaji.
Kysymys kuuluukin olisiko jokamiehen konstia tehdä tervahautaa pienemmissä erissä tervaa omaan tarpeeseen muutamia litroja? Ja niin, että se olisi järkevän antoisaa taloudellisestikin. Hyvästä perinneharrastuksesta toki moni maksaakin vaikka, maltaita ;)- tuleva_pontikankeittäjä
Pontikankeitto on kiteeläinen perinnelaji. Taito pitää säilyttää tuleville sukupolville.
- rotestimökinpoika
Sopivasti kuumentamalla tervaspilkkeitä umpiastiassa niin ettei leimahda tuleen luulisi tervan tislautuvan irti. Kokeilemalla.
- tteetettetete
Puhutaan tästä
- dritteli
mistä tehtiin voidrittelit
Puiset saavit, kirnut ja vastaavat astia tehtiin ennen muinoin vanteineen kuusesta. Myös kirnun mäntä varsineen valmistettiin näreestä. Materiaalina kuusi kestää hyvin kosteutta, mikä lienee ollut eräs valintaperuste.
- outo.sana
Mikä on dritteli en ole ikään kuullut
Voidritteleihin mennäkseni, kysyjä varmaankin tavoittelee voiastian lautojen valmistukseen käytettyä pyökkiä. Noin sata vuotta sitten Suomeen jouduttiin ostamaan kyseiset astia ulkomailta, koska pyökki ei kasva Suomessa siinä laajuudessa, jotta sitä voitaisiin hyödyntää astioiden teossa.
Myöhemmin Suomessa toki valmistettiin voiastioita pyökistä, mutta materiaali oli ostettava ulkomailta ja se oli kaiken kaikkiaan kallista touhua. Voi ei kuitenkaan joutunut suoraan kosketukseen puun kanssa, koska siinä oli paperi välissä. Myös kangasta käytettiin.
Kartongista valmistetut laatikot syrjäyttivät puiset drittelit ja esimerkiksi Pankakosken tehtaalla aloitettiin pahvisten voilaatikoiden valmistus vuonna 1947. Voilaatikoita oli Suomessa valmistettu jo paljon ennen tätä. Voilaatikon nimellä tuotetta vietiin Pankakoskelta runsaasti silloiseen Neuvostoliittoon vielä 1970-luvulla.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Voidritteleihin mennäkseni, kysyjä varmaankin tavoittelee voiastian lautojen valmistukseen käytettyä pyökkiä. Noin sata vuotta sitten Suomeen jouduttiin ostamaan kyseiset astia ulkomailta, koska pyökki ei kasva Suomessa siinä laajuudessa, jotta sitä voitaisiin hyödyntää astioiden teossa.
Myöhemmin Suomessa toki valmistettiin voiastioita pyökistä, mutta materiaali oli ostettava ulkomailta ja se oli kaiken kaikkiaan kallista touhua. Voi ei kuitenkaan joutunut suoraan kosketukseen puun kanssa, koska siinä oli paperi välissä. Myös kangasta käytettiin.
Kartongista valmistetut laatikot syrjäyttivät puiset drittelit ja esimerkiksi Pankakosken tehtaalla aloitettiin pahvisten voilaatikoiden valmistus vuonna 1947. Voilaatikoita oli Suomessa valmistettu jo paljon ennen tätä. Voilaatikon nimellä tuotetta vietiin Pankakoskelta runsaasti silloiseen Neuvostoliittoon vielä 1970-luvulla.eikö venäläiset osanneet tehdä voita?
doq kirjoitti:
eikö venäläiset osanneet tehdä voita?
Ei oikein sellaista jota suomalainen elimistä kestää.
Kävin kerran Pietarin lähellä meijerissä ja siihen loppui venäläisen voin syönti.
Sen jälkeen vein voit mukanani aina kun menin Venäjälle vähänkin kauemmaksi aikaa.
Meijeri oli yksi hyvin suuri halli jossa oli keskellä hallia noin puolentoista metrin korkuisen seinämän takana koko henkilökunnan WC.
Kävin siellä uteliaisuuttani ja kauhistuin.
Miesten ja naisten puoli oli erotettu metrin korkuisella seinämällä.
Lattiassa oli reiät ja syvällä montussa näkyi olevan isot peltiastiat johon kaikki meni.
