Uintivalmentaja?

Hei!
Toivottavasti teille käy hyvin ja valmentaja löytyy! Tosi rohkeaa kirjoittaa tänne, kertoo sun motivaatiosta :) äläkä lannistu jos tänne kirjotellaan jotain typeryyksiä.
Jos käy niin ettei valmentajaa löydy, niin sun kannattaa ehdottomasti tutkia onko lähistöllä muita seuroja joissa jatkaa. Vaikka et käviskään aina reenaamassa niitten kanssa, voit tehä osittain omia reenejä ja sit välillä käydä reenaan porukassa ja kysyy valmentajalta vinkkejä.
Itse oon toiminut vähän tällaseen tyyliin useemman vuoden, se on tietysti erilaista, mutta toimii ainakin mulla. Omissa reeneissä voi keskittyä hyvin tekniikkaan ja saa tehä rauhassa kuivalämpät ennen uintia, reenata hyppyjä, käännöksiä jne. Kaikkee tärkeetä mistä monet seurat reeneissä livistää. Ja voi vaikka pyytää vanhempaa tai kaveria kuvaan uintia niin näkee miltä se näyttää. Ja ennen kaikkea pääsee reenaan just niitä asioita joissa tarvii eniten reeniä, kun ei mee massan mukana. Tsemppiä ja kivoja reenihetkiä sinne! :)

No niin, nyt meni lähelle. Syksyllä 2013 siirryin seuran oman kilpavalmentajan paikalta puheenjohtajaksi, joskin takapiruna pysyen. (Ja tällä hetkellä olen eksynyt takaisin altaan laidalle, pääosin aikuisuimareiden kanssa.) Itsellä taustalla oli väitöskirjan tekeminen; edellinen päävalmentaja siirtyi töitten perässä, ja muilla kollegoilla on ollut mm. perhesyitä valmennus- ja ohjaustoiminnasta pois jäämiseen.

Siitä, kuinka taitavaa valmentajaa tarvitsisitte ja kuinka hyvä nykyinen valmentajanne on hankala sanoa etänä. Meillä on hyviä alaikäisiä valmentajia seurassa. Tosin ihan ensimmäisessä valmentajakoulutuksessa ei ehditä kuin raapaisemaan pintaa; mikäli tämä ei ole käytynä, niin valmentajaa tulisi rohkaista käymään Uimaliiton I-taso, joka on pienellekin seuralle kohtuullinen kustannus. Tai jos koulutusta ei ole ollenkaan, niin ehkä vanhempien kysely tuohon tehtävään. Muistaakseni Mirjami Seppälä aloitti aikanaan valmentamisen, koska tytön ryhmälle ei olisi ollut muuten valmentajaa. Suurelle yleisölle Hanna-Maria lienee äitiään tunnetumpi.

Valmentamisessa on monta osa-aluetta, joita kaikkia en itsekään hyvin selvitä (kilpauimareiden kanssa oma esiintyminen tuppaa olemaan kuivahkoa nykyään). Ensisijaisesti tulisi miettiä, onko kyse henkilökemiasta, valmentajan uintiteknisestä osaamisesta, kauden suunnittelusta vai jostakin näiden yhdistelmästä.

Suhdepeliä on hankala korjata, mutta muihin saa apua. Teknisellä osaamisella tarkoitan mahdollisten tekniikkavirheiden korjaamista ja kauden suunnittelulla fyysisen harjoituksen suunnittelua, eli millä vauhdilla kannattaa harjoitella missäkin vaiheessa kautta. Helpoiten apua voisi saada esimerkiksi yhteistyössä jonkin lähistön kaupungin seuran kanssa; teillä on ilmeisesti ollut TaTU:n kanssa yhteiskisat Valkeakoskella pari vuotta sitten. Tai jopa jonkun kokeneen valmentajan palkkaaminen käymään viikonlopuksi leiriä pitämässä; täälläpäin on ainakin Sievisen Jani (ei vaatine esittylyä) ja Malvelan Marko (mm. A-P Liukkosen valmentaja) käyneet kääntymässä.