Niin että miten se semmonen nainen noin vaan niinku hommataan, ku kaikkien mielestä se on niin helppoa? Netistä yritetty ja turha kuvitellakaan että löytyis ketään. Livenä ei itsetunto kestä sitä kepillä koettelua kun kuitenkin tulee aina pakit ja pitäis muutenkin ilmeisesti osata lukea niiden naisten ajatuksia ennenku mistään tulee mitään.
"Hommaa nainen"
sdbsbs
14231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No kannattaa jutella ihan avoimesti naisten kanssa, jos jutut sujuu yksiin, se monesti lähtee siitä itsekseen etenemään. Meillä töissä on muutama sinkkumies, mutta en saa mitään kontaktia heihin kun eivät uskalla edes tervehtiä. Kyllä minä tykkäisin ujommastakin tyypistä, mutta mitään ei voi tapahtua kun he eivät kehtaa edes moi sanoa saati päin katsoa, ihan seiniä pitkin kauhuissaan menevät. Kyllä he vanhempien naisten kanssa työpaikalla jotain vähän juttelevat, mutta heti kun tällainen nuori bööna tulee lähellekin, he ovat ihan tuppisuita.
Harmillista, mutta en tiedä miten heitä vois auttaa. En itsekään ole rohkeimmasta päästä, varsinkin uusien ihmisten kanssa ujostuttaa paljonkin, mutta kyllä nyt sentään moikata uskallan ohimennen. Ihmisen pitää osata auttaa itsekin itseään, ei kukaan tule väkisin muurien läpi.
Kas, sehän olen ihankuin minä. Ei tule nuorempien böönien kanssa mitään, vanhemmille voi sentään jotain heittää. Muttei se ikäkään mitään meinaa, jos naisessa on vetovoimaa ja sen vetovoiman edessä menen ihan avuttomaksi. Minusta olisi esim. huomattavasti helpompaa tutustua naiseen kirjoitellen, mutta olen huomannut, että livenaiset kokee tällaisen FB yms. netissälähestymisen vastenmielisenäi ja suhtautuminen on vähintäänkin jäätävää. Naiset ilmeisesti kokee, että miehen pitäisi olla ensin hyvin tuttu ennenkuin tämän kanssa viitsii alkaa mitään nettichattailuja. Eli vaikuttaa siltä, että peli on pelattu tällaisilla ujommilla ja estoisemmilla tapauksilla, kun livenä naiset ottaa käytökseni ei-kiinnostuksena ja pakkeina eikä muunlaista lähestymisväylää ole.
Heh, minäkin olen ujohko mies ja kyllä moikkaan yleensä kaikkia töissä. Töissä on kolme naista joista olen aistinut kuin he flirttailisivat, moikkaavat takas ja hymyilee. Mutta minulla se jää yleensä siihen moikkailutasolle, koska työasioissa ei olla varsinaisesti tekemisissä, enkä ole mikään höpöttäjä.
Yhtä näistä naisista yritin joku vuosi sitten lähestyä sähköpostin kautta ja pyysin kahville, tunnustin ihastumisen tunteenikin, ihastuin ihan sikana, mutta hän oli varattu. Tämä nainen ei koskaan kieltänyt omia tunteitaan, myönsi jopa että "ei voi näyttää tunteitaan" kuin kaverina koska on varattu. Tämä minua jäi vähän sapettamaan, kun mitä se sitten flirttaili mun kanssa jos on varattu?
Pari muuta naista on sitten minua nuorempia ehkä jopa 5-10 vuotta, silti minua ylempiä, titteli on johtaja yms. Oikein kauniita, melkein kuin malleja. Vaikka aistin näiltä flirttailua, en näin ujohkona koskaan ole kuvitellutkaan että alkaisin näiden naisten kanssa mihinkään, omat eleet on aina olleet vain työkaveri-tasolla näille. Nämä naiset kulkee juuri näiden isokenkäisten pomojen kanssa hienoissa asuissa jne. ihan puistuttaa ajatuskin että yrittäisin näiden kanssa mitään sutinaa! Sitten näiden naisten kasvoilta on poistunut se hymy ja ovat välillä aika happaman oloisia.
Jotenkin ahistaa olla samassa tilassa näiden kolmen naisen kanssa nykyisin, kahvi ym. tilaisuuksissa. Kun aistin jotenkin että "olen saanut lähestymismerkin" näiltä naisilta, mutta kun en ole pelannut pelejäni oikein, olen luuseripaska heidän silmissä.
Tuossa netin kautta kirjoittelussa on se ongelma, että niitä huijareita pyörii siellä niin paljon muutenkin. Sen takia meillä naisilla on monesti heti sellainen "hohhoijaa, mitä tuokin haluaa" asenne kun taas tulee joltain mieheltä joku viesti. Kyllä se lähestyminen valitettavasti pitäisi tapahtua livenä, jotta voi uskoa toisen olevan tosissaan. Mutta ujoiltahan se ei onnistu. Ujous helposti pilaa ihmisen mahdollisuudet parisuhteeseen, vaikka otollinen kumppaniehdokaskin olisi tiedossa.
Voi kuinka monet kerrat itsekin olen ollut ihastunut johonkuhun, mutta ujouttani en ole saanut mitään selkeetä viestiä hänelle aikaiseksi. Sitten se aina menee niin, että katson vierestä kun joku rohkea rempseä seksipommi nappaa sen miehen suurin piirtein ekalla juttelulla. Miten se käykin joiltakin niin helposti ja rutiinilla? Toiset keräävät rohkeutta vuosia ja toisille riittää yks päivä. On se niin väärin.
Ujoudessa on sekin suuri ongelma, että se vain pahenee ja voimistuu mitä ihastuneempi toiseen on. Ei-ujotkin alkavat ihastuneina mokailla helpommin, menee sanat sekaisin, kompuroi omiin jalkoihinsa, punastuttaa ja tulee hiki, jne, mutta ujoilla tilanne menee aivan överiksi. Susta tulee käytännössä täysin toimintakyvytön. Eikä sille mahda mitään =(
Ujouden takia olen itsekin jäänyt yksin. En ole koskaan osannut flirttailla miesten kanssa, en uskalla katsoa kunnolla silmiinkään tai tehdä mitään millä näyttäisin vihreää valoa.
Töissäpä itselläkin tullut nämä naiskontaktit ja mahiksia olis ollut varmaan lähes kaikkien vapaiden työkaverinaisten kanssa, vaan ku ei ole vaan tullut mitään. Mulla kestää niin järjettömän kauan päästää nainen senverran lähelle ja tutuksi, että uskallan alkaa tuttavallisemmaksi. Viimeistään siinä vaiheessa kun itse alan lämmetä, niin naisella on jo ne flirtit/vilkuilut/juttelut hyytyneet. Missähän ne naiset mahtaa olla, jotka kertovat olleensa ihastuneita miehiin vuosia ja vuosia? Minusta vaikuttaa siltä, että naisten kiinnostuksen suhteen on se äärettömän pieni aikaväli jona pitäisi miehenä tehdä ne "movet", takoa kun rauta on kuumaa, sen jälkeen se on peli ohi lopullisesti.
Työkavereiden suhteen minä tappelen muutenkin tämän "kuormasta ei syödä"-periaatteen kanssa, kun ajattelen ettei siitä tulisi kuitenkaan mitään työilmapiirin ja muun takia. Minkälaista sekin nyt olisi olla seukkukumppanin kanssa samassa työpaikassa, sitten kun sattuu jotain riitoja olemaan niin nekin kulkeutuu sinne töihin. Ei vaikuta kovin toimivalta tarkemmin ajateltuna. Mutta toisaalta taas, missä muuallakaan niitä naisia tapaa kun en missään juottoloissa käy eikä netissäkään näytä flaxaavan. Huoh.
"Tämä minua jäi vähän sapettamaan, kun mitä se sitten flirttaili mun kanssa jos on varattu?"
Mistä lähtien flirttailu ja tunteet on ollu varatuilta kiellettyä?
Mielestäni tuon "kuormasta ei syödä"-ajattelun voi jo unohtaa. Missäs muuallakaan ihmiset toisiaan kohtaisivat kuin töissä? Varsinkin jos ei ole mikään bilehile. Jos ero tulee, on toki alussa outoa olla samassa työpaikassa, mutta kyllä se siitä aikanaan tasaantuu, elämää se vain on. Työpaikka on myös oiva paikka seurata pidemmän aikaa, miten toinen kohtelee työkavereitaan. Jos on ihan mulkku tai kauhee juorukello, tietää antaa olla.
Mitä tulee tuohon aikaan, niin minä olen ollut jo 12 vuotta ihastunut työkaveriini ja hän minuun. Ei vain ole tullut sellaista tilannetta missään vaiheessa, että olisimme kumpikin vapaita. Olemme jutelleetkin tästä asiasta. Välillämme on jokin käsittämätön kipinä, jota kumpikaan ei ole kokenut kenenkään muun kanssa, mutta emme voi tehdä silti mitään.