Haju meijerissä oli kamala.
Tämä kaikki on kirjaimellisesti totta.
Kävin siellä 1991.
Nykymenosta en tiedä.
Kyllä Pielisjärven meijeri oli luksusta siihen verraten.
- kirnuamaan.vaan
Minäkin osaan valistaa sen verran ettei aloituksessa tai koko ketjussa ole kysymys voin tekemisestä. Se onkin ihan toinen juttu.
- voilaatikko
Ei vastauskaan koske voin tekoa vaan voilaatikoiden. Etkö älyä
Voiastioista vähäsen.
Kaupoissa oli joskus voita myös muutaman kilon (tarkkaa määrrää en muista) puisissa pytyissä ja niitäkin kutsuttiin virheellisesti "ritteliksi".
Monet maatalot laittoi voita sellaisiin astioihin aivan eri puolilla Pielisjärveä.
Ne pikku pytyt oli tehty katajasta, kun se kuulemma ei antanut voihin mitään makua ja kesti.
Esimerkiksi minun ukki teki niitä jonkin verran tilauksesta.
Se voi mitä veivät joskus Pietariin jauhokuormien mukana oli suurissa pytyissä jotka olivat ilmeisesti oikeita dritteleitä.Tulevalle Tervanpolttajalle.
Tervan tekoon etsittiin tervasroson sairastuttamia puita ja kantoja, ne olivat parhaita.- tuleva_tervanpolttaja
Nyt olen tervanpoltossa nettiopiskelulla päässyt jo niin pitkälle, että männyt kuoritaan metrin parin matkalta ja jätetään kaistale kuorimatta että puu ei kuolisi.
Näin varmaan omasta metsästä saa nopeammin tervapitoista puuta. Aiheutetaan asian jouduttamiseksi laajemmalti tuo tervaroso. Pari kolme vuotta tuohon pitää tietysti "pihkaantua", mutta hyvää tulostahan kannatta aina odottaa.
Tuo nyt pitää vielä tarkistaa, mihin vuodenaikaan pitää puut kuoria. Puolenkymmentä runkoa ajattelin kokeilumielessä "uhrata" tervalle.
Höyhennys tulee sitten ennen tai jälkeen saunan;) - toinen.tervanpolttaja
tuleva_tervanpolttaja kirjoitti:
Nyt olen tervanpoltossa nettiopiskelulla päässyt jo niin pitkälle, että männyt kuoritaan metrin parin matkalta ja jätetään kaistale kuorimatta että puu ei kuolisi.
Näin varmaan omasta metsästä saa nopeammin tervapitoista puuta. Aiheutetaan asian jouduttamiseksi laajemmalti tuo tervaroso. Pari kolme vuotta tuohon pitää tietysti "pihkaantua", mutta hyvää tulostahan kannatta aina odottaa.
Tuo nyt pitää vielä tarkistaa, mihin vuodenaikaan pitää puut kuoria. Puolenkymmentä runkoa ajattelin kokeilumielessä "uhrata" tervalle.
Höyhennys tulee sitten ennen tai jälkeen saunan;)Minä meinaan tehdä saman naapurin metsässä, ei se tiedä, jokamiehen oikeus.
- Hupsrapsahti
toinen.tervanpolttaja kirjoitti:
Minä meinaan tehdä saman naapurin metsässä, ei se tiedä, jokamiehen oikeus.
Minäpä aion polttaa naapurin metsän hiileksi.
- sairas.vai.terve
Hupsrapsahti kirjoitti:
Minäpä aion polttaa naapurin metsän hiileksi.
eikös ole hienoa olla sairas kun itse luulee olevansa terve muut vain sairaita
- TervaaJaHöyheniä
tuleva_tervanpolttaja kirjoitti:
Nyt olen tervanpoltossa nettiopiskelulla päässyt jo niin pitkälle, että männyt kuoritaan metrin parin matkalta ja jätetään kaistale kuorimatta että puu ei kuolisi.
Näin varmaan omasta metsästä saa nopeammin tervapitoista puuta. Aiheutetaan asian jouduttamiseksi laajemmalti tuo tervaroso. Pari kolme vuotta tuohon pitää tietysti "pihkaantua", mutta hyvää tulostahan kannatta aina odottaa.
