Tunnen ystäväni jo pitkältä ajalta. Olen vain huomannut ikävän puolen hänestä sen jälkeen kun hän ryhtyi seurustelusuhteeseen aviomiehensä kanssa. Mies oli ollut jo aikaisemmin naimisissa ulkomaalaisen naisen kanssa ja eronnut ennen kuin ystäväni kohtasi tämän ns. tyrannisoivan miehensä. Vuosien varrella olen tullut siihen tulokseen, että ystäväni saa tehdä kodissaan aivan kaiken, miehen tarttumatta mihinkään kotityöhön. Ei ihmekkään, että ystävääni väsyttää ylenmäärin etenkin silloin kun hän käy töissä. Lomillaan ystävälläni on hieman helpompaa. Miehensä on "junaillut itsensä eläkkeelle" alle viisikymppisenä, mutta miehen kunto on kuitenkin ihan hyvä, mitä liikkumiseen tulee, eli mies jaksaa kuitenkin harrastuksensa parissa toimia kuin ei mitään vaivoja olisi ikinä ollutkaan.
En vaan mitenkään voi käsittää tuollaista parisuhdetta, jossa toinen osapuoli nautiskelee täysin rinnoin toisen kustannuksella. Huvittavaa on ollut kuunnella ystäväni kerrottuaan ja valitettuaan jo vuosia sitten, että kun häntä ei huvittaisi yhtään rakastella miehensä kanssa, eikä väsymykseltään jaksaisikaan, mutta silti ystäväni antaa miehelleen, siis vastoin omaa tahtoaan. Monesti olen hiljaa mielessäni ajatellut omaa parisuhdettani, jossa ei tuollaista ongelmaa ole ollut koskaan, ja eikä ihmekkään, koska me olemme jakaneet kotitehtäviä keskenämme, enkä ikipäivinä olisi suostunutkaan mieheni täysiaikaiseksi palvelijattarekseen. Lapsia eivät onnekseen saanneet tuollaiseen parisuhteeseen, ja olen joskus kuvitellut, millainen katastrofi siitä olisikaan syntynyt tuollaisen lusmun miehen kanssa.
Eniten mua harmittaa ystäväni puolesta, koska hänellä ei ole vapaata liikkumisoikeuttaan enää määrätä itse, milloin ja mihin hän saa mennä kodistaan työpaikkansa lisäksi. Mies vahtii mustasukkaisesti ystäväni menoja, ja määrää, milloin ystäväni saa tavata muita ihmisiä. Ystäväni joutuu aina kysymään lupaa mieheltään ja neuvottelemaan miehensä kanssa tapaakseen omia ystäviään, ja eipä niitä tällä naisella enää montaa olekkaan kuin muutama työkaveri, koska ei ystävälläni ole aikaa tavata ketään, eikä minnekkään yksin ja erikseen ilman pitkällistä sopimista miehensä kanssa pääse lähtemään. Lisäksi kaikki rahat ovat miehen käytön alaisuudessa. Mies määrää, mitä ystäväni saa ostaa ja hankkia. Kaikesta pitää ystäväni tehdä tilitys miehelleen tai muutoin mies suuttuu silmittömästi. Vuosia sitten ystäväni itki mulle ja sanoi, että ei aio kyllä loppuelämäänsä miehensä kanssa olla saman katon alla, mutta niin vaan hän on jatkanut pomottajatyyppisen miehensä kanssa. MIKSI? - sitä vaan olen monesti miettinyt, mikä saa ihmisen jäämään ilmiselkeästi suhteeseen, jossa toinen käyttää räikeästi toista vaan hyväkseen!
En vaan mitenkään voi käsittää tuollaista parisuhdetta, jossa toinen osapuoli nautiskelee täysin rinnoin toisen kustannuksella. Huvittavaa on ollut kuunnella ystäväni kerrottuaan ja valitettuaan jo vuosia sitten, että kun häntä ei huvittaisi yhtään rakastella miehensä kanssa, eikä väsymykseltään jaksaisikaan, mutta silti ystäväni antaa miehelleen, siis vastoin omaa tahtoaan. Monesti olen hiljaa mielessäni ajatellut omaa parisuhdettani, jossa ei tuollaista ongelmaa ole ollut koskaan, ja eikä ihmekkään, koska me olemme jakaneet kotitehtäviä keskenämme, enkä ikipäivinä olisi suostunutkaan mieheni täysiaikaiseksi palvelijattarekseen. Lapsia eivät onnekseen saanneet tuollaiseen parisuhteeseen, ja olen joskus kuvitellut, millainen katastrofi siitä olisikaan syntynyt tuollaisen lusmun miehen kanssa.