Olen lopettanut ne vilkuilut häneen päin koska minun on helpompi olla kun en näe hänen kaihoisia katseitaan, tuntuu että kuolen joka kerta kun hän katsoo mua. Miksi minä katsoisin häntä kun kaikki toivo on mennyttä jo? Parempi kun yritän keskittyä töihini vaan. Kyllä hän tietää mitä minä tunnen vaikken enää häntä katsokaan.
Netistä ei kannata etsiä naista koska sitten joudut etsimään seuraavat 30 vuotta. Mene baariin, tapahtumiin missä on naisia, festareille
Ei kaikkien ole tarkoituskaan saada naista. Niiden joiden on, saanti on puolet helpompaa koska vastakkainen sukupuoli kokee miehen niin kiinnostavaksi että tulee valmiiksi puoleen väliin. Et yksinkertaisesti kiinnosta ketään naista niin paljon että yhteyttä muodostuisi. On turha elätellä kuvitelmaa että maailmasta löytyy jokaiselle puoliso. Ei löydy.
Niin kyllähän se noin menee hyvin pitkälti, eli jos ei kukaan nainen tule ikinä yhtään vastaan niin kyllähän siitä voi vetää omat johtopäätöksensä.
Osa jengiä kehuu, että miten helppoa se on ja näin, mutta heillä siinä on se puoli, että nainen tulee vastaan..sitten on se porukka jota ei tulla vastaan ja he sitten ihmettelevät, et mikä ihme tässä oikeen on.. Saattaa olla, et se on parempi sillon vaan antaa olla sen asian.
Miten tuo vastaantuleminen sitten määritellään? Minusta se ei ole kummoistakaan vastaantulemista, jos nainen tulee vaan viereen räpsyttelemään ripsiään ja odottamaan jotain jeesuksen iskua taivaasta joka maagisesti napauttaisi ykskaks parisuhteeseen. Mä oon niin kypsyny näihin passiivisiin naisiin, muutama ollut aika selkeästikin ihastunut mutta ei siitä vaan yksinkertaisesti tule mitään jos mun pitäis hoitaa kaikki puhuminen sun muu näin itsekin lievästi sosiaalisesti estoisena. Jos edes joskus saisi vastavuoroista keskustelua esim.? Eräänkin naisen kanssa satuttiin kerran baariin samaan aikaan jonka välillä oli jotain jännitteen tapaista ollut. Mennessäni hakemaan juomista tämä sitten hyökkäsi heti pöydästään tiskille viereeni, koitin jutella jotain mutta ei tommonen "minä kysyn, sinä vastaat"-meininki vaan johda mihinkään. Tuli sellanen vaikutelma, että ehkä se vaan oli juomaa hakemassa kun ei kiinnostanut senkummemmin jutella. Tätä se meininki vaikuttaa olevan kaikilla naisilla. Ehkä naiset kuvittelee että tolleen mykkänä tyrkylle tarjoutuminen toimii kaikkien miesten kohdalla ja mieheltä tulee heti joku härski "lähetääks paneen"-ehdotus johon voi vaan vastata "joo", mutta meikäläinen ei ole sellainen ja haluaisin naisen jolla on aivot ja taitoa edes jonkinverran viedä keskustelua osaltaan eteenpäin.
Kokeile lähentyä muitakin kuin niitä prinsessatyyppejä. Miksi miehet näette vain ne aivottomat kanat irtoripsineen, koittakaa huomata meidät muutkin. Aina se värikkäimmissä höyhenissä pörhistelevä lintu ei ole se paras ja kaunein.
Voi kuule, eipä se näytä olevan naisen ulkonäöstä kiinni. Niin tyrmistyttävän komea uros ei mielestäni ole, että senkään takia aina muijilta kissa veisi kielen, joten en tiedä mikä helvetti siinä on niillä niin vaikeaa. Ei vaan voida tulla sanallisesti vastaan yhtään siinä jään särkemisessä, vaan ilmeisesti odotetaan jotain ihmettä tapahtuvaksi.
Henkilö joka näin sanoo, on joko tahattoman tietämätön, tai vapaaehtoisesti tyhmä.
Tai sitten vain etuoikeutettu nainen, sillä naisille itselleen tuollainen on valinta, joten he eivät näe asiaa miehen näkökulmasta, koska eivät kykene muutenkaan asettumaan toisen asemaan. Tästä syystä heidät täytyy laittaa siihen väkisin.