Tuo nyt pitää vielä tarkistaa, mihin vuodenaikaan pitää puut kuoria. Puolenkymmentä runkoa ajattelin kokeilumielessä "uhrata" tervalle.
Höyhennys tulee sitten ennen tai jälkeen saunan;)Kun nyt kerran aloitat, niin eikö kannattaisi samalla valmistella vähän enemmänkin puita tervaaksi kuin vain muutama.
tuleva_tervanpolttaja kirjoitti:
Nyt olen tervanpoltossa nettiopiskelulla päässyt jo niin pitkälle, että männyt kuoritaan metrin parin matkalta ja jätetään kaistale kuorimatta että puu ei kuolisi.
Näin varmaan omasta metsästä saa nopeammin tervapitoista puuta. Aiheutetaan asian jouduttamiseksi laajemmalti tuo tervaroso. Pari kolme vuotta tuohon pitää tietysti "pihkaantua", mutta hyvää tulostahan kannatta aina odottaa.
Tuo nyt pitää vielä tarkistaa, mihin vuodenaikaan pitää puut kuoria. Puolenkymmentä runkoa ajattelin kokeilumielessä "uhrata" tervalle.
Höyhennys tulee sitten ennen tai jälkeen saunan;)Muistaakseni se tehtiin maaliskuussa (loppupuolella) sillä korkeudella ja vielä Kainuussakin.
- kymylys
Jos pihkapuusta tehtyä seivästä kärventää nuotiossa niin kestääkö se silloin pidempään maahan upotettuna?
- Tervaa_ja_höyheniä
"Jos pihkapuusta tehtyä seivästä kärventää nuotiossa niin kestääkö se silloin pidempään maahan upotettuna"
Asiaan liittyen:
http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=16328&view=next&sid=fc9b3f0885fdce66a85cc35df7e57f37
- VanhaKonstiParempi
Kestää, se on vanha käytäntö ajalta jolloin ei ollut kyllästysaineita, saati kestopuuta!
Seipäät teroitettiin ja poltettiin nuotiossa niin että siihen jäi hyvä kerros hiiltä! - nomikäänsheriffi
Kaikkien illan ratoksi
Epäoikeus on hyvinkin arvattavaa. Minä jos ryhdyn, en ryhdy edes vitsejänne uuttamaan tai tislaamaan siitä mitään, jo, keksittynä uutta. Puu on ja se pitää kuin honka, mänty pitajä ja leppäkin heikkona, mutta pitää kuitenkin. Naurattaa koko ymmärrettävä seurakunta. Uskokaa mihin lystäätte. Asiaa löytyypi sortin lailla. Jyvät on jyviä. Akanat löysästi kiinni sanomattakin selvää missä. ;) Löysät, ajattelemattomat puheet ovat arvottomia. kUTEVAN TURHAN NAURUA.. aNTEEKSI HUUTONI NETIKETIN MUKAAN. eN TOHDI ENMPÄÄ ,ei saa huutaa.
Mutta asiaan. kamuttaja, Wanha lieksalainen ja rotestimökinpoika ovat kaiken oikeuden lajeilla oikeassa. Muut puhukoon "skeidaa"
tulevalle tervapolttajalle terkkuja. Varopas varpaitasi ja metsäpaloa. Kokemusta on ;)
PS. Ummia olla pittää puolin ja toisin.- nomikaansheriffi
Ajattelija.
Ja puolueettomasti. Mita on, ja , tarkoottaa, Perustuslaki. On syyta kerrata minunkin. Porry, Sorry olen melkein hyvalla paalla. ?
Ja kenelle olisi syyta, olla hyvalla paalla???
Kylla mina kestan tai en, kestatteko te kaiken hyvan humaanin ja pahan hyvan. Hyvassa on katala pahuus?
Kamuttajan kirjoitan isolla Koolla. Miksi. Hän osaa ajatella. mina en ole kamuttaja. Olen Ranger . Ja tuskin ymmarran kielta joka on epaoikeudenmukainen. Maistu hyvalta kuitenkin. Sot soo se meni jo. Ystava lieksassa harvassa kohta. Mina olla oikeudenmukaan kamuttajan ystava... Kukapa tietaa?
PS. Vitsi tamA Kvalitaviivia kehiin, toivoo han. - Tervaturilas
nomikaansheriffi kirjoitti:
Ajattelija.