Eniten mua harmittaa ystäväni puolesta, koska hänellä ei ole vapaata liikkumisoikeuttaan enää määrätä itse, milloin ja mihin hän saa mennä kodistaan työpaikkansa lisäksi. Mies vahtii mustasukkaisesti ystäväni menoja, ja määrää, milloin ystäväni saa tavata muita ihmisiä. Ystäväni joutuu aina kysymään lupaa mieheltään ja neuvottelemaan miehensä kanssa tapaakseen omia ystäviään, ja eipä niitä tällä naisella enää montaa olekkaan kuin muutama työkaveri, koska ei ystävälläni ole aikaa tavata ketään, eikä minnekkään yksin ja erikseen ilman pitkällistä sopimista miehensä kanssa pääse lähtemään. Lisäksi kaikki rahat ovat miehen käytön alaisuudessa. Mies määrää, mitä ystäväni saa ostaa ja hankkia. Kaikesta pitää ystäväni tehdä tilitys miehelleen tai muutoin mies suuttuu silmittömästi. Vuosia sitten ystäväni itki mulle ja sanoi, että ei aio kyllä loppuelämäänsä miehensä kanssa olla saman katon alla, mutta niin vaan hän on jatkanut pomottajatyyppisen miehensä kanssa. MIKSI? - sitä vaan olen monesti miettinyt, mikä saa ihmisen jäämään ilmiselkeästi suhteeseen, jossa toinen käyttää räikeästi toista vaan hyväkseen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä sun kannattaisi puhua ja sanoa kirjoittamasi hänelle. Voi olla narsisti, vaikka väkivaltainen mies. Sellaiset yleensä uhkaavat tappamisella jos nainen jättää. Lehdistä sitten saa lukea tapauksista, joissa uhkaus toteutettiin. Syynä jäämiseen pelko, tai voimavarat eivät riitä lähtöön.
Puhu hänen kanssaan ja kysy, tarvitseeko apua, onko mies v-valtainen, haluaako apua lähtöön?
Asiahan on vaikea senkin takia, että en tiedä tämän päivän tilannetta, koska ystäväni aivan varmasti salaa miehensä tietynlaisen väkivaltaisuuden häntä kohtaan; se väkivalta kun osoittautuu niin monella tavalla, henkinen väkivaltahan se onkin pirullisinta. Mutta jo seurusteluaikana ystäväni miehestä tuli esille etenkin humalatilassa sellaisia piirteitä, että itse olisin jo siinä vaiheessa jättänyt miehen. Kuuntelin nimittäin ihmeissäni eräänkin kerran ystävältäni miehensä edesottamuksiaan. Ja vielä myöhemminkin heidän jo vuosia yhdessä asuessaan, joten en kyllä yhtään ihmettele, että miehen ensimmäinen vaimo halusi eron. Jotenkin olen vaan tullut siihen päätelmään ystäväni parisuhteesta, että heillä on niin paljon kuitenkin yhteisiä vuosia takana, ja parisuhteissahan on hyviä ja huonoja jaksoja, mutta jos selviää niistä kaikkein huonoimmista jaksoista joten kuten taasen ns. stabiiliin tilanteeseen, niin jotkut vaan eivät sitten jaksa lähteä muuttamaan erilleen, ja kun ihminen kiintyy johonkin ja tottuu, niin vaikeaahan se onkin. Ja kukaanhan ei ole niin läpensä alati paha toiselle vaan hyvääkin sisältyy jokaiseen ihmiseen. Toisaalta syynä voi olla pelko toisen reagointiin, jos toinen haluaisi eron suhteesta.
Ei kannata edes ajatella asiaa, saati yrittää auttaa. Saat vain omaan elämääsi raskasta draamaa.
Ystäväsi on niitä naisia, joilla on kova biologinen tarve valita mies joka oli hyvä valinta silloin kun ihmiset elivät kovempaa elämää.
Hän tietää kärsivänsä, mutta biologinen vietti on järkeä vahvempi.
Jos ystäväsi pelastautuu tuosta suhteesta, hän hakeutuu uuden samanlaisen tai pahemman miehen naiseksi.