Olin pitkälle 23 vuotias ikisinkku mies, kunnes löysin naisen. Voitte kuvitella jokainen, millainen tunnemyrsky valtasi koko miehen. Tästä on noin 3 vuotta aikaa nyt, parisuhteessa tämän ensirakkauden kanssa olen ollut vuoden.
Sitten tarinaan.
Tutustuessani tähän naiseen, olimme aivan kaveripohjalla ensimmäiset 1,5 vuotta, kunnes alkoi tunteet lämpenemään minulla tätä naista kohtaan. Osoitin naiselle selvästi, että olen kiinnostunut menemään pidemmälle mutta hän vähän tavallaan leikitteli kanssani. Välillä kovasti halusi tavata ja olla yhteyksissä, välillä taas ei edes jaksanut vastata minulle. Olin kuitenkin niin korviani myöten ihastunut naiseen, että en antanut hänen leikkimisten häiritä, halusin hänet keinolla minä hyvänsä. Pari kuukautta kestäneen pomputtelun jälkeen hän alkoi myös lähentyä minua kohtaan; vietimme paljon enemmän aikaa yhdessä ja tutustuimme entistä syvemmin toisiimme. Tässä vaiheessa sovimme keskenään, että katsomme miten asiat etenevät mutta muihin ei kosketa.
Olimme sitten uuden vuoden eri paikoissa, mutta tietysti yhteyksissä koko illan kuitenkin. En osannut odottaa, että näin kävisi mutta niin kävi. Hän petti minua aamun pikkutunteina. Silloin kun tämä tapahtui, olin pettynyt mutta sanoin hänelle että annan anteeksi, kunhan näin ei enään koskaan tapahdu. (Tottakai tein näin, OLINHAN AIVAN KORVIANI MYÖTEN KUSESSA SIIHEN NAISEEN.)
Nyt vuoden seurustelun jälkeen on alkanut päähän tulemaan paljon pahoja ajatuksia kaikesta suhteen alussa tapahtuneesta. Kaikki se leikittely ja hänen käytös kohtaani ennen seurustelua on alkanut selkiintymään päässäni, kuinka olen voinut olla niin tyhmä että kestin sen kaiken?(Esim. se, että hänellä oli muita miehiä kierrossa samaan aikaan, ja antoi samalla olettaa että meillä olisi vakavampaa kehkeytymässä) En pysty luottamaan naiseeni vieläkään pätkän vertaa pettämisen vuoksi ja valvon joskus öisin asian suhteen. Jokainen petetty tietää, että "kestää tuhat kertaa kauemin toipuu kun romahtaa." Olen puhunut naiselleni asiasta, hän on kyyneleet valuen sanonut että ei tekisi koskaan enään niin minulle, mutta en vain luota.. Välillä tulee hetkiä, jolloin tuntuu että on maailman onnellisin ihminen tämän naisen seurassa, kun taas välillä tulee niitä hetkiä kun tuntuu että tukehdun, enkä pysty nauttimaan elämästä suhteeni takia. En tiedä mitä tehdä, rakastan naistani yli kaiken mutta tämä ei ole oikein kummallekkaan.
Sitten tarinaan.
Tutustuessani tähän naiseen, olimme aivan kaveripohjalla ensimmäiset 1,5 vuotta, kunnes alkoi tunteet lämpenemään minulla tätä naista kohtaan. Osoitin naiselle selvästi, että olen kiinnostunut menemään pidemmälle mutta hän vähän tavallaan leikitteli kanssani. Välillä kovasti halusi tavata ja olla yhteyksissä, välillä taas ei edes jaksanut vastata minulle. Olin kuitenkin niin korviani myöten ihastunut naiseen, että en antanut hänen leikkimisten häiritä, halusin hänet keinolla minä hyvänsä. Pari kuukautta kestäneen pomputtelun jälkeen hän alkoi myös lähentyä minua kohtaan; vietimme paljon enemmän aikaa yhdessä ja tutustuimme entistä syvemmin toisiimme. Tässä vaiheessa sovimme keskenään, että katsomme miten asiat etenevät mutta muihin ei kosketa.
Olimme sitten uuden vuoden eri paikoissa, mutta tietysti yhteyksissä koko illan kuitenkin. En osannut odottaa, että näin kävisi mutta niin kävi. Hän petti minua aamun pikkutunteina. Silloin kun tämä tapahtui, olin pettynyt mutta sanoin hänelle että annan anteeksi, kunhan näin ei enään koskaan tapahdu. (Tottakai tein näin, OLINHAN AIVAN KORVIANI MYÖTEN KUSESSA SIIHEN NAISEEN.)
Nyt vuoden seurustelun jälkeen on alkanut päähän tulemaan paljon pahoja ajatuksia kaikesta suhteen alussa tapahtuneesta. Kaikki se leikittely ja hänen käytös kohtaani ennen seurustelua on alkanut selkiintymään päässäni, kuinka olen voinut olla niin tyhmä että kestin sen kaiken?(Esim. se, että hänellä oli muita miehiä kierrossa samaan aikaan, ja antoi samalla olettaa että meillä olisi vakavampaa kehkeytymässä) En pysty luottamaan naiseeni vieläkään pätkän vertaa pettämisen vuoksi ja valvon joskus öisin asian suhteen. Jokainen petetty tietää, että "kestää tuhat kertaa kauemin toipuu kun romahtaa." Olen puhunut naiselleni asiasta, hän on kyyneleet valuen sanonut että ei tekisi koskaan enään niin minulle, mutta en vain luota.. Välillä tulee hetkiä, jolloin tuntuu että on maailman onnellisin ihminen tämän naisen seurassa, kun taas välillä tulee niitä hetkiä kun tuntuu että tukehdun, enkä pysty nauttimaan elämästä suhteeni takia. En tiedä mitä tehdä, rakastan naistani yli kaiken mutta tämä ei ole oikein kummallekkaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet siis rakastunut.
Noin se intohimoisessa lajityypissään menee.
Luottamuksen puute tulee vaikuttamaan suhteessanne aina jos et hyväksy asiaa.
Koska et voi hallita toisen ihmisen elämää .
Tyttö ei tehnyt mitään väärää sinua kohtaan , vaan eli omaa elämäänsä, koska ette olleet lupautuneet toisillenne, ei hän muuten olisi niin toiminut.
Älä ala rankaisemaan tyttöäsi asialla tai menetät hänet ikuisesti, niin siinä käy jos jäät asiaan riippumaan.
Nauttisit nyt vaan elämästänne :)
Valitettavasti tällätavalla voi moni suhde myös alkaa....... . ette ole ainoat jolle on näin käynyt.
" Tässä vaiheessa sovimme keskenään, että katsomme miten asiat etenevät mutta muihin ei kosketa. "
Eikö tuossa ole selkeästi sovittu että muihin ei kosketa.Tällöin tuo on aivan selkeää pettämistä.
Ja ap: Asiaa kannattaa tosiaan miettiä tosissaan.Kannattaa myös miettiä mitä itse ajattelet rakkaudesta ja parisuhteesta sekä keskustella näistä myös naisesi kanssa.
Tätä kautta voit siis löytää syvempää ulottuvuutta ja matchaako ajatuksenne tällä tasolla todella.
Ihan ensiksi, voimaa ja tsemppiä, olen käynyt samankaltaisen kuvion läpi. Mutta siitä on paljon aikaa ja olen selviytynyt monesta muunkinkaltaisista ongelmista.
Elämässä ei monikaan asia mene niinkuin haluaisi. Voit kokea esimerkiksi ylpeytesi loukatun, mutta esimerkiksi et voi syyttää naista siitä, että hän ei tuntenut juuri samoin kuin sinä silloin kun häntä tavoittelit. Hänellä oli luultavasti erilainen käsitys tulevasta ja hän eli sen mukaan, ja sinä siitä huolimatta tavoittelit häntä. Jos hän mielestäsi laittoi sinut nöyrtymään tavoitellessasi häntä - niin tämä on vain oma kokemuksesi. Nainen ei tuolloin tuntenut sinua kohtaan samoin, ja luultavasti sen takia myös testasi sinua tyyliin "oletko todella hänestä kiinnostunut?". Koska hän sinut valitsi naisesi kokemus todennäköisesti on, että sinä kaikista olit se, joka kuitenkin tulit ja "valloitit" hänet.
Sinulla on toki syy olla loukkaantunut, eli se että hän petti sen jälkeen kun olitte sopineet seurustelusta, joka sulkee muut ulkopuolelle. Se todellakin herättää kysymyksen voitko enää luottaa tähän henkilöön? Sen kysymyksen herääminen on tervettä itsesuojeluvaistoa. Toisaalta ylikierroksilla toimiva itsesuojeluvaisto rajoittaa elämää ja saa näkemään mahdollisesti hyvätkin asiat kohtuuttoman vaarallisina.
On yksin sinun asiasi päätellä, onko suhteenne hyvä, ja jatkamisen arvoinen asia.
Yhdysvalloissa on hyvä sanonta: "huijaa minua kerran, se on sinun häpeäsi; huijaa minua kahdesti, se on minun häpeäni." Eli oikeastaan yhden pettämisen jälkeen ole sinun tehtäväsi käsitellä öitä valvottavaa häpeän tunnetta, vaan hänen. Eikä lähteminenkään välttämättä auta ymmärtämään tätä vastuunjakautumista, sillä joudut joka tapauksessa käsittelemään tapahtuneen, joko yksin tai tulevassa suhteessa. Mikä sekin on ikävää, moni raahaa haavojaan uusiin suhteisiin toisten hoidettavaksi.
Olet ottanut asian liikaa itseesi ja elää suhdetta teidän molempien puolesta. Tämän välttämiseksi sinun tulee ymmärtää, ettei sinulla ole tässä mitään hävettävää. Vaikka olette suhteessa, olette silti eri henkilöitä ja teillä on siksi erilliset omat vastuualueet. Kun ymmärrät tämän, luottamuksesi itseesi palautuu, nukut yösi hyvin ja voit tahtoessasi antaa anteeksi.
Tiivistän loppuun: Pettämisen käsittely on hänen vastuullaan, mutta anteeksianto on sinun vastuullasi.
Et voi kantaa hänen vastuutaan, voit kantaa vain omasi. Jos annat anteeksi, elä sen mukaan. Asioita ei kannata tehdä vain puoliksi, sillä niistä ei silloin tule valmista. Anteeksiantaminen on yksinkertaisesti tapahtuneen hyväksymistä osaksi menneisyyttä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi pettämisen uusiminen olisi hyväksyttävä tulevaisuudessa.
Lähinnä ihminen antaa anteeksi oman mielenrauhansa takia.
Ensinnäkin ihminen ei muutu, ei edes yhdessä yössä. Pettäjä toistaa virheensä jos ei aina niin joka kerta. Se on hyväksyttävä. Nyt jos lopetat suhteen saat uuden pettäjän tilalle. Sinun pitää käsittää ettei sinua voi kohdella noin.
Miksi olet rakastunut häneen? Siksikö kun hän pystyy pettämään. Ei varmaankaan hänen ihanan luonteen takia, koska ihana luonne hän ei ole.
Anteeksi antaminen itsellesi on lähtökohta. Hänelle antaminen anteeksi on sama kuin heittäisi verkot veteen eikä koskaan enää näkisi niitä.
Mieti vielä uudestaan onko hän sittenkään sitä mitä kuvittelet rakkaaltasi.
Rakastuneena tekee paljon virheitä. Se on sokeaa syystäkin, mutta ei se ole rajatonta. On olemassa rajat mitä ei pidä ylittää, niin säästytään monelta murheelta.
Näin ulkopuolisen silmin naisesi ei ole rakastunut sinuun ja tuskin edes pystyy siihen.
Haluatko suhteen jossa molemmat ovat rakastuneita vai vain sinä.
Sinua hän käyttää ainoastaan hyväksi. Pettää aina kun tarjoutuu tilaisuus.
Sikäli hyvä sinulle että tämä on paljastunut näin selkeästi. Ei tarvitse kärvistellä koko ikää suhteessa, missä ei ole mitään annettavaa.
Riittääkö sinulle se että sinulla on rakstumisen tunne vai pitääkö se olla enemmän?