Ja puolueettomasti. Mita on, ja , tarkoottaa, Perustuslaki. On syyta kerrata minunkin. Porry, Sorry olen melkein hyvalla paalla. ?
Ja kenelle olisi syyta, olla hyvalla paalla???
Kylla mina kestan tai en, kestatteko te kaiken hyvan humaanin ja pahan hyvan. Hyvassa on katala pahuus?
Kamuttajan kirjoitan isolla Koolla. Miksi. Hän osaa ajatella. mina en ole kamuttaja. Olen Ranger . Ja tuskin ymmarran kielta joka on epaoikeudenmukainen. Maistu hyvalta kuitenkin. Sot soo se meni jo. Ystava lieksassa harvassa kohta. Mina olla oikeudenmukaan kamuttajan ystava... Kukapa tietaa?
PS. Vitsi tamA Kvalitaviivia kehiin, toivoo han.Sinä olet todella hauska kirjoittaja tuli ihan hyvä mieli jatka mukana vaan.
- Minä.entinen.kirjailija
Tervaturilas kirjoitti:
Sinä olet todella hauska kirjoittaja tuli ihan hyvä mieli jatka mukana vaan.
Näkyy olevan taiteellinen ja kirjallinen lahjakkuus sekä erittäin älykäs.
- osdiufos
Hyviä muistelmia.
- odifguodfg
Nostoväen 2.luokka.
- jokuseriffi
Taita olla uksi ranger psuukelaake ottamatta, vai onko loppu laake kokona??? Parempi jos et puutu asia josta et ummarra??? Pysu heikopaisetn porukoisa, niinkuin tahankin asti, ala puutu normaali jarkisten ihmisten asioihin! Ajattele edelleen, mutta ala tuo niita julki! Kulla me kestetaan!
kävin tänään Lieksassa. Ihmetykseksi en nähnyt siellä yhtään pigmenttiä. Sensijaan ihmetykseni oli suuri, kun pälyillessäni ympärilleni, näin linnunpönttöjä siellä sun täällä(!) Eikä ollut mitään puutekniikan insinöörien diplomitöitä, vaan ilmaisesti jonkun taiteilijan kyhäämiä röttelöpönttöjä, joihin ei ole tarkoituskaan saada lintuja pesimään. Siinäkin ABC risteyksessä ihmeellinen pylväskyhäelmä ja pönttö.
Niin että mitä helvetin pelleilyä siellä oikein harrastetaan ihan julkisesti?doq kirjoitti:
kävin tänään Lieksassa. Ihmetykseksi en nähnyt siellä yhtään pigmenttiä. Sensijaan ihmetykseni oli suuri, kun pälyillessäni ympärilleni, näin linnunpönttöjä siellä sun täällä(!) Eikä ollut mitään puutekniikan insinöörien diplomitöitä, vaan ilmaisesti jonkun taiteilijan kyhäämiä röttelöpönttöjä, joihin ei ole tarkoituskaan saada lintuja pesimään. Siinäkin ABC risteyksessä ihmeellinen pylväskyhäelmä ja pönttö.
Niin että mitä helvetin pelleilyä siellä oikein harrastetaan ihan julkisesti?tuossa edellisessä txt tuli pieni ajatusvirhe, mutta fiksuimmat siitä tuskin numeroa tekevät. Loppu txt esimerkkinä tämä ps 3 vara-pv tapaus. Tyyppi erotetaan suurellisin lehtiotsikoin, mutta itse asia peitetään maton alle ja itse läskimooses Soini vielä istuu sen päälle.
doq kirjoitti:
tuossa edellisessä txt tuli pieni ajatusvirhe, mutta fiksuimmat siitä tuskin numeroa tekevät. Loppu txt esimerkkinä tämä ps 3 vara-pv tapaus. Tyyppi erotetaan suurellisin lehtiotsikoin, mutta itse asia peitetään maton alle ja itse läskimooses Soini vielä istuu sen päälle.
vittu tuo kommentti tuli ihan väärälle palstalle.
- Kiitos.teille
Hyödyllistä tietoa paljon.
- mäkämänty
Kunnon karjalan mäntyä.
Meni jo ja mäkätti mennessään.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1141868Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html1541342Pormestari käräjille?
Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j551297- 491022
Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html126972Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon
meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä75926Voisimmeko seuraavan kerran kun
Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi36837- 52834
Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle
Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa62812- 